Asunnon jakaminen ja vuokraaminen kahdelle eri vuokralaiselle?

Onko molemmissa asunnoissa sitten oma keittiö ja pesutilat, vai onko ne yhteiset?

Vuokraahan jotkut ihan pelkän huoneenkin omakotitalosta. Ei sillä ole mitään merkitystä asumistukeen, saahan näihin kimppakämppiin asumistukea ja siinä katsotaan vain se neliömäärä, mikä on kelläkin asukkaalla käytössä. Teet vain itse selvityksen kelalle, jos vuokralaiset hakevat as,tukea, niin ne pääsevät helpommalla.



Kannattaa pitää se virallisesti kuitenkin yhtenä asuntona, muuten tarttee hakea luvat, jos kahdeksi meinaa jakaa. Ja nykyään tarttee remonteista tehdä taloyhtiölle selvitys, ei kuitenkaan tapetti- ja maalaustöistä, muista kylläkin.

Asuntoonhan pitäisi silloin ilmeisesti remontoida toinen keittiö ja kylpyhuone? Niiden tekemiseen tarvitaan taloyhtiön suostumus.



Vuokraustilanteessa tämä on varmaankin verrattavissa ns. soluasuntoon jossa on kaksi tai useampia vuokralaisia omalla sopparilla. Sehän on mahdollista, mutta ei yleensä vuokranantajien suosima tapa, koska sitten vuokranantaja joutuu itse hankkimaan uuden vuokralaisen, jos yksi lähtee. Mutta tuohan ei sitten olisi teidän tapauksessa ongelma.

eli keittiöt ja pesutilat pitää kuitenkin laittaa uusiksi, seiniä siirrellä jne. Niinpä ajattelimme, että ei ole kovinkaan paljon isompi duuni laittaa sitten niitä pesutiloja kaksin kappalein ja keittiöitä samaten, tulisivat kaikki kuitenkin näppärästi ihan toistensa viereen, eli esim. molempien asuntojen kylppärit seinät vastakkain.



Kerrostalojen luvista en tosiaankaan ole ihan selvillä. Silloin kun asuin vielä kerrostalossa, niin tein vain pintaremppaa - tosin silloinkin myös mm. pesutilojen laatoitusta - eikä tuolloin mitään lupia tarvinntu, mutta siitä onkin toistakymmentä vuotta aikaa. Omakotitalon olemme rakentaneet, joten sinänsä kyllä tiedämme, minkälaisesta duunista on kysymys. Lisäksi lähipiiristä löytyy kyllä ihminen, joka voi laittaa nimensä papereihin, jos jotain rakennusalan ammattilaista tarvitaan.



ap

täytyy ilmoittaa isännöitsijälle, myös sen remontin tekijän nimi. nykyään käyvät tarkistamassa vaiheittain esim, kylppärissä, että kosteuseristykset on laitettu, eikä sen jälkeen saa tehdä mitään, ennen kuin tarkastaja on hyväksynyt ne. Laatoitusta ei saa ominpäin enää tehdä, ilman lupaa. Se ei riitä, että laittaa paperiin nimen, vaan on myös vastuussa työnjäljestä.

Jos teet asuntoon kaksi keittiötä, niin ihme on, jos se katsotaan edelleen yhdeksi asunnoksi. Todennäköisesti joudut virallisesti tekemään 2 asuntoa. Yleensä tehdään toisten päin tehdä, kahdesta asunnost yksi.

Esim. Helsingin keskustassa on pilvin pimein asuntoja, joissa on ns. palvelijan huone, joka on nykyisin usein sisustettu erilliseksi asunnoksi kylppäreineen ja keittokomeroineen esim. au pairille tai perheen nuorelle. Tiedän lukuisia tällaisia asuntoja, eikä niistä käsittääkseni mitään ole jaettu kahdeksi huoneistoksi.

Kai sitä nyt oman asuntonsa saa tehdä vaikka pelkkää keittiötä jos haluaa. Sitäpaitsi monissa tosi isoissa edustusasunnoissa on todellakin useampi keittiö, ns. edustuskeittiö erikseen ja sitten isäntäväen oma keittiö ja ehkä vielä joku palvelijanhuoneen pieni keittokomero. Ja kylppäreitä ja vessoja nyt ainakin saa olla vaikka kuinka paljon.



Luulen etteivät nämä kommentoijat ole Helsingin keskustan vanhoja isoja lukaaleita nähneetkään, sieltä löytyy 500 neliön hulppeita asuntoja, joissa on vaikka mitä.

Mutta jos asunto on 60neliötä ja keittiöitä 2 ja kylpyhuoneita 2. Ootteko nähneet sellaista kämppää?

vaan siitä voiko yhdessä asunnossa olla useampi keittiö vai ei.



Ap ei ole kaiketi kertonut, kuinka paljon neliöitä asunnossa on, mutta se se minun mielestäni vasta kummallista olisi, jos neliömäärä vaikuttaisi siihen, montako keittiötä YHDESSÄ asunnossa voi olla.

Keittiötä varten tarvitaan vesipiste ja sähkö. Loppu on pelkkiä kalusteita. Se kai jo todistettiin, että vesipisteitä saa olla kämpässä vaikka kuinka monta ja sähköä tulee joka huoneeseen kuitenkin. Ei kai kukaan nyt sitä voi säätää mitä kalusteita ja koneita mihinkäkin huoneeseen sijoitellaan?

lapset muuttaneet pois.



vuokra-asunnon toisen vessan, makuuhuoneen ja eteisen erotti nyt seinä (alussa seinässä oli vielä ovi tuttuni asuntoon, mutta se oli myöhemmin poistettu) ja ennen samaan asuntoon kuuluva huone oli nyt uusi vuokrayksiö opiskelijalle.

(opiskelijalla oli siis vuokrasuhde kaupungin kanssa, ei tuttuni).



molemmat saavat asumistukea

Ja siis Helsingissä on pilvin pimein pieniä vuokrayksiöitä, joissa ei ole keittiötä ollenkaan. Vesipiste vessassa, keittolevy ja jääkaappi.

Jos asunnossa on hyvä pohjapiirrustus, niin jakaminen onnistunee. Mutta ongelmaksi saattaa tulla se, ettei toiseen asuntoon jää kunnolla ikkunoita (pahimmillaan ei kumpaankaan...) Jos kyse on esim. läpitalosta joka jaetaan puoliksi keskeltä, niin parhaimmassa tapauksessa molemmille jää kunnolliset ikkunat, pahimmillaan toiseen jää ikkunoista suurin osa, ja toiseen yksi pieni keittiön ikkuna tmv.



Ja tosiaan nykyään ollaan HYVIN tarkkoja märkätilojen remontoinnista...! Eli mikään tuttavan lappu jossa lukee "kaikki ok" ei kelpaa. Totuushan on se, että jos ongelmia ilmenee (vaikkapa puuttelliinen vesieriste ja siitä seurannut homeongelma) niin TALOYHTIÖ on vastuussa asiasta ---> maksaa remontin. Joten taloyhtiön pitää palkata oma tarkastaja joka valvoo töiden joka vaiheen.



Käytännössä pienissä taloyhtiöissä joissa ollaan leveäperäisiä homma ei kovin valvottua ole, mutta itse en sellaisesta asuntoa ostaisi. Miksi? Koska vaikka itse hommat hyvin hoitaisi ja jälki olisi laatutyötä, niin mitä naapuri tekee? Siellä voi olla joku yleismies jantunen joka puuhaa kaikkia pikku viritelmiä, ja kappas onkin hommat tehty päin prinkkalaa ---> taloyhtiö (eli myös minä!) maksan remontin koska valvonta remontin yhteydessä on laiminlyöty.

n. 120 neliön läpitalon huoneistosta, jossa on käytännössä kaksi isoa huonetta ikkunoineen molempiin suuntiin ja siinä keskellä ne vessa- ja kylppäritilat. Jako menisi käytännössä tästä keskeltä niin, että vessa- ja kylppäritilat remontoitaisiin vierekkäin siihen keskelle, siinä on nytkin erillinen vessa ja kylppäri. Toiseen asuntoon jäisi nykyinen keittiö ja toiseen sellainen pitäisi tehdä, mutta se tulisi hyvin lähelle noita kosteita tiloja, eli ei mitään pitkiä putkivetoja minnekään. Ikkunoita tulisi toiseen asuntoon kaksi isoa ja toiseen yksi iso ja kaksi vähän pienempää, toinen asunto olisi siis sisäpihalle päin ja toinen kadulle. Ovet ovat vierekkäin rappukäytävään.



Täytyy selvitellä asiaa. Itse haluaisimme rempata, koska kokemusta on kokonaisen omakotitalon ja kahden kesämökin rakentamisesta sekä kahden kerrostaloasunnon rempasta. Kylppäreitä ja muita kosteita tilojakin on tullut tehtyä lukuisia kosteuseristyksineen. Suvusta löytyy kyllä rakennusmestari, joka voi käydä tarkistamassa ja pistää nimen papereihin, mutta pitää selvittää, haluaako taloyhtiökin käyttää siellä jonkun tarkastajan.



ap

Taloyhtiöt voi joskus olla tosi kettumaisia noiden kosteiden tilojen remonttien kanssa. Tuntuu että pääasia on, että on jonkun tietyn viskaalin nimi papereissa ja viis siitä, miten vesieristykset ja laatoitukset on oikeasti tehty.

Ja varsinkin hormi ja viemäritöihin on oltava nykyään lupa. Joten siitä vaan isännöitsijän luona käymään suunnitelmien kanssa, sillähän se selviää.





http://www.saunalahti.fi/mikcon1/docs/muutostyot_huoneistossa.pdf

Se ei kuulu sinulle pätkän vertaa; sinä remontoit asunnon ja _taloyhtiö_ järjestää tarkastan paikalle valvomaan että työs tehdään asiallisesti.



Sukulaisesi kannattaisi jäävätä itsensä jo omasta aloitteestaan. Vaikka hän (oletan) on valvonut teidän omakotitalonne rakentamisen jne. niin asunto-osake in eri asia! Omakotitalossa jos rakentaa sutta ainoa joka voi kärsiä on itse (tai seuraavat omistaja, mutta vastuuhan on myyjällä kauppojen jälkeenkin) mutta asunto-osakkeessa eri asia. Et sinä omista niitä seiniä vaan ainoastaan hallitaoikeuden asuntoon...!



Eli kaikki isommat rempat hoitaa taloyhtiö, ja siitä syystä taloyhtiöllä on omat tarkastajat. Voi tulla kalliiksi jo uskoo remontoijan tarkastajaan... Ja ylipätään epäilyttävää on jo se että remontoija ehdottaisi "sukulaismiestä remontin valvojaksi"...

kaveri jakoi 36 neliöisen kämpän kahdeksi. toinen asunto on 21 neliötä ja toinen 15. kummassakin oma vessanpönttö, suihku, käsienpesu allas, ja ikean minikeittiö

fewqfqwfqwfwqfqw kirjoitti:

kaveri jakoi 36 neliöisen kämpän kahdeksi. toinen asunto on 21 neliötä ja toinen 15. kummassakin oma vessanpönttö, suihku, käsienpesu allas, ja ikean minikeittiö

Ap varmaan on hoitanut asian jo vuonna 2009, mutta on varmaan kiitollinen viestistäsi.