Mitä muut syrjäänvetäytyjät tekevät työkseen? Mun on vaikea löytää sopivaa työtä!

Olen ollut tutkijana yhteiskuntatiet. alalla ja siellä tosiaankin pitäisi verkostoitua, käydä puhumassa seminaareissa yms. Kaikenlaista virallista ja epävirallista kontaktien luomista.

Turussa koulutetaan myös kääntäjiä.[

Ei sellaista ammattia enää nykypäivänä olekaan, missä voisi täysin itsenäisesti olla. Kaikkialla tehdään enemmän tai vähemmän tiimeissä töitä, verkostoituminen on tärkeää jne.

kääntäjän tutkintoon menee väh. sellaiset viisi vuotta ja ylioppilaspohjainen.

on myös kääntäjänkoulutuslaitos

Ainakin minun opiskeluaikoinani kääntäjiä koulutettiin viidessä yliopistossa Suomessa. Sisään oli erittäin vaikea päästä ainakin englannin pääaineeseen; meillä luku oli alle 10 % hakijoista. Sellaisia töitä, joissa olisit vain "kääntäjä" on kuitenkin erittäin vähän tarjolla; useimmat meiltä valmistuneet tekevät muunlaisia töitä, jotka sisältävät vain yhtenä osana kääntämistä, ja taatusti myös pajon ihmiskontakteja. Niin minäkin. Freelancerina tietyisti voisi "vain" kääntää, mutta riittääkö siinä oikeasti töitä ja elääkö sillä?



Itse valitsisin nyt kyllä toisin. Minullakin ammatinvalinnan takana oli mm. tuo ajatus, että kääntäminen sopii ujolle luonteelleni, mutta kyllä sanoisin, että vielä PALJON suurempi stressi elämässä tulee siitä, että ei ole työmarkkinoilla valinnanvaraa, liikkumavaraa, arvostusta eikä kunnon palkkaa. Ujonakin olisin elänyt paremman elämän jollain muulla kuin humanistisella tutkinnolla.

Kääntäjänkoulutuslaitoksia on mm. Tampereella, Turussa ja Joensuussa, muttei niistä valmistuminen ole mikään edellytys kääntäjänä toimimiselle. Itse asiassa esim. joku teknisen alan koulutus antaa hyvän pohjan, toki siihen päälle pitää hommata kielitaito.

Kaikki työ, jossa on meteliä. Silloin käytetään jatkuvasti kuulosuojaimia ja sosiaalista kanssakäymistä on siten vain taukojen aikana.



Sopii ainakin mun syrjäänvetäytyvälle miehelle tosi hyvin. Hän väsyy, jos joutuu koko päivän small talkkaamaan ihmisten kanssa joutavia :)

Kääntäjänkoulutuslaitoksia on mm. Tampereella, Turussa ja Joensuussa, muttei niistä valmistuminen ole mikään edellytys kääntäjänä toimimiselle. Itse asiassa esim. joku teknisen alan koulutus antaa hyvän pohjan, toki siihen päälle pitää hommata kielitaito.

Mistä sitten saa käännöstaidon? Eihän se tietenkään vielä riitä, että tuntee tekniikkaa ja on "kielitaito" - pitää ymmärtää myös jotain kääntämisen päälle.

kyllä niitä töitä vielä on, jossa pärjää hyvin sulkeutuneena, ei tarvitse työskennellä tiimeissä eikä verkostoitua :)

Tosiaan ei tarvitse paljon puhelimessa puhua. Sähköpostitse hoituu asiat:). Töitä on mulla nyt riittänyt joka päivälle. Mitenkään loistavasti en tienaa, mutta riittävästi... Eihän tässä ole paljon kulujakaan kun ei mene matkakuluja tms!



Itse olen opiskellut Vaasan yliopistossa kieliä, siellä suuntaudutaan nimenomaan kääntämiseen.



Toisaalta vaikka ujo olenkin, niin olen sosiaalinenkin ja haluaisin välillä tavata ihmisiä. Yritän iltaisin sitten tehdä jotain sellaista että tapaan ihmisiä. Alanvaihtoakin olen miettinyt, mutta mitä ihmettä tekisin?

aina kaunokirjallisuudesta pesukoneen käyttöohjeisiin. Siksi käännöstöissä tarvitaan myös aika erilaisia taitoja.

Kääntäjäksi pääsee myös opiskelemalla mitä tahansa kieliainetta, ei ole pakko opiskella juuri käännöslaitoksella. Itsekin opiskelen kieliä ja niiden lisäksi käännöstiedettä, enkä kovin paljon parempaa koulutusta olisi voinut toivoa. Mutta tosiaan, kielitaito ei tee vielä kenestäkään kääntäjää, se on ihan oma lajinsa, jossa pitää osata erilaisia asioita. Lisäksi hyvä suomenkielentaito on yleensä jopa hiukan tärkeämpää kuin vieraiden kielten taito. Riippuu tietysti, mille alalle päätyy, mutta esim. kirjallisuudessa tämä on nyrkkisääntö.

enkä nyt tarkoittanut ettei IKINÄ tarvitsisi olla yhteydessä kehenkään, vaan että kontaktit saa aika vähiin niin halutessaan ja sähköpostilla pärjää pitkälle. Muutaman konferenssimatkan joutuu kyllä vuoden mittaan tekemään ja esitelmiäkin pitämään, mutta perustyö ON yksinäistä ja itsenäistä.



Olen itse sosiaalinen ja mietin alan vaihtoa juuri tästä syystä.

ja introventti. Siis en isoissa porukoissa tykkää olla, kahdestaan tuttujen ihmisten kanssa onnistuu työskentely hyvin. Olen sairaanhoitaja juuri siksi, että en ole halunnut oman estyneisyyden vaikuttaa liikaa elämääni. Osastoilla en viihtynyt sen takia, että oli niin paljon erilaisia hoitajia ja kaikken kanssa olisi pitänyt pystyä keskustelemaan. Nyt päivätyössä kahden hengen tiimissä menee tosi hyvin, ja jotenkin asiakkaille keskustellessa olen "ammattinaamarin" takana, eli uskallan puhua kun olen sairaanhoitaja enkä itseni. No, en ole kaikista puheliain vieläkään, mutta en mikään tuppisuukaan. No, opiskeluaika oli aika helvettiä, mutta tosi hyvä elämänkoulu!

kohtaa jos jonkinkuntoista hiiviskelijää joka kaipaa juttuseuraa tai on muuten vaan agressiivinen. Nopeat jalat on paras henkivakuutus. t.ex-hesarinjakaja

Ei ole tarvetta kohdata ihmisiä todellisuudessa.



Ihmisistä tulee kummajaisia ja pelottavan etäisiä.



Siinäpä sitä onkin työsarkaa ennaltaehkäistä tulevaisuuden eristymistä/erakoitumista. Yksinäisten susien lisääntyminen on uhka toimivalle yhteiskunalle.



Fakta on se että ihminen ei selviä yksin hän tarvitsee aina toista ihmistä

Ei se ole sairaus, ettei halua olla suuna päänä höpöttämässä ihmisten kanssa, ihmiset ovat hyvänen aika erilaisia! Toki temperamentiltaan syrjäänvetäytyvän kannattaa opetella sos. taitoja omaan tahtiinsa, mutta itseään pitää arvostaa! Eivät kaikki superseuralliset ole ihmissuhdetaitoisia, se on asia erikseen.