Mun lapsilla on diabetesgeeni

Meilläkin kuopus "jäi kiinni" seulassa mutta ei jakseta edes ajatella asiaa. Terve kouluunmenijä tällä hetkellä :)

Olen kuullut tuosta riskistä, mutta jos se on vain tuota luokkaa prosenttiosuudeltaan niin huoli väistyy. kiitos ap.

Meillä toisella lapsella myös, ja riski sairastua on 4% (keskimäärin neljä sadasta sairastuu), kun taas niillä, joilla tuota geeniä ei ole, riski on muistaakseni 1%. Eli on se kuitenkin nelinkertainen, ei 4% suurempi.

7% riski, on nyt 10-v. Riski on kuitenkin hyvin pieni, en ole edes muistanut asiaa pitkään aikaan ennen tätä viestiä.

Diabetesriski on yksi niistä. Ja se on siitä lievimmästä päästä. En todellaan jaksa alkaa murehtia, mikä niistä tulee lapsellani vai tuleeko mitään. Paljon onnellisempaa kun elää tätä hetkeä eikä kanna huolta huomisesta.

myös diabetesgeeniä ja myös yksi diabeetikko. Riski meillä on moninkertainen tuohon 4% verrattuna. En osaa kuitenkaan panikoida sairauden tulemisen takia. Mutta kyllä minua ainakin harmitti, kun kuulin riskigeeneistä ja välillä tämä asia mietityttääkin...

ja riskiryhmään kuuluu kaikki muutkin lapset. Suvusa ei aiemmin diabetesta.



No, eletään meille normaalia elämää. Kukapa tietää ,mitä elämä tuo mukanaan, hyvä niin.

me kieltäydyttiin testistä, evvk.

Kyllä sen sitten tietää jos kohdalle osuu.

Ei tuo riski minunkaan mielestäni mitenkään älyttömän pieni ole, 4% tarkoittaa, että yksi 25 geeniä kantavasta sairastuu. Kun lapsi oli vauva, olin ihan paniikissa tuon suhteen (esim. kun enterovirusten tiedetään olevan tärkeitä diabeteksen puhkeamisessa, niin pelkäsin älyttömästi enterorokkoja ja mahatauteja), mutta en enää mieti asiaa läheskään yhtä paljon, onneksi. Ainahan se jonkun kohdalle sattuu, mutta ei etukäteen murehtiminen auta tässä(kään) asiassa mitään. Diabetes sinällään on tosi vakava sairaus, eli en lähtisi sitä yhtään vähättelemään.

Meillä kaikki kolme lasta kävivät vauvasta nelivuotias, nelivuotiaan muutimme paikkakunnalta ja lopetimme. Hyvä niin, sillä lapset piikkikammon jatkuvista verikokeista. Ja mitä vastineeksi? Yhtenä jouluna postikortin kokoinen joulukalenteri.

4% tavallaan iso riski saada diabetes. Mutta siinä on kuitenkin yhä 96%:n todennäköisyys olla saamatta sitä. 24/25 tuota geeniä kantavasta EI saa diabetestä. Todennäköisyys olla saamatta diabetestä on kuitenkin huomattavan suuri, ja kun sen puhkeamiseen ei nykytietämyksen mukaan voi pahemmin vaikuttaa, on minusta tuosta aika hankala stressata. On kuitenkin se 96 %:n mahdollisuus, että olisi stressannut ihan turhaan asiaa, jolle ei edes voinut mitään.

Niin on varmaan munkin lapsella. Olen itse 1 tyypin diabeetikko. Poika 5 v. Ikää mulla 42.

En jaksa miettiä ja murehtia. Elämässä on paljon

pahempiakin sairauksia.

Terve mies on. Suvussa ei diabetestä.

Siitähän se riippuu miten paljon suurempi riski on. Jos vaikkapa se riksi muuten olisi 1% ja tuon geenin omaavalla 4% isompi, niin riskihän olisi jo 5%.

Onko se erityisen rankkaa vai tottuuko rutiineihin helpolla?

Mun lapsilla 40 % riski sairastua että enpä jaksaisi tuosta stressata.

http://research.utu.fi/dipp/index.php?mid=277&language=fi

"Mikä se riski on ilman tuota geeniä? Siitähän se riippuu miten paljon suurempi riski on. Jos vaikkapa se riksi muuten olisi 1% ja tuon geenin omaavalla 4% isompi, niin riskihän olisi jo 5%."



Ap on luultavasti ymmärtänyt väärin, riski ei ole 4% suurempi, vaan 4%. 4% riski tarkoittaa, että keskimäärin neljä sadasta sairastuu. Ilman geeniä muistaakseni yksi sadasta. Eli riski on nelinkertainen verrattuna henkilöön, jolla tuota geeniä ei ole. Ilmeisesti noita diabetesgeenejä on useampi, olen ainakin kuullut 4% ja 7% riskeistä sairastua.

Sairastuin d:n. 2vuotiaana, olen nyt 47v. Ei tämä tapa, mutta vahvistaa =).

Mistään en ole jäänyt paitsi, kaksi tervettä lasta,8koiraa,huh.,ai niin ja mieskin vielä.

Matkustelen paljon ja nautin elämästä.

Nykyisin onneksi hoito on parantunut eikä enää tule niin paljon vaurioita elimistöön kuin ennen. Jotain muutoksia kuitenkin tulee jossain vaiheessa. Siltä ei oikeen voi välttyä.

www.geenianalyysi.fi