Onko kenelläkään ollut kovia lantiokipuja ja liitosten rutinaa raskausaikana?

Mulla auttoi tosi paljon akupunktio. Pääsin neuvolan lähetteellä synnärille, jossa kätilöt antoi akupunktio-hoitoa. Toki sitä saa yksityisiltäkin.

Tällaista ei ollut aikaisemmissa raskauksissa, joten en tiedä, miten tästä tokenee. Ei nyt varmaan ihan heti synnytyksen jälkeen mutta toivottasti ei kovin monta kuukautta mene. Itselläni riemun kruunaavat supistukset, joten saikulle oli jäätävä raskausviikon 26 alussa ja töihin on tuskin paluuta.

Omassa neuvolassani olen saanut hoidoksi lähinnä "Voi voi, koita lepäillä" -tyyppistä lohdustusta. Työterveyslääkäri sanoi, että fysioterapia voisi auttaa, mutta ei voinut määrätä, kun on niin huono sopimus työnantajan kanssa. No, ehkä hän voisi lähetteen kuitenkin antaa, niin saisi Kela-korvaukset edes, jos itse maksaa. Harkitsen myös tuota akupunktiota, sillä pää hajoaa, kun on niin kipeää tämä elämä.



t. 3

t. 4

Minulla alkoi juuri noilla main. Ei aluksi ollut noin paha kuin sinulla, mutta joskus 30+ viikoilla en meinannut pystyä kävelemään, istumatyö pahensi tilannetta. Minun pelastus oli 2-osainen tukivyö. Monessa paikassa myydään sellaista heppoista alavatsaan tulevaa, mutta siitä tuskin olisi yksin ollut apua. MInulla oli sen lisäksi siis selän ympäri menevä korsettia muistuttava ranka. Ostin sen Helsingin Forumin Kukontorin ja Yrjänkadun välisen käytävän terveyskaupasta, jossa myydään myös terveyssandaaleja yms.



Työkykyinen en oikein ollut. Omalla kohdallani kävi niin, että 36. raskausviikolla maha laski ja kivut loppuivat lähes kokonaan. En ole käyttänyt nyt enää kahteen viikkoon koko vyötä, koska mitään kipuja ei enää ole. Maha roikkuu nyt alhaalla ja vauva painaa virtsarakkoa, mutta mieluummin näin. Alaselkää kyllä juilii ja olen hyvin kömpelö, mutta kävely eikä istuminen eivät siis sinällään satu. Nyt siis yritän äitiyslomalla vähän viimeistellä töitä, jotka jäivät aivan kesken.

Jäinkin sairaslomalle 24. viikolla, kun en saanut jalkoja enää liikkumaan, vaan piti käsillä auttaa. Mulla vaiva ei korjautunut koskaan kunnolla, mutta seuraavat raskaudet olivat silti paljon helpompia kuin eka. Esikoisen syntymästä on 21 vuotta, ja edelleen häpyliitos kolahtelee. Pari kuukautta meni esikoisen syntymän jälkeen ennen kuin sain jalat kunnolla liikkeelle, mutta kipuja on siis edelleen ajoittain.