Ihmetyttää...
Olemme mieheni kanssa ystäviemme (?) lapsen kummeja ja he samoin meidän lapsemme. Olimme aiemmin paljon tekemisissä ja nähtiinkin viikottain. Nyt onkin yllättäen kaikki muuttunut kovin vaikeaksi ystävien (?) puolelta. Näkeminen on hankalaa ja aina mukamas on jotain ettei sovi. Meiollä ovat käyneet räkätaudissa ja jos olemme olleet menossa heille kylään niin kyllä tivataan ollaanko varmasti terveitä. Heille koko elämä tuntuu olevan vaikeaa, jopa lapsen syntymäaikakin on väärä... Aina vaan valitetaan. Nyt eivät ole ottaneet enää yhteyttä ja jopa erästä valokuvaa pyytäessäni, piti sekin lähettää sähköpostilla, ei edes puhetta että jos oltaisiin menty käymään tai toisinpäin. Tämä pariskunnan mieskin on muuttunut oudoksi, ei pidä vanhoihin hyviin kavereihinsa enää yhteyttä vaan liikkuu vain vaimokkeen ystävien seurassa.
Olen yrittänyt pitää yhteyttä mutta se tuntuu niin yksipuoliselta ja turhalta. nyt kun en itse ole ottanut yhteyttä, ei heistä ole kuulunut mitään kuukauteen! Edes viesteihin ei vastailla. Emme ole tehneet mitään mistä pitäisi suuttua.
Olisiko jollain kommentoitavaa? Jätänkö asian toisarvoikseksi ja " unohdan" heidät... Kuitenkin mietityttää tuo kummius... Kummilastakaan en ole hoitoon saanut vaikka olen pyytänyt ja kerran kun olisin lääkärissä käynyt kysyin josko ottaisivat lastamme siksi aikaa mutta ei käynyt!
Kommentit (3)
jotkut ihmiset ovat tuollaisia saatuaan tarpeeksi lapsia ja/ tai vaikeuksia. tunnen samanlaisen tapauksen.
Nyt kun hänellä on vauvakin. Ja peräti kaksi lasta. Ja hänellä löytyy vielä yksi ystävä, joka ei tanssikaan hänen pillinsä mukaan, vaan vaatii jotain joustoa jopa kahdenkin lapsen äidiltä. Ja sekös ap:tä sapettaa. Oikeastaan röyhkeää tuollainen äitiyden raskauden kunnioittamattomuus.
Ja korostan vielä, että on HUOMAAMATTAAN lisännyt vaatimuksiaan.
yli 1,5-vuotiaat lapset ja meillä lisäkisi vielä vauva.
ap