Huono malli lapselle?

Ole mutta ihan täysipäisiä normaaleja miehiä useimmista kasvaa noinkin.

Onko pojalla esim. isoisää, setää, urheilutreenaajaa tai opettajaa, joka voisi toimia LUOTETTAVANA miehen mallina?

mut onhan se varmaan vähän hassua, jos ei mitään miehen mallia ole. Ukkia tms?



Mutta en usko, että on huono asia, huonompia asioita keksin heti useita...

Äitikin kuoli kun isäni oli nuori.



Isästä tuli kunnollinen ihminen, hankki hyvän koulutuksen, elätti itsensä ihan hienosti, ja oli kunnollinen aviopuoliso ja isä.



Mutta kyllä se rikkinäisyys näkyi. Tunteiden osoittaminen oli vaikeaa, läheisyys vaikeaa, ystäviä isällä ei ollut, eikä hän ihan ehjä ollut missään vaiheessa. Erittäin rakas ja kiltti, vaikka etäinen isä. Isä oli myös aina äärimmäisen ahkera, ja huumorintajuinen.



Mutta tarkoitan viestilläni, että kunnollinen ihminen isättömästä voi tulla, mutta aina siihen jonkinlainen aukko jää. Isää ei voi korvata mikään. Mutta kun sen tiedostaa ja tietää, voi yrittää käsitellä asiaa, ja opettaa lapsenkin käsittelemään asiaa.

puoli vuotta sitten, on 35v ja syyttää äitiämme elämänsä pilaamisesta. Veli olisi kait mieluimmin ottanut juopon ja epätasaisen hullun mukaan elämäämme.

Mutta uskon tosiaan, että useimmat niinkuin minä selviää ilman isää.