miksi pojista ja tytöistä on tullut herroja ja neitejä?

jos sitä käytetään siihen tyyliin että meidän neiti se on ihan ylivertainen kaikkiin muihin lapsiin verrattuna, se on niin prinsessaa, niin prinsessaa. Jokainen tietää varmaan tällaisen tyypin.



Yksi ystäväni käyttää neiti-sanaa kun tarkoittaa nimenomaan naimattomia naisia. Oikein korostaa sitä että ne toiset on vähän alemmalla tasolla hänen mielestään ja eivät muutenkaan oikein tiedä mistään mitään, neidit. Lapsellisia hupakoita.



Tuosta varmaan johtuu negatiivinen suhtautumiseni neiti-sanaan ;)

Täsmennän vähän..



Tarkoitin, että neidittely ja herroittelu ärsyttää, kun puhutaan lapsista muille.



Perhepiirissä ja kotioloissa hellittelynimitykset ovat toki jokaisella oman maun mukaiset.



Jotain itsensä, lapsensa korostamista ja teennäistä tulee tuosta herroittelusta ja neidittelystä mieleen.

Ja ihan samalla tavalla ihmettelen kuka on perheessä pomo, jos vanhemmille lapsi on neiti.

Ehkä muistona on se, kun kummitätini lähetti onnittelukortin 3-vuotissynttäreille ja siinä luki pikkuneiti se ja se. Koin itseni niin hienoksi ja arvostetuksi, koska minua kutsuttiin neidiksi!

No nyt myöhemmin feministinä en oikein ymmärrä neitisanaa ylipäätänsä(siis miksi erotella naimisissa oleva nainen ja naimaton, mutta miehissä ei eroa näy) ja herraksi en omaa pikkupoikaani voisi kutsua. Mutta kummitytölleni olen lähettänyt kortin, jossa aloitan sanalla neiti. Ja on kuulemma pitänyt ja kokenut samaa kuin minä lapsena...

Musta se on lähinnä hellittelynimi.

Ja juu, en itse käytä.

ei kyllä jaksa ärsyttää. Kannattaa kokeilla omaksikin asenteeksi, että antaa kaikkien elää tyylillään, niin on omakin elämä mukavampaa.

ei kyllä jaksa ärsyttää. Kannattaa kokeilla omaksikin asenteeksi, että antaa kaikkien elää tyylillään, niin on omakin elämä mukavampaa.

.. aika hurkastelua, jos muuta väittää. Itse asiassa olen samaa mieltä kanssasi, mutta kun täällä on aina välillä niin mukava hämmentää asioita :)

kuin likka-, prinsessa-, poitsu-, jätkä-, pikku-ukko-, pikku-prinssi- tmv. sanojen käyttö lapsista, ja ukko-, isäntä-, emäntä jne. sanojen käyttö aviopuolisosta. Meillä lapsi on vieraammille tyttö, tutuille puhun hänestä etunimellä, samalla kaavalla mies on mies ja tutuille puhutaan hänestäkin etunimellä. Mies kutsuu minua etunimellä tai vaimoksi.

kyllä :) se antaa jotenki sellasen kuvan että se lapsi on se joka määrää perheessä tahdin ja saa useimmiten tahtonsa läpi.meillä poikaa kutsutaan nimellä tai lempinimillä.Ei mitään herroittelua :D

käytetä sanaa likka. Ihan tyttö vaan.

lukekaa vaikka mitä kirjoja 1700-luvulta tai aikaisemmasta ajasta.

Vitsillähän tuo herroittelukin tehdään. Sekö ärsyttää, että siinä ilmaistaan arvostusta lasta kohtaan? Onko pieni tyttö sisällänne kateellinen näille lapsille siitä, että heitä arvostetaan?

Musta se on lähinnä hellittelynimi.



Ja juu, en itse käytä.

Meillä on edelleenkin käytössä herra, jätkä, jäbä, äijä, poitsu, mussukka, mussukkapussukka, hömppä, Rönttä-Jooseppi, sekä lukuisat variantit etunimestä sekä etunimi ihan oikeassa muodossaan.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä :)