Lue keskustelun säännöt.
Luotanko turhaan?
18.06.2012 |
Erosin vast edes miehestäni jonka kanssa 10v avoliitto. Yksi parivuotias lapsi. Erosin koska tapasin miehen joka vei jalat alta, milloinkaan en moista tunnetta entisen kanssa tuntenut edes alussa. Huomasin tämän uuden miehen kautta että oma suhde huono, ehkä enää tavan vuoksi oltiin yhdessä. Treffailtiin mieheltäni salaa kuukausia jonka jälkeen erosin, samoin tämä uusi mies avokistaan.
Tilanne on nyt, lähes vuosi myöhemmin se, että uusi mies on pettänyt luottamukseni lukuisia kertoja. On haikaillut eksänsä perään, ei kyllä enää puoleen vuoteen ja tämän tiedän koska olen eksänsä kanssa ollut tekemisissä, jäänyt kiinni viestittelystä jonkun vielä vanhemman hoidon kanssa (jäi kiinni n kk sitten, viesteissä suukkoja...) ja monenlaisesta josta ei olisi tarvinnut valehdella, kuten missä käynyt päivällä syömässä ?! Tai missä hotellissa työmatkalla nukkunut.
Annoin anteeksi eksänsä haikailun, heillä pitkä suhde takana ja tulin heidän suhteeseensa varkain kuten hänkin minun. Ei kaikki naps vaan unohdu. Uskon kyllä että tästä päässyt jo irti. Toiselle eksälleen viestittelystä vedin raivarit, luulin olevani ainoa. Ja niin hän väittääkin, selitteli testaavansa markkina-arvoa. Täysin viatonta kuulemma. Tiesinhän minä mitä saan kun varattuun sotkeuduin, miksi ei minua pettäisi kun eksäänsäkin.. On väittänyt että olin ensimmäinen jonka kanssa ikinä ketään pettänyt. Nuo valkoiset valheet nyt on mitä on, ehkä epähuomiossa heitettyjä joilla ei sinänsä mitään merkitystä irrallisina asioina mutta tässä kokonaisuudessa merkitseviä..
Mietin, että onko tuo mies ihan patologinen?? Vannoo rakastavansa, osoittaakin kyllä kaikin tavoin kun ollaan yhdessä miten välittää ja rakastaa mutta valitettavasti työn puolesta matkustaa useita päiviä viikossa. Ja ne päivät olen aivan rikki, pelkään että matto vedetään jalkojen alta. Olen yrittÄnyt lähteä suhteesta lukuisia kertoja luottamuspulan vuoksi siinä onnistumatta. Mies osaa puhua niin taitavasti että saa mut aina jäämään. Edellytän ehdotonta luottamusta, se minusta kaiken a ja o. Ollaan puhuttu. Puhuttu puhuttu ja puhuttu. Kyllä hän näyttää ymmärtävän sen merkityksen mutta kun sanat ja teot eivät mielestäni kohtaa. Riidan tullen saattaa mököttää 2 päivää, ja ne päivät on hiljaa, ei vastaa puhelimeen eikä viesteihin. Mä ajattelen tuolloin, että suuttui jotta saa ne paripäivää mennä, tehdä ja tulla miten lystää.
En mä tiedä mitä tehdä, tosi sekavaa tekstiä varmaan.... Eikä kuulosta niin raadolliselta kuin todellisuudessa on, en osaa pukea sanoiksi nyt. Viimeyön meni taas puhuessa.
Kommentit (19)
On kyllä työmatkoillaan tavoitettavissa aina. Ahdistaa kun sitten soittelen milloin mitäkin ja ihan vaan siksi että saan varmuuden ettei missään hunningolla ole... Voi minua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähde jos voit. Teillä ei ole onneksi yhteistä lasta ja ilmeisesti ei yhteistä talolainaa jne.?
Itse elän avioliitossa, jossa mieheni puuhastelee kaikenlaista muiden naisten kanssa. Ja vannoo rakastavansa minua, välittää jne..
Jotkut miehet ovat sellaisia, etteivät pysty olemaan yhden kanssa. Heillä pitää olla monta ihailijaa ja rakastuksen kohdetta.
Itse olen kuollut sisältä ja elää kitkutan tässä suhteessa. Lähtisin jos voisin, mutta olen sairastunut vakavaan sairauteen, mikä vie entisestään voimia. Lähde ap jos vain voit. Muuten rikot itsesi sisältä.
sanonta kerran pettää aina pettää, pitää kyllä varmasti useinmiten paikkaansa. Suhteenne alkoikin petoksella, mitä voi odottaa?
Tiedän mitä tarkoitat, järki sanoo toista ja tunteet toista. Vaikka edellinen suhde muuten ei tyydyttävä ollut, oli siinä sentään turvallisuuden tunne vallitsevana. Tässä ei, jatkuva epävarmuus kaikesta. Yöllä kun puhuttiin toin tuonkin asian esille. En kaipaa vanhasta suhteesta muuta, olen tyytyväinen ratkaisuuni, ennemmin olisin yksin kuin palaisin vanhaan kaverilliseen suhteeseen. Siinä mies kuitenkin teki kasista neljään työtä, ei ollut kova menemään eikä mököttämään. Kurja verrata kahta erilaista miestä ja suhdetta mutta kun näin erilaisia elänyt niin vanha elämäntapa tietyllä tavalla miellytti enemmän. Saisipa tämän nyksän hyvät puolet ja eksän arvot niin olisi täydellinen paketti.
Onko jollain kommentteja vielä, positiivisia esim? Kokemusta tarinoista jotka päättyneet onnellisesti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Positiivisia kommentteja, voi helevetti.
Se ukko on kyllästynyt suhun ja jahtaa jo seuraavaa. Teistä enää mitään tuu, herää pahvi!
jalat alta, no onko nyt hyvä, kun jalat on alta pois, niin, eipä taida olla.
Toivottavasti pääset ukosta helposti eroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kadu eroani, päinvastoin. Mietin vain, kun en juuri seurustellut ennen lapseni isää ole, että onko tämä nyt asia joka tulisi hyväksyä, siis tämä mitä nykyiseni harrastaa. Voiko se muille flirttailu/tekstailu olla vain ominaispiirre ihmisessä ilman että oikeasti haluaisi muitakin naisia elämäänsä. Kieltämättä omaakin mieltä lämmittää jos huomaa että muitakin ottajia olisi...
mies sanoo sulle, että on ihan ok kun hänellä on muita ja sä mietit että onko tosiaan. Mies puhuu taitavasti ja näyttää ymmärtävän, mitä sinä haluat, mutta sanat ja teot ei kohtaa. Mököttää riidoissa, katoilee päiviksi ja sä mietit, onko tää ihan ok. Suhde alkoi sillä, että molemmat petitte silloisia kummaneitanne ja nyt mies on pettänyt sun luottmauksen lukuisia kertoja ja vielä sä vaan mietit, että onko tää ok.
Onnea valitsemallasi tiellä.
Mä olisin mieluummin pitänyt sen ensimmäisen suhteen. Kun se nyt ei sun tilanteessa enää ole mahdollista, olisin mieluummin yksin, kuin tämän miehen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luitko em tekstin? Ei se ole ok, eikä niin ole ketään väittänyt. En usko että fyysisesti pettää, henkisesti sitäkin enemmän noilla tempauksillaan kun tietää etten hyväksy tapaansa "mököttää". Itse hän kokee että meidän luonne-erojen vuoksi hänen on yhtä vaikea ymmärtää mun tapaa riidellä kuin minun hänen tapaansa mikä varmasti totta. Molempien kai tulisi kunnioittaa toisen erilaisuutta mutta se se ongelman ydin ehkä onkin. Onko sellaista kompromissia jossa molemmat onnellisia. En usko. Jos noin yksinkertaistaa asian kuin sinä niin kuulostaa kamalalta.
edes kannattaisi luottaa... melko veijarilta vaikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekstisi on kuin minun kirjoittama. Tosin en ole käynyt miehen kännykällä, eli ei ole jäänyt kiinni. Mutta saattaa kirjoitella lauantaina/sunnuntaina aamuyöllä 3-4 aikaan "työsähköposteja" ja roikkuu vklp-öisin koneella monesti jotain "työjuttuja" kirjoittelemassa. Hieman epäilyttävää...
Melkoinen veijari onkin. Hurmaava kaikin puolin ja ymmärrän miksi ottajia olisi muitakin. Ihastuinhan minäkin häneen vaikken kuuna päivänä olisi uskonut ainakaan pettämisen kautta eroavani lapseni isästä. Tai edes pettäväni ketään. Erona se, että tämä mies ei kännykkää kotona pidä esillä, aina äänettömällä takin taskussa. Epäilyttävää jo sinänsä tuokin. Haluaa keskittyä minuun kun yhteistä aikaa on ja siksi äänettömällä. En usko. Taitaa olla satusetä.. Pengoin salaa kun nukahti, hyi minua. Vaikeaa vain kuvitella miksi niin kovin minussa roikkuu ja miksi jätti vaimokkeensa. Lapset jo isoja ja poissa kotoa. Tähän turvaudunkin kun epätoivo iskee, kai mä sitten olen jotenkin spesiaali kun kannatti perhe rikkoa... Asetelma alunalkaen vaan niin huono että vaikea luottaa. Onhan hän luopunut paljosta vuokseni eikä sillä prassaile tai siihen vetoa riidan tullen, ei siis mikään marttyyri mutta muuten vain käytökseltään niin päin vastainen kuin mä.
Pointtina siis edelleen se että voiko kaksi niin eri ajatusmaailmaa omaavaa ihmistä löytää balanssin jossa kaikkien hyvä olla.. Ehkä ilman tota eksänsä haikailua tai vanhan hoitonsa kanssa käymään viestittelyä asiat olisi helpompia. Ja hänhän siis kielsi aluksi viestittelyn kunnes löin faktaa pöytään. Viis niistä valkoisista valheista, ei ne ketään satuta eikä ole merkityksellisiä mutta liitettynä tuohon muuhun tulee olo että onko ihan läpeensä mätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerran petturi,aina petturi.
Luuletko sä olevas jotain ainutlaatuista miehen elämässä? Eiköhän hän ollut ihan samalla tavalla alussa rakastunut exäänsä ja sitten kuitenkin petti häntä sun kanssa ja ehkä monen muunkin kanssa. Nyt on sun kanssa rakkauden alkuhuuma ohi ja sä oot se jota petetään.
Joskus oikein hämmästyttää miten tyhmiä naiset on...
Miksi ei pettäisi minuakin. Sitähän tässä pohditaan, onko kaiken tän vaivan arvoinen.... Kyllähän hän voisi minua yhtälailla epäillä, vaan ei epäile siinä määrin kuin minä kun en aihetta ole antanut. Itsepähän olen sopan keittänyt.. Päivä kerrallaan :/
pahasti on suhde epätasapainossa, niin eipä vaikuta hyvältä sun lapsesi puolesta...
Toivottavasti tällä tarinalla kuitenkin happy end.
Ehkä mä kuulostelen hetken ja teen päätöksiä mikäli asiat ei muutu...
Sama juttu täällä. Hurmaava ja pitää kännykkää äänettömällä takin taskussa, jotta saamme rauhassa nauttia toisistamme....
t.7