kysely kummiudesta

niin siitä on aika lailla aikaa ja tilanteet muuttuu. En olisi ihmeissäni.



Jos lapseton sinkku miettii kummia mahdolliselle lapselleen niin tilanne sitten, kun lapsi on oikeasti olemassa, voi olla ihan toinen ja ihan eri ihmiset voi olla läheisiä. Lisäksi huomioitava myös puolison kanta asiaan.

Mun miehen lapsuudenkaveri pyysi vaimonsa kanssa miestäni kummiksi mahassa olevalle lapselleen ja mieheni suostui ja oli todella otettu pyynnöstä. Sitten parin kuukauden päästä sai lukea lehdestä että tämän pariskunnan lapsi oli kastettu. On vieläkin aika pettynyt ja katkera asiasta...

Meillä kauheet pähkäilyt asiasta juuri meneillään ja mietin tarkkaan asiaa viimeiseen asti. Hankala tilanne meillä, kyseessä kolmas lapsi ja muutama hyvä vaihtoehto mutta en tiedä mitä teen.



Miehen sisko miehensä kanssa joiden lapsen kummeja me olemme ja miehen sisko ei omemikään hyvä ystävämme, edes miehelleni vai erittäin hyvä ystäväni miehensä kanssa? Siinä on vaan se että minä ja ystäväni ollaan erittäin hyviä ystäviä mutta taas miehemme ei tunne kovbinkaan hyvin toisiaan, ei siis olla ns perhetuttuja...

törkeästi tehty kolmoselle :/

Elämätilanne voi toki muuttua kaikilla, mutta on minusta törkeästi tehty, jos "luvataan", että pääsee kummiksi, mutta sitten lapsen synnyttä ei kysytäkkään. Petetty olo tulee!