Työkaverin masennus - voiko puuttua?

Ahdistaa itseäkin huomata, kuinka masentunut työkaveri on: vähäpuheinen, tuijottelee pitkiä aikoja vain eteensä, välttelee muiden seuraa. Tiedän, että heillä on taloudellisia huolia, ja aika paljon ovat sairastaneetkin tänä talvena. Tekisi mieli suositella meidän työterveyslääkäriä, joka on tosi ymmärtäväinen tyyppi, mutta voiko niin sanoa ilma että loukkaa...?

melkoisen paha syysmasennus viime syksynä. Tuijottelin tosiaan pitkät ajat seinää, en pahemmin jutellut kenellekään jne. Se meni ajan mittaan ohi. Eli kannattaa seurata jonkin aikaa ennen kuin alat ehdottelemaan mitään. Jos pitkittyy, niin sitten voisi ehkä jo ehdotella sitä lääkäriäkin.



Juttele sinä kuitenkin työkaverillesi ihan normaalisti ja anna jopa hieman tavallista enemmän huomiota. Ei kuitenkaan kannata liioitella, jotta ei ymmärrä väärin ( ts. luule sinun kyttäävän hänen työntekoaan ).

Aika hyvin "diagnosoitu".

tarjoamaan lääkäriä ja tekemään masennusdiagnoosia aikoinaan, olisin vienyt asian työsuojelupiirille.



Oli kotihuolia ja en halunnut niitä kertoa työkavereille, koska ne ei heille kuuluneet. Olin taatusti hiljaisempi kun mietin niitä ja saatoin joskus unohtua tuijottamaan kun pohdin asiaa (työnteko ei kyllä häiriintynyt).



Pitääkö ihmisen olla tekopirteä, vaikka olisi huolia?

Sinun tehtäväsi ei ole tehdä diagnooseja, eikä levitellä juoruja, että "tuo on taatusti masentunut, menis hoitoon".

koska inhoan työtäni, työpaikkaa ja -kavereita.



Vaihtaisin pois, jos vain saisin jotain muuta järkevää. Työssä on myös sairaan hyvä palkka ja lasten sairastelussa joustetaan, joten sinnittelen siellä inhostani huolimatta.



Enkä ole masentunut.