"Pakotatteko" lapsenne syömään vihanneksia ja kasviksia pienestä pitäen?
Olen miettinyt olisiko siitä mitään hyötyä. Meillä lapset syö vain tiettyjä vihanneksia ja hedelmiä joista tykkäävät ja muita en edes yritä tyrkyttää. Vanhin lapsista jatkoi tällä linjalla eskariin saakka ja alkoi siellä syödä ihan kaikkea ja nykyään syö mielellään lähes mitä vaan. Meillä on kyllä aina salaattia ym. tarjolla koska itse syön tosi mielelläni mutta pienemmille lapsille en väkisin tyrkytä.
Kommentit (20)
3.5vuotiaan ruokiin muuussaan kasvikset perunan joukkoon, muuten ei menisi ollenkaan. Tätä jatkunut nyt vuosi, sitä ennen söi hyvällä ruokahalulla kaiken mitä eteen kantoi.
ja kehoitetut maistamaan. Toinen syökin mielellään, toinen taas ei millään. Pakottamaan en rupea. Itse en syö hedelmiä juurikaan, kun en niistä välitä. Miksi pakottaisin lapsen syömään jotain vastenmielistä.
Lautaselle laitettu ja lapset saaneet itse maistaa. Ihan pienestä kun on erillaisia makuja tarjonnut niin molemmat ovat kuin jätemyllyjä. Kaikki menee alas.
Onhan meillä jokaisella makuaisti erillainen. En itse voi sietää silliä tai muuta raakaa kalaa. Raakaa sipulia jne.
Vihannesten kohdalla vain tuppaa olemaan niin että ne ovat kovin mauttomia johonkin herkullisempaan verrattuna siksi lapsi ei syö.
Meillä menee kukkakaalit, punajuuret, sipulit, porkkanat, herneet alas niin että heilahtaa.
Ei meillä ole edes koskaan kehoitettu maistamaan joko maistaa tai ei.
Aina kyllä maistaa. Saattaa kysyä että mikä tämä ja tämä on jos on jotain uutta ja kitaan menee.
En tee syömisestä mitään pakkoa kun se tuntuu hänelle olevan muutenkin välillä niin vastenmielistä. yritän ennemmin keksiä keinoja miten ne menisi vapaaehtoisesti mahaan. Täällä on monta kertaa esitetty jotain aika rajujakin rangaistusmenetelmiä, tyyliin jos et syö, niin menetät jonkun lempilelun tai muun kivan. Noita emme ajatelleet edes testata sillä en usko että se lisää minkään ruuan menekkiä jos se on saatu syötettyä itkun kanssa.
Muutenkin laitan vihanneksia joka paikkaan. Kun on jauhelihakeittoa, siellä on vähemmistö perunaa, enemmistö porkkaana, papuja ja parsaa.
8 v syö kaikkea paitsi munakoisoa. 6 v on ollut alusta asti kamala ronkeli. Viimeisen vuoden aikana hän on alkanut syömään lähes mitä vain.
Meillä uppoavat parhaiten kurkku, tomaatti, paprika ja porkkanaraaste, keitetyistä parsakaali ja porkkana ja tietenkin keitossa kaikki keittojuurekset.
Hedelmät menevät aika monipuolisesti.
Välillä yritän tomerana raastaa kaalia jne. mutta koska menekki on niin huono, niin annan useimmiten olla ja tyydyn noihin suosikkeihin. Itse olen ollut lapsena tosi ronkeli kaiken ruoan suhteen, mutta niin vain tänä päivänä tykkään kaikesta muusta (siis kasvisosastolla) paitsi pavut eivät uppoa eivät millään.
meillä 3v inhoaa kaikkea muuta paitsi keitettyä maissia... kaikki muu on yök. Hänen ei ole ollut pakko edes maistaa niitä, eli moni näistä yök kasviksista voi olla oikeasti hänestä hyviä.
Muiden lasten kohdalla on toimittu samoin ja tuloksena: 5v tyttö rakastaa keitettyä parsakaalia ja pyytää iltapalaksi salaattia.
7v poika rakastaa keitettyä porkkanaa ja salaattia.
Kaikki muukin menee ja uppoaa, ainoa mistä eivät pidä on pavut, mutta johtunee siitä etten minäkään pidä...
Eli tuo 3v oppii varmasti myös tykkäämään..
Niitä on aina tarjolla ja kannustan maistamaan, mutta pakko ei ole syödä. Esikoinen rakastaa kasviksia ja syö niitä paljon, toinen ei koskisi pitkällä tikullakaan. Saa nähdä mihin tämä kolmas tästä kehittyy.
muitakaan ruokia. Erityisesti kuopus (6v) on ollut äärimmäisen avoin kaikille uusille mauille aina. Ainoat kasvikset joita ei rakasta on perunamuussi ja salaatinlehdet. Jälkimmänenkin menee kyllä jos on tarpeeksi pieneksi pilkottuna muiden kasvisten joukossa. Rakastaa keitettyjä vihanneksia.... brokkolia, papuja ranskalaisittain, voiporkkanoita jne. sekä intialaisia kasvisruokia.
koska ovat niin nirsoja ja jo sen verran isoja. Lisäksi meillä on usein kasvispitoista ruokaa - on niin hemmetin ärsyttävää sitten, jos lapset jättävät lautasen lähes koskemattomaksi ja syövät vain valkoista leipää.
ja jos se on pääruokana niin totta mooses sitä pitää syödä!
Onneksi ei eskarissakaan pakoteta. Mun isot lapset syö jo ihan kaikkia vihanneksia, vaikkei koskaan ole pakotettu. 6-vuotias on vielä ronkeli, mutta uskon, että hänestäkin tulee vielä kaikkiruokainen. Hitaasti hyvää tulee.
siitä meillä muussi tehdään. Kaupan pussimuussit on erikseen jos teilläs sellaisia syödään.....
siitä meillä muussi tehdään. Kaupan pussimuussit on erikseen jos teilläs sellaisia syödään.....
Meilläkin tehdään muusi perunoista, mutta en silti luokittelisi muusia kasvikseksi.
mutta pakko ei ole syödä jos on maistanut. Silti samaa pitää maistaa myös seuraavalla kerralla.
Tyydyn toistaiseksi siihen, koska jo niistä lapset saavat kyllä kaikki tarvittavat ravintoaineet. Niitä muitakin pidän tarjolla säännöllisesti, mutta en pakota, vaan rohkaisen maistamaan. Esimerkiksi tänään ruokapöydässä nousi iso poru lasten mielestä haisevasta lantturaasteesta, jota me vanhemmat popsimme suurena herkkuna. Kumpikaan lapsista ei suostunut maistamaan, mutta söivät kyllä omalle lautaselleen laitetut tomaatit ja paprikat mukisematta.
nimessä pakota, mutta tarjoan kyllä mitä herkullisempia salaatteja kastikkeen kanssa tai ananasmehulla höystettynä. Ja kyllä kelpaa, aivan ahmivat salaattia. Tai sitten annan esim. tomaatin palasia, kurkkua tai porkkanaa raasteetta tai paloina. Ei pakolla mutta saa ottaa jos haluaa.
Lautasmallin mukaan ateria koostetaan 1/4 lihasta, kalasta, munasta tai muusta proteiinista, 1/4 perunaa, pastaa tai riisiä ja 2/4 kasviksia, siis muuta kuin perunaa. Tällä tapaa ajateltuna perunasta ei siis puhuta "kasviksena".
Itse asiaan, meillä kaikkea pitää maistaa ja esim. lihaa tai perunaa ei saa lisää, jos jättää kasvikset syömättä. Eli jos lapsi syö lautaselta muusin ja lihapullat, niin lisää ei heru ennen kuin on syöty myös keitetyt porkkanat ja salaatti. Toki koostan nuo kasvislisäkkeet niin, että ne maistuu lapsille, enkä esim. laita kuopuksen lautaselle kuin pienen palan paprikaa ja esikoiselle taas sitä paljon, kurkun suhteen päin vastoin.
Ovat syöneet pienestä pitäen sitä, mitä eteen laitetaan. Ei meillä ole edes koskaan keskusteltu, että ruoasta voisi kieltäytyä pahan maun takia.