Onnistuin suututtamaan kaverini, kun en tänään ryyppää.

Kaksi kaveria kävivät eilen meidän terassilla istumassa ja kyselivät viikonlopun suunnitelmia. Kun toisella alkoi pitkä vapaa, hänen teki mieli juoda useita siidereitä. Toinen kanssa innostui, että JOO! niinpä tehdään.



Mä sanoin, että tuskin. Ei ole fiilistä. Kuitenkin siinä sitten vielä lähtiessä supisivat, että joo,joo, säkin huomenna! :)



Seiskalta tänään kaveri tuli pihallemme uudelleen ja kyseli, että ootko korkannut jo? - en, koska oikeesti ei tee nyt mieli. Siis etkö SÄKÄÄN meinaa ottaa?! En, mutta missäs Anne on? Se lähtikin miehensä kanssa mökille. Ok.



Sitten sainkin kuulla kunniani, kun mä en koskaan ryyppää, kun hänellä on vapaata. Hänellä on oikeus nyt kyllä suuttua. Siis aikuinen ihminen. Ettis jotain kunnon kännikavereita itelleen, ettei tarvis jatkuvasti tuota samaa virttä hoilata.



Kyllä mä joskus juon, mutta pakko myöntää, että se kännäilyvaihe on musta nyt ainakin toistaiseksi ajanut ohi. Puolen vuoden taukoja saattaa tulla ihan tuosta vaan harkitsemati.