Meillä hyvällä paikalla remontoitu ja nätti rintamamiestalo. Vähän pieni asunto on meille. Rakentaako uusi?

jos laajentaisi?

Lapsetkaan eivät luultavasti kauhean pitkään kotona asu.

Laajentaminenkin on kova työ, mutta olisiko teillä mahdollista laajentaa kuistianne? Jos siitä tekisi ison, umpinaisen ja lämpöeristetyn, sinne saisi vaikka millaiset säilytystilat ja mitä parhaalla paikalla harrastusvälineitä varten! Miltä tuntuisi ajatus?



Olemme joskus itse pyöritelleet tuota vaihtoehtoa, mekin asumme rintamamiestalossa, jossa on ahdas eteinen. Meidän lapset on vielä pieniä, mutta jahka he tuosta kasvavat, tila voi tulla tosi tarpeeseen.

laajennuskohtaan terassi, mutta eihän se mikään valtaisia investointi ollut. Laajennusta on aiemminkin mietitty, mutta ei siihen olla sitten sytytty, jotta talon ulkonäkö ei kärsisi. Rakennusoikeutta on siis reilusti jäljellä. Alustaa mietittiin ensimmäisenä, koska se on meillä avointa kellaritilaa (maapohja). Ei kuitenkaan uskalleta, ettei tule mitään kosteusongelmia. Päädystä voisi jatkaa, mutta siksi ei haluttaisi sitä tehdä, koska olemme jo vaihtaneet pintaverhouksen ja ikkunat sekä katon. Se olisi pitänyt tehdä heti aluksi. Ei ymmärretty sitä heti nuorina ensiasunnon ostajina, että tässä talossa voitais asua koko ikä. Muutoin teimme remontin perusteellisesti ja käytimme kunnon materiaaleja+keittiökalusteet yms. hankittiin sellaiset kuin haluttiin, vaikka rahallinen tilanne oli silloin aivan toinen kuin nyt. Tosiaan talosta tuli yllättävän nätti. Nyt jos alkaisi remontin alusta, niin varmasti tekisimme laajennuksen. Meillä myös iho pihasauna+pukuhuone, jonka nykyaikaistimme (lattialämmitys yms. ).



Kommentoikaa lisää:)

Meinaan jos te viihdytte hyvin nykyisessä kodissanne, kuten kirjoituksestasi saa kuvan, tuskin pitäisitte uuden talon " tunnelmasta" ollenkaan. Rmt:t ovat kuitenkin niin omanhenkisiään, ja vaikka teillä on remontoitu talo, on siinä varmasti oma viehätyksensä. Huonejaot ja muutenkin tuo sokkeloisuus ovat mitkä rintsikassa viehättävät, mutta varmaan ärsyttävätkin.



Kuullostaa että teillä on kaunis koti. Uuden jos rakentaa, ei niissä ole oikein mitään henkeä. Uuden talon miinuksia mielestäni on myös se pihapiiri.. Mitä ei siis ole. Sen rakentaminen on kallista, ja mistään et saa samantyylistä pihaa rahalla, mikä löytyy vanhasta talosta. Mutta toiset tykkää äidistä, toiset tyttärestä. Teillä lapset kuitenkin noin isoja, niin jonkun vuoden päästä olette miehen kanssa kahden.



Ammatti-ihmisiltä kannattaa kysellä tuosta laajennuksesta, jos nyt sitä tahdotte toteuttaa. Laajennuksetkin saadaan sopimaan talon henkeen jos on oikea suunnittelija jolla kokemusta niistä. Rintamamiestalo. net on hyvä sivusto, sieltä löytyy monia laajennusprojektejakin.



Terv. rakennusmestarin vaimo joka muuttamassa rintsikkaan :)

Teidän koti kuulostaa pienistä puutteista huolimatta aivan ihastuttavalta. Joko vakavasti miettisin sitä laajentamista (kellarilaajennusta voisitte harkita ainakin vielä toisen kerran, sinnehän saisi kivasti säilytystilaa!) tai sitten pyrkisin pitämään tavaramäärän minimissä.



Se tuli mieleen, että olisiko sinne ulkosaunaan mahdollista saada lisätilaa? Sinnehän voisi kausitavarat säilöä ainakin. Siis jos sinne saisi lämmintä säilytystilaa.



Jos lähtisitte rakentamaan uutta, niin voisitte kyllä heittää hyvästit nykyiselle rennolle elämäntavalle. On se kuitenkin kiva kun on tietynlainen taloudellinen vapaus! Ei ole kiva kiristää vyötä koko ajan. Ei se iso koti ole kuitenkaan sen arvoinen, etenkään kun teilläkin lapset kasvaa huomaamatta...

Lapsemme ovat vain huomattavasti pienempiä ja tilaa vielä hieman vähemmän kuin teillä. Minulla oli välillä valtava talonrakennuskuume, mutta tulin sitten järkiini. On helpompi ja erityisesti huomattavasti halvempi vähentää tavaramäärää kuin rakentaa sitä varten enemmän tilaa!



Lapsillamme on yhteinen huone, lisäksi talostamme löytyy olohuone, makkari, keittiö ja työ/vierashuone. Siitä aiomme remontoida kuopukselle oman kammarin. Kodinhoitohuonetta ei myöskään ole, vaan pyykkihuolto tapahtuu saunan pukuhuoneessa ja mankeli on makkarissa. Kaipasin välillä kiivaasti kodinhoitohuonetta, mutta kaikkeen tottuu.



Asuinneliöitä on noin 90 ja se riittäköön. Lapset kasvavat nopeasti, enkä halua asua tulevaisuudessa " autiotalossa" , eli talossa jossa on runsaasti tyhjiä huoneita. Aiomme nimittäin vanhetakin tässä kodissa mieheni kanssa, lastenlapsille siinä tulee olemaan riittävästi tilaa.



Nykymittapuun mukaan asuntomme on pieni. Tilaa on ajoittain naftisti, esim. yövieraiden sijottaminen vaati väliaikaisia nukkumajärjestelyjen muutoksia. Tätäkin tapahtuu harvoi, koska yövieraita ei meillä usein käy. Hyvänä puolena mainittakoon tiivis perheyhteys, rauhassa saa olla, mutta kukaan ei kartanon eteläsiipeen ;-) Turhasta tavarasta luopuminen on helppoa, tai paremminkin sanottuna sitä ei meillä ole. Oikeasti. Kaikki tarpeellinen säilytettävä sopii kyllä mainiosti.



Olen " vähemmän on enemmän ihminen" , siksi tämä asumismuoto sopii meille.

Teillä on selvästi onnellinen perhe ihanassa talossa. Rahaa jää kaikkeen mukavaan, ei tarvitse kitkuttaa ja stressata turhasta. Rakentaminen on stressaavaa. Onhan uusi aina uusi, mutta talonne kuulostaa ihanalta, ja se mitä joku aiempi kirjoittaja sanoi esim pihasta pitää kyllä paikkansa. Uudessa talossa menee vuosia ennen kuin pihassa on mitään suojaa ja sopukkaa, sekin on aika tympeätä. Nauttikaa kotinne tunnelmasta ja ihanasta elämästä, koskaan ei tiedä milloin se muuttuu, elämä on niin lyhyt. Hyvällä tilankäytöllä ja toimivilla ratkaisuilla koti pysyy järjestyksessä. Totta on myös se, että ei mene montaa vuotta kun lapset jo lentävät pesästä, mitä teette sitten valtavalla neliömäärällä? Suomessa muutenkin rakennettaan aivan turhia tiloja, kuka niitä sitten käyttää ja siivoaa? Pienemmässäkin voi olla täysin onnellinen :)



Ja anteeksi tuo " masentava" kommentti elämän lyhyydestä. Luin vaan juuri äsken Iltalehden sivuilta jutun Leena Vilkan tyttärestä joka kuoli syöpään 5-vuotiaana....:(



Pidetään kiinni kaikesta hyvästä mitä jo on.

vastauksista. Niistä tuli hyvä mieli. Toki uudessa talossa varmasti saisi monta mukavaa juttua, mutta aika monesta joutuisi varmasti luopumaankin. Niinkuin tuo pihasauna (toki sellaisen voi uuteenkin rakentaa, mutta aika kallista ratkaisu olisi). Välillä ajattelee, että olisi kätevää, kun olisi sisällä pikasauna (sisällä iso kylpyhuone, jossa höyrykaappi), mutta lapsista se on aivan ihana. Heistä sellainen sauna on kaikista paras! Jotenkin olisin luullut, että lapset tykkäis sisäsaunasta. Pitää nyt vielä haudutella ajatuksia, mutta voipi olla, että tässä vanhenemme.

Asumme kivalla alueella vanhassa talossa. Kovasti mietittiin mitä tehtäisiin.



Meillä oli selvää, että tilaa oli liian vähän, mitenkään ei olisi pärjätty niin, kun lapset kasvoivat. Meillä on 3 lasta ja pikkulapsi vaiheessa mahduttiin jotenkin (epäkäytännöllisesti), mutta tulevaisuus, kun kaikki kolme olisivat olleet koululaisia oli ihan mahdoton.



Joten meidän oli helpompi miettiä, joko laajennus tai uusi. Vanhasta tykkäsimme tosi paljon. Meillä oli rakennettu itse yläkerta, kun muutimme, se oli vain avovintti sekä rakensimmi kuistin. Ulkoverhoilu oli myös uusi.

Laajennusta ei olisi saanut mitenkään järkevästi. Talo oli tontilla niin, että parhaaseen laajennussuutaan ei olisi voinut laajentaa, koska rajat tuli vastaan. Olisi tullut tosi kalliiksi, kun olisi pitänyt kaikkia huoneita muokata, esim. keittiö olisi joutunut siirtymään jne. Laajennus olisi ollut kallis ja sen lisäksi ruma. Harvoin vanhan talon laajennus näyttää kauniilta.



Me päädyimme siis uuteen. Tontti on lähellä vanhaa, n 1km päässä. Alue on siis lähes sama. Koulukin sama.

Uusi talomme on perinteisen näköinen, muistuttaa siis ulkonäöltä paljon vanhaamme. Sisältä kaikki on uuta ja toimivaa. Oli ihana suunnitella juuri meidän perheen tarpeisiin toimivat sisätilat. Ja khh on aika ihana. On tilaa pyykille yms. Vanhassa meillä oli aika onnettomat tilat pyykkihuollolle.

Uusi on kaunis ja meillä aika perinteistä, ei siis ultra modernia pelkistettyä. Se kun ei ole meidän tyyliämme.

Tontti on tekemättä vielä, siitä ei tule kyllä yhtä ihanaa vanhoine omenapuineen ja marjapuskineen. Aion kyllä tohon istuttaa omenapuita muutaman, vaikka moderneilla naapureillamme ei olekaan yhtään hyötykasvia pihalla. Mutta kun on vanhaan tottunut ja pihan satoon, niin haluan tännekin.



Vanhasta muutto oli tosi haikeaa. Itku tuli kun se laitettiin myyntiin. Mutta tyytyväinen olen ratkaisuumme. Me emme olisi mahtuneet vahaan. Ja se oli epäkäytännöllinenkin.

Nyt siellä asuu nuoripari unelmineen, niinkuin mekin aikoinaan.