Kolme vuotta ilman seksiä ja ajatuskin hirvittää.
Olen eronnut kolme vuotta sitten, ja sen jälkeen ei oo ollut seksiä ollenkaan. Olen kahden alle kouluikäisen yksinhuoltaja, joten ei ihmekään, mutta silti... no, ajatus pyörii mielessä. Siis ajatus seksistä jonkun kanssa suoraan sanottuna kauhistuttaa. Kroppa on synnytysten jälkeen aika eri kuosissa kuin silloin kuin ex-äijäni tapasin. Olisinko ihan vastenmielinen jonkun miehen mielestä, vähän lihoneena ja alapääkin varmaan vähän...kulunut?
Välillä tekee seksiä mieli tosi lujaa, mutta heti jos mietin tarkemmin niin ei sittenkään. En esimerkiksi vois kuvitella mitään yhden illan juttua, en vaan voisi luottaa toiseen ollenkaan.
Pelkään vaan, että aika kun kuluu, kynnys vaan nousee ja nousee. Jotain nettitreffejä oon vilkuillut mutta ajatus sitten tavata oikeasti ei innosta. Lapsetkin tietysti on vähän hidaste treffeille (varsinkin kun eivät oikein viihdy yökylässä muualla kuin kotona ja isä asuu toisessa kaupungissa, näkevät harvoin), mutta eniten mua jännittää itseäni.
Onko kellään kokemusta, miten "herätä henkiin" seksuaalisesti? Vai pitääkö sitä vaan a/ odottaa sitä oikeaa tai b/ unohtaa seksi loppuiäksi?
Kommentit (2)
että enpä tiedä vastausta, mua taasen lisäksi askarruttaa se, että mulla ei ole oikein minkäänlaista treffailukokemusta (edes ajalta ennen avioliittoa), miten ihmeessä osaan alottaa sellasta?
Tai tää nyt lähti lähinnä siitä, että sen verran elämänkokemukset tehneet itsetuntoa että nyt voisin haluta ottaa sen jonka tahdon, enkä mennä sille jolle kelpaa.
mulla vaihtelee melkeen päivittäin nuo vaihtoehdot a ja b.
Mä taas muuten olen ajatellut ton kroppa-asian niin, että nyt hän on hyvä juuri siksi, että uusi kumppani ei tiedä millainen on ennen ollut. Musta se on huonoin vaihtoehto että puoliso näkee mistä millaiseksi on "rupsahtanut".
joka tulee sitten luontevasti aikanaan tutustumisen jälkeen. Siinä vaiheessa molemmat jo pitävät toisistaan ja haluavat toisiaan välittämättä ulkoisista avuista. Puhun rakkaudesta.
Jos ihminen on rakastunut ei ylikilot haittaa.
Aiemmin synnyttäneenä ja ylipainoisena olen tutustunut mieheen jolla ei taustalla eroa, ainoastaan vähän lyhytkestoisia suhteita. Suhde johti avioliittoon ja koskaan ei mies sano mitään painosta.