Gallup: Oletko nähnyt äidiksi tultuasi painajaisia joissa lapsellesi tapahtuu jotain kamalaa?

Unessa esim. tajuan unohtaneeni vauvan päiväkausiksi kotiin kun olen itse matkoilla. Tai unohdan antaa lapsille ruokaa.



Mitään raakuuksia en siis ole nähnyt, mutta nuokin ovat tarpeeksi ahdistavia. Uskon, että alitajuntani yrittää viestittää minulle että pitäisi olla enemmän läsnä - en esim. pidä tavastani surffailla kannettavalla samalla kun "leikin" kuopukseni kanssa (eli istun hänen kanssaan lattialla ja hän leikkii pikkuautoilla). Olen vaan jotenkin niin koukussa koneeseen..



Ehkäpä sinun unesi johtuu vaan siitä, että äidiksi tultuasi olet alitajuisesti ymmärtänyt että et "omista" lastasi, kamaluuksia voi tapahtua vaikka kuinka rakastaisit ja suojelisit.

Tuli mieleen kysyä kun tässä muistelin ahdistavaa unta jonka näin kun esikoinen oli parikuinen:



Olin sateessa ja pimeässä järven rannalla. Maassa oli loskalunta ja ympärillä puita. Jossain kauempana kajasti talojen valoja mutta olin silti yksin vauvani kanssa. Minun oli pakko laskea vauva hetkeksi maahan mutta samantein puiden seasta juoksi susi joka otti vauvani käsivarresta hampaisiinsa ja lähti jolkottelemaan pois. Lähdin perään juosten ja susi kiihdytti vauhtiaan. Vauva huusi ja yritin juosta niin kovaa kuin pystyin mutta susi juoksi kovempaa karkuun ja vauva itku katosi.. Tässä vaiheessa heräsin.

Oli niin paha olla että itkin ja herätin miehenkin. Koko ajan päässä pyöri näky jossa susi raatelee itkevän vauvani hengiltä enkä voi auttaa.



Silloin tajusin kunnolla kuinka kamalaa olisi menettää lapsi jollain tavalla.

Usein toistuva uni on sellainen, että lapsi putoaa uima-altaaseen ja sukellan perään. Näen lapsen koko ajan ja olen siinä ihan hollilla, mutta en saa otetta lapsesta.



Samoin olen nähnyt välillä sellaista unta, että nostan junasta lapset laiturille ja jään itse junaan, joka lähtee liikkeelle.





Meillä on vaarallinen mökkiranta jossa olemme todella varuillamme ja matkustan paljon kolmen lapsen kanssa yksin esim. junalla ja lentokoneella. Ehkäpä painajaiset ovat yhteydessä tosielämään :)

että lapsille tapahtuu jotain. Meillä on maatila, ja täällä on vaarallisia paikkoja riittämiin.

lapsen ollessa vauva, näin unta että olin hakenut vauvan viereeni ja sitten unissaan kääntynyt vauvan päälle. Kauhea herätys painajaisesta ja ensimmäisen tunnustelin sänkyä ja sitten menin katsoon vauvan sänkyyn siellä kölli tyytyväisenä. Mutta ikinä en ole vauvaa ottanut viereeni nukkumaan, ei perhepetiä meille.



Nyt kun esikoinen on isompi olen nähnyt kidnappaus unia, joku siis vie lapseni enkä löydä häntä mistään.

Jo vauva-aikana näin just noita lapsia katoaa-unia, joko kidnapataan tai katoaa.

Mies oli matkoilla, näin unta että näin telkkarista kuinka lapsi joutui onnettomuuteen. Oli niin kamala uni että menin loppuyöksi lapsen viereen nukkumaan :P

yleensä sellaisia, että lapset ovat hengenvaarassa ja ehkä minä itsekin. esim. meinaamme kaikki hukkua tai syttyy tulipalo. se on todella ahdistavaa, yleensä huomaan unessa etten saa molempia tai ehkä kumpaakaan lapsista pelastettua.



tuo hukkumisajatus kummittelee välillä mielessäni ihan hereillä ollessakin. ajattelen esim. jos automme suistuisi mereen. olen itse huono uimaan ja pelkään vettä. miten ihmeessä saisin uimataidottomat 3-v ja vauvan pelastettua uppoavasta autosta, en usko omiinkaan selviytymismahdollisuuksiin. hukkuminen tuntuu tosi ahdistavalta.

silloin selvästi horminohöyryisenä unet ovat olleet erityisen eläviä ja ahdistavia. Että vauvalle tapahtuu jotain kamalaa enkä voi kuin katsoa vierestä. Hirveä ahdistus nousee vieläkin sydämen alle kun muistan niitä unia.



Tosin keskimmäisen lapseni käydessä nelivuotiaana uimakulua näin säännöllisesti sellaista unta, että hän hyppäsi uimalataaseen ja painui pohjaan eikä kukaan löytänyt häntä enää.... Kamala uni.



Ja nyt esikoisen ollessa koululainen näin koulun alkaessa unta että hän jäi kaaharin alle.



Aia sitä pelkää lastensa puolesta, hereillä ja unessa.

oli kaksi myrkkykäärmettä ilmestyneet samaan huoneeseen vauvojen kanssa (kaksoset silloin 2kk). Yritin viedä lapset nopeasti ja käärmeitä ärsyttämättä huoneesta ulos, mutta toinen käärmeistä puri toista vauvaa mahaan kaksi kertaa. Heräsin omaan huutoon istualleen sänkyyn "käärme puri!". En pahemmin loppuyönä nukkunut.

Yleensä lapsi putoaa äkkiä jonnekin esim. syvään pimeään veteen ja tajuan että pysty pelastamaan häntä.



Toisaalta ihan hyviä varoituskeinoja nämä unet, pitävät jossain määrin valppaina ja hereillä ja opettavat, että lapsi on kaikkea on muuta kuin itsestäänselvyys, mutta siitä huolimatta minusta ei ole tullut yhtään parempaa äitiä.



Äitinä oleminen on aika stressaavaa.

Lapsi oli leirillä ja epäiltiin hänen hukkuneen läheiseen lampeen. Tulin paikalle juuri kun lasta alettiin naaraamaan. Ihan kamala tunne. Piti yöllä nousta ylös ja tarkistaa ,että lapsi nukkuu omassa sängyssään.

Mäkin näen juuri niitä unia, missä olen laiminlyönyt lapseni. LÄhtenyt jonnekin ja jättänyt heitteille, unohtanut autoon, jne.



KAmalia, mutta normaaleja.

- jätän painajaisessa vauvan nukkumaan terassille. Kun tulen katsomaan, rotta on raatelemassa vauvaa

- olen vauvan kanssa kaupungilla. yhtäkkiä huomaan, että olen unohtanut vauvan jonnekin.