Mitä muut syrjäänvetäytyjät tekevät työkseen? Mun on vaikea löytää sopivaa työtä!

Kommunikointi ja sosiaaliset taidot ovat toimistoissa aina vaan tärkeämpiä.

Mitä hommia voisi tehdä introvertti yhteiskuntatieteilijä, joka inhoaa puhelimessa puhumista, meteliä ja hälyä?

Vaikka monissa paikoin on kai jo siirrytty päiväsiivoukseen, jossa pitää seurustella "asiakkaiden" kanssa. Olen harkinnut sitä ihan vakavasti, siinä saisi myös liikuntaa. Lehdenjakaja on kanssa yksi. Ja mikä minua estää? No palkka, yliopistotutkinto ei.

ja kieltämättä tämä työ sopisi kuuromykällekin erinomaisesti. Minä tulen silti ihmisten kanssa hyvin toimeen ja olen hyvin sosiaalinen työn ulkopuolella, joten kaipa se tasoittaa tätä yksinäistä raatamista. Eikö nykyään melkein kaikki akateemiset työt ole aika itsenäisiä?

Ajattelin, että kannattaa valita ala, jossa pakosti joutuu tekemisiin ihmisten kanssa jotta pääsisin irti tästä ujoudesta, sulkeutuneisuudesta ja erakkoudesta. Halusin siis pakottaa itseni ihmiskontakteihin. Työni on mielenkiintoista ja olen siinä käsittääkseni hyvä, mutta ponnistelua tämä on päivästä toiseen. Esiintymistä en enää jännitä, puhelinsoittoja kammoan.



T:Psykologi



ps. Nyt valitsisin toisin.

yhteiskuntatieteellisellä tai vielä mieluummin humanistisella alalla. Kun valitsee vielä teoreettisen aiheen niin ei tarvii tavata ketään! Koulutusta toki tarvitsee olla.

Itse olen freelance-kääntäjä, tämä on aika epäsosiaalista :) Sähköpostilla pystyn kommunikoimaan hyvinkin, mutta puhelin on perkeleestä - onneksi asiakkaat eivät kovin usein soita eikä itsellä ole koskaan ollut tarpeen soitella sinnepäin.

minua ei haittaa, jos joku soittaa, mutta itse en halua soitella kenellekään. Onneksi on sähköposti!

Itse olen freelance-kääntäjä, tämä on aika epäsosiaalista :) Sähköpostilla pystyn kommunikoimaan hyvinkin, mutta puhelin on perkeleestä - onneksi asiakkaat eivät kovin usein soita eikä itsellä ole koskaan ollut tarpeen soitella sinnepäin.

Mutta - mitä itsenäisempi työ, sitä enemmän koulutusta se vaatii. Eikä mulla ole korkeakoulututkintoa, kuten sulla kääntäjänä on. :-(



Itseasiassa kääntäjä on mun haaveammatti... Kuinka pitkä koulutus siihen on, ja onko se aina yo-pohjalta?

IT-alan konsulttina olen ja todellakin pitää kommunikoida ihmisten kanssa. Pakko sitä on jostain leipänsä repiä...

Itse teen tätä ihan englannin filologian maisteripohjalta sekä melkein koko elämän kestäneen harrastuneisuuden pohjalta. Jos lähtee nimenomaisesti kääntäjäksi opiskelemaan, niin se oikea paikka lienee (korjatkaa, jos olen väärässä, omista opinnoista on jo yli 10 vuotta!) Kouvolan kääntäjänkoulutuslaitos, josta saa ihan normaalin laajuiset FM-paperit. Kai. Vissiin :) Eli opiskelu kestänee jotain 4-6 vuotta. (Meikällä meni yliopistolla 8 vuotta, mutta who cares... :)

Kaiken voi hoitaa halutessaan meilitse.

koulutuksena pelkkä peruskoulu ja kokemusta erilaisista (lähes kaikista) toimistotöistä.

Nykyään on mukavaa, kun haastattelut voi sopia ja suurelta osin jopa tehdä sähköpostilla. Tapaan uusia ihmisiä vain muutaman kerran kuussa eikä puhelimellakaan tarvitse soitella joka päivä, ja silti olen käsittääkseni ihan pätevän ammattilaisen mainessa. Introverttinä ymmärrän ihmisiä ja heidän vaikuttimiaan paremmin kuin ekstrovertit, jotka usein tallaavat muita varpaille. Siksi onnistun työssäni yleensä hyvin, vaikka olenkin ujo.



Olen kyllä miettinyt alanvaihtoa johonkin käsillä tekemiseen, jossa ei tasrvitsisi kommunikoida kenenkään kanssa, mutta nautin myös kirjoittamisesta ja arvostan säännöllisiä tuloja.

-lehden/mainostenjakaja

-postinlajittelija

-siistijä

-tallentaja

-kääntäjä

-pesulatyöntekijä

- (käsin)pakkaaja / muut varastotyöt

Joskus kuvittelin olevani sosiaalinen ja luin lähihoitajaksi. Päivätyössä lähäri joutuu olemaan sosiaalinen, mutta yöllä ei niinkään. Erittäin mukavaa epäsosiaaliselle - vaikkakin fyysisesti ja henkisesti raskasta - oli työskennellä sairaalan pitkäaikaisosastolla, jossa lähes kaikki potilaat olivat saattohoidossa. Ei tarvinnut niinkään puhua pälpättää, vaan tehdä raakaa työtä ja olla vain läsnä. Juttelevien potilaiden kanssa sitä mielellään vaihtoi sanasen, mutta ympärillä ei ollut rasittavia työkavereita ja omaisia. Työ oli itsenäistä, kukaan ei kytännyt. Yöhoitajakaveri tosin oli, mutta se oli myös samanlainen kuin minä. Antoisa jobi.



Nyt tosin opiskelen yliopistossa teologiaa, papiksi tai opeksi en aio. Ehkä tutkijaksi, koska haluan olla yksin.

Tosi erakkoluonnetta kysyy.

Olen aika hyvin yksin viihtyvä, mutta hakeuduin aluksi opiskelemaan sosiaalista alaa, koska halusin sosiaaliseksi, iloiseksi, ulospäinsuuntautuneeksi ihmiseksi. Vasta myöhemmin olen alkanut arvostaa erityislaatuani. Minulla on humanistin koulutus, ja minäkin murehdin, mitä työtä voisin tehdä kotoa käsin. Kirjoittamista olen miettinyt. Kääntäminenkin kiinnostaisi, mutta kieliä pitäisi sitten tietysti opiskella. No, nyt aika menee tenavien kanssa. Suunnittele tässä sitten uraa...

Toki isäntää tai emäntää pitää nähdä vähintään kerran viikossa, ja tehdä tilanneselvitystä. Mutta suurin osa päivistä on sellaisia, ettei tarvi tavata kuin ne eläimet.

kelan tai jonkin vakuutuslaitoksen korvauspuoli. Aika yksinäistä työtä, papereiden kääntämistä ja päätösten kirjoittamista. Puhelut ohjautuu kuitenkin asiakaspalveluun. Lisäksi lama ei paljoa vaikuta. työpaikan säilymiseen, kelalla ja vakuutusyhtiöissä ruuhkat vaan kasvaa.