haaveileeko kukaan muu kotiin jäämisestä lasten kanssa?

parin vuoden päästä kyllä. Olen nyt äitiyslomalla enkä todellakaan halua töihin enää. Olen aina viihtynyt työssäni ja nämä tunteet synnytyksen jälkeen tulivat yllätyksenä. Haluan olla kotona, olisin valmis muuttamaan vaatimattomampaan asuntoon, mutta mies ei suostu :(

Tuohon motivaatiopulaan en siis tiedä vastausta..

mä olen ollu kotona 17v. enkä kadu päivääkään.

Eikä ole tarvinnu miettiä myisikö talon sen takia.. elämä kyllä lutviutuu jos tahtoo.

Mulla leviäis pää. Sitä paitsi lapsi ei varmaan olisi kauhean onnellinen yksin kotona, kun nyt saa olla sen pari-kolme päivää viikossa maailman parhaassa päiväkodissa.

osa-aikaiselle. vähän enemmän aikaa lasten kanssa

Olin ensimmäisen lapseni jälkeen töissä 3kk,palasin takaisin hoitovapaalle ja olen ollut kotona.Syntyi toinen lapsi ja nyt odotan kolmatta.Mieheni on yksityisyrittäjä,aina töissä.Itselläni ei ole enään työpaikkaa odottamassa.Aina välillä mietin että mitä sitten joskus.Osa-aikatyöstä ei jäisi mitään käteen ja oikeastaan kokoaika työstäkään enempää kuin nyt.Näin tällä hetkellä hyvä.

Me asumme kerrostalo kolmiossa ja itse haaveilen talosta,en niinkään uudesta.Mutta sitten myöhemmin joskus.

Mä tein ratkasuni 2 vuotta sitten. Silloin oli 4 lasta ja kerkesin silloisen nuorimman aikana olemaan työelämässä vuoden. Kun nuorin oli 2 päärin , että haluan olla lasten kanssa kotona. Aloinki odottaa vauvaa, ja jäin kotiin kun olin rv. 13. Nyt olen päättänyt olla kotona ainakin tämän norimman eskari ikään saakka. Eli vielä saan olla kotona n. 6 vuotta.

Meilläkin juuri valmistunut talo, tai rakensimme vasta kotoan olo aikanani eikä kotona olo pakota luopumaan mistään aikaisemmasta maallisesta omaisuudesta. Hyvin tässä rahallisesti pärjätään.



Lisään vielä, ettei mulla tavallaan motivaatio työelämään kadonnut, vaan tuntui yhtäkkiä sille että jään todella paljon paitsi lasten lapsuudesta ja kehitysvaiheista. Siksi halusin jäädä kotiin.