Jos lapsellasi olisi vaikeuksia koulussa niin olisitko
valmis muuttamaan toiselle paikkakunnalle, jotta lapsi pääsisi uuteen kouluun yrittämään uudestaan? Vaikeuksilla tarkoitan sopeutimista mm. kärsii kovasti koulukiusauksesta, eikä ole ollenkaan kavereita tai muuten liikkuu epämääräisten kaverien kanssa pinnaa koulusta, polttaa alaluokilla jo tupakkaa jne.
Kommentit (5)
Ensin yrittäisin puhumalla, porkkanalla ja rangaistuksilla (mm. telkkari/pleikka/tietokonekiellot yms.). Koulukiusaamisen ottaisin vakavsti puheeksi koulun kanssa (luokanopettaja, erityiopettaja) ja seuraisin ryhtyykö koulu toimenpiteisiin koulukiusaamisen lopettamiseksi. Voisin ottaa yhetyttä jopa perheneuvolaan esim näin: sano lapselle, että hänen käyttäytymisessään tiettyjen asioiden (listaa konkreettisesti vaikka 3 asiaa) on loputtava ja asiaa seurataan yhdessä tietyn ajan (esim 2-3 vko), jos asiat eivät muutu, haette yhdessä apua sosiaaliviranomaisilta, jotka osaavat auttaa. Jos käyttäyttyminen muuttuu ja lapsi pitää sovituista asioista kiinni, saa hän palkinnon (esim. kauan toivottu tavara, matka, retki jonnekin tms,). Samalla sanoisin lapselle, että olen hänen puolellaan ja puolustan häntä esimerkiksi sillä tavalla, että otan yhteyttä opettajaan kiusaamisen lopettamiseksi. Jos nämä toimenpiteet eivät auttaisi esim 6 kk.ssa, vaihtaisin koulua tai muuttaisin jopa toiselle paikkakunnalle. Mikään mahti maailamassa ei saisi pilata minun lapseni elämää (tämän lauseen sanoisin myös lapselle ja moneen kertaan)!
Eihän muutto yksinään mitään ratkaise, mutta joskus se voi olla avuksi.
paitsi meidän lapsen luokalla yksi äiti, jonka lapsi on se koulukiusaaja. Hän vain syyttää muita lapsia siitä että hänen lapsensa hyökkäilee muiden kimppuun, lyö, potkiin, kuristaa jne. Ei, ei hänen mussukassaan ei ole mitään vikaa...
Meidän poika käyttäytyi juuri tuolla tavalla ihmettelimme asiaa muutaman vuoden oikein asiantuntijakaartin kanssa (erityisopettaja, psykologi, rehtori, luokanopettaja, kuraattori), Lopulta vyyhti alkoi purkautua ja selvisi, että varsinainen kiusaaja tai tässä tapauksessa kiusaajat oli koko muu kouluyhteisö. Erityisesti muutama poika, joka oli samalla luokalla. Poikani käyttäytyi näin, koska hänet jätettiin kaiken sosiaalisen ulkopuolelle tai hän "sai" olla mukana, kunhan toimi hänelle asetettujen henkilökohaisten kyseenalaisten sääntöjen mukaan, Muut haukkuivat, tönivät ja löivät salaa, kunnes poikani sai "itkupotkuraivarit". Vaihdoimme toiseen kouluun ja ilman mitään tukitoimia on poika nyt käynyt vuoden uutta koulua. Ei mitään ongelmia: kaikki on kavereita ja ainakaan meidän poia ei ole ollut yhdessäkään kahakassa mukana, Terveisin mussukan Äiti
Asiaan vaikuttaisi muut lapsemme, ja lisäksi se, ettei kiusaaminen koulun vaihtamiseen lopu. Hoitaisin asiat niin , että lastani ei enää kiusattaisi. Epämääräisissä porukoissa liikkuminen on helppo estää hoitamalla kuljetukset kouluun ja kotiin itse.