Turussa jo 19 vuotta itäsuomalaisena.

Nautin!

siinähän se Itämeri on ihan vieressä.



Eiku, en oikein ymmärrä miten kukaan voi olla itäsuomalainen Turussa, varsinkin jos asuu siellä.

ja asua Turussa. En nyt "ymmärrä", mikä ongelma siinä voi olla...

kutsuisitko itseäsi itäsuomalaiseksi? En minä ainakaan.

No jos aikuisena muuttaa vieraalle paikkakunnalle ja suku jää synnyinseudulle, niin eiköhän sitä alkuperäisen asuin- ja kasvuseutunsa identiteettiä jotenkin kanna mukanaan lopun ikäänsä. Varmasti sen vaikutus ajan oloon vähenee, mutta uskon monen asian myös säilyvän. Jos vielä usein reissaa sinne synnyin seudulleen, niin varmasti säilyttää sieltä monia asioita itsessään.



Toisaalta asia on niin, että vasta viidennen polven turkulainen, kuten minä (viidenteen polveen tietoni ulottuvat), on oikea turkulainen. No... okei, kolmannen polven... :D Ainoa poikkeus tähän on se, että toisen polven turkulainen voi voi olla turkulainen, jos hän on syntynyt Heidekenilla. Tahtoopi sanoa, että Turkuun muuttaminen ei tee turkulaiseksi käden käänteessä. Se on pitkä prosessi, johon kuuluu paikallisen tuttaverkoston luominen, paikallistuntemuksen kehittäminen (pitää tiätää, kummal pual jokke), paikallisen puheenparren omaksuminen (turkulainen ei VOI puhua savoa tai karjalaa) ja niin edelleen. Muille suomalaisille ylpeytenä näyttäytyvä omanarvontunto ja tietynlainen etäisyys tai viileys on verrattain tuore ilmiö. Vanhat turkulaiset, isovanhempieni sukupolven edustajat olivat pikemminkin melko avoimia ja nauravaisia, mutta negatiivistakin palautetta saatettiin antaa aika suorin sanoin. Heidän käytöksensä muistutti enemmänkin tämän päivän tukholmalaista meininkiä. Tunnistan kuitenkin itsessänikin tuon jonkinlaisen kuppikuntaisuuden.



Mutta onhan täällä Turussa puolensa. Itse pidän meren ja saariston läheisyydestä ja siitä, että kaupungissa on kaksi yliopistoa, joten koulutettua väkeä on paljon. Valtaosalla tuttavistani on akateeminen koulutus ja sen lisäksi jonkin duunariammatin taito ja he tekevät usein hiukan erikoisia töitä, joissa tarvitaan sekä käytännöllistä että teoreettista sivistystä ja taitoa.



Itse olen asunut välillä vuosia muualla. Joskus on jopa ihmetelty, että mikä saa turkulaisen muuttamaan sisämaahan. Ihmettelin sitä lopulta itsekin, ja pakkohan se oli palata.