Kolmas lapsi?
Pitkän aikaa ajattelin, että kaksi on hyvä määrä meille. Nyt on alkanut pyöriä mielenpäällä, josko yksi vielä saisi tulla (jos on tullakseen). Olen 38-vuotias, isommat lapset jo toisella kymmenellä. Onko tässä mitään järkeä?
Vai onko tämä vain sitä, että alkaa olla viimeiset ajat käsillä, kun kannattaa edes miettiä vauvaa. Luopumisen tuskaa? Vai aitoa vauvakuumetta?
Jaksaisiko sitä vielä käydä uudelleen läpi pikkulapsivaihe?
Kommentit (6)
ei hullumpi ajatus, mutta myös todella raskas!
Tiedän muutamia perheitä, joissa on tehty lapset ns. kahdessa erässä. Toiset lapset ovat 20v ja nuoremmat 10v. Tiedät myös perheen jossa äiti kuoli synnytettyään yli 40 vuotiaana lapsen kun muut lapset olivat jo teini ikäisi.
Jos mennään tuolle linjalle, niin tiedän äidin, joka 20+ -ikäisenä kuoli synnytykseen.
Tiedän myös kaksi äitiä, jotka saivat lapsensa yli 40 -vuotiaina, omani ja mummoni.
Ap, ei muuta kuin vauvaa yrittämään, jos siltä tuntuu.
Kaksosetkin saattaa toisessa erässä tulla, kuten täällä kävi : )
meillä. Mutta olenkin itsekäs paskiainen, ja tahdon olla rauhassa ja kaksin mieheni kanssa. Olen odottanut sitä jo kymmenen vuotta, eli voiton puolella ollaan!
Mitä olen seuraillut, niin hyvin usein nuo toiset sarjat tehdään jonkun kriisin jälkeen näytöksi ja vakuutukseksi - muille ja itselle - että nyt menee hyvin. Tai pahimmillaan jopa kriisin ratkaisuksi. Kun puolisosta ei tunnukaan olevan iloa muuta kuin siihen pikkulapsiarkeen. Ei se muuten mitään, mutta kun lapsi/lapset kasvavat vähän niin sitten erotaan kuitenkin, kun ei ne ongelmat tai suhteen tylsyys poistuneetkaan. Ei hyvä lapsille.