Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miten päästä pettymyksestä yli? Mies ei osaa/halua toimia isänä tässä perheessä.

Vierailija
27.09.2012 |

Meillä on vuoden ikäinen tytär, mies halusi lasta ensiksi jopa enemmän kuin minä. Kun lapsi syntyi, sanoi että tälle lapselle haluan olla läsnä. Hänellä on edellisestä liitosta kaksi lasta, joiden lapsuus meni ohi kun ura meni etusijalle.. Vaan ei mikään näytä muuttuneen.. Minä olen käytännössä yh, tai sekin olisi helpompaa.. Parisuhde toimii kyllä, mutta lapsi on vain yksin minun vastuullani, vaikka olisin sairas, niin mies kehottaa pyytämään isovanhemmat apuun, onneksi he ovat olemassa. Loukkaa jotenkin, että mies, isä, jonka kuuluisi olla lapsen toinen huoltaja, on vain satunnainen leikittäjä.. Isoin saavutus on, kun kerran viikkoon saunavuorolla pääsen vartiksi yksin saunaan. Rakastan äitiyttä, ja joka hetkeä lapseni kanssa, loukkaa vain se, että miksi mies ei ole kiinnostunut, varsinkin kun tietää miten nopeasti tämä aika on ohi. Rakastan myös miestäni, hän on ihana ja hellä ja rakastava, ja silloin kun lapsen kanssa joutuu olla, on hänelle todella ihana.. No, vahtia ei osaa mutta nämä on asioita jotka oppisi tehdessä..

Miten pääsen katkeruudesta yli, en halua pakottaa miestä, mutta myös lapsen kannalta harmittaa..

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 |
27.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miten hän suhtautuu, jos kerrot hänelle nuo samat asiat, mitä viestissäsikin. Meillä myös samanikäinen esikoinen. Mies on lapsen kanssa myös aika vähän. Tarvitsee "omaa aikaa" todella paljon... Minua se ei ole erityisesti haitannut, ihmettelen vain. Haittaisi kyllä, jos lapsi olisi haastava, sairas tms. tai itse olisin väsynyt ym.

Vierailija
2/2 |
28.09.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

mies yritti myös vauvan synnyttyä "jättäytyä" taka-alalle. Ajatteli varmaan ettei osaa hoitaa lasta, mutta minä vain patistin ja patistin häntä ottamaan osaa lapsen hoitoon. Sanoin myös, etten koskaan pääse mihinkään jos lapsi on minussa niin kiinni ettei suostu jäämään isänsä kanssa kahden. Pikkuhiljaa mieheni alkoi olemaan enemmän lapsen kanssa ja vaikka hän tekikin minun mielestä "väärin" asioita lapsen kanssa, olin vain hiljaa ja annoin hänen opetella omat tapansa ja kehuin miestäni silloin kun muutosta positiivisempaan oli tapahtunut. Miehelläni oli jo aikaisemmasta liitosta lapsi, jonka hoitoon hän ei ilmeisesti ollut kovinkaan paljon osallistunut ja nyt huomaa valitettavasti eron siinä, että tähän nuorempaan lapseen hänellä on kiinteämpi ja lämpimämpi suhde kuin tähän vanhempaan lapseen. Siis sen vuoksi valitettavasti, että olisi ollut hienoa jos mies olisi osallistunut jo vanhemman lapsensa hoitoon, että heidän välinen suhde olisi kehittynyt samanlaiseksi. Miehestä kyllä huomaa, että hänen itseluottamuksensa on kasvanut tätä nuorempaa lasta hoitaessa ja myös hän kehtaa jo ehottaa erilaisia tapoja toimia lapsen kanssa jos joku tyyli ei toimikkaan. :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla