Mikä on pahinta, mitä sinulle on sattunut?
Oma pahin kokemukseni on kammottava selkäsauna 7-vuotiaana, sen antoi isäni. En unohda sitä koskaan!
Kommentit (18)
Minun pahin kokemukseni on raiskaus, ja vanhempieni taholta henkinen ja fyysinen väkivalta koko elämäni ajalta.
Seksuaalinen hyväksikäyttö kun olin alle kouluikäinen.
Koulukiusaamisen uhrina olo. (8 v. peruskoulusta tätä kesti)
Vanhemmat olivat tosi inhottavia ainoastaan minulle (minulla 3 sisarusta)
Raiskaus kun olin n. 16 v.
Työharjoittelupaikassa kommellus erään vanhuksen kanssa (henki meinasi lähte ja traumat tuli)
---
itseinho (onko minussakin jotakin vialla kuten sukulaisessa) ja ihmisviha (jotkin kommentit tuolta ajalta). En vieläkään siedä joitakin ihmisiä heidän käytöksensä takia tuolta ajalta n.1-2 vuodelta.
Nykyisin sentään osaan jo käsitellä asian. Silti elämä on aivan erilaista nykyisin ja ajatteluni.
Koko elämä romahti yhdessä silmän räpäyksessä.
En viitsi sen tarkemmin kuvailla omia kokemuksiani, ettei turhaan mihinkään kukaan yhdistelisi, mutta eräiden traagisten tapahtumien seurauksena jouduin eroon rakkaasta perheestäni pitkäksi aikaa kurjiin olosuhteisiin..
joka musersi itsetuntoni, ensirakkauden petturuus
Isäsi pahoinpiteli sinut pikkulapsena? Miksi?
Omat vastoinkäymiseni ovat lapsettomuus ja syöpä.
Mutta eräs elämäni karmeimpia kokemuksia oli olla kellarissa about vuoden ajan.
Kun en muista kunnolla, mutta kai olin tehnyt jotain ns. pahaa. Joka tapauksessa rankaisu oli aivan kohtuuton.
Minun piti elää nenämahaletkussa ja tipparavinnon varassa reilun kuukauden ajan.
Tämän jälkeen kun sai taas syödä, oli vatsalaukku kutistunut niin etten jaksanut syödä edes puolikasta jäätelöpikaria.
Mutta selvitty ollaan ja sisukkaana.. ;)
Isäni alkoholismi ja siihen liittyvät tapaukset lapsena? Vaiko se, kun tätini mies hyväksikäytti minua 6-8-vuotiaana? Vai sekö, kun exäni ajoi minua keittiöveitsen kanssa takaa kun ilmoitin haluavani eron?
Milloin ajoivat toisiaan keittiöveitsellä takaa, milloin kynsivät naamoja verille - tai siis äiti ajoi takaa isää tai kynsi hänen kasvojaan. Olisi kannattanut erota, mutta vieläkin nuo toisiaan kiusaavat, mutta tuskin enää lähemmäs 80-vuotiaina noin tappelevat.
Ja kyllähän minäkin selkääni sain, vaikka en juurikaan mitään tehnyt kuin yksin nyhertelin, kun ei sisaruksia ollut ja naapurit kilometrien päässä.
Surkeinta elämässäni siis oli lapsuus, vaikka tokihan siihenkin hyviäkin aikoja liittyi.
Isäni alkoholismi ja kaikki siihen liittyvät kauheudet..
Lukioaikainen poikaystävä kyttäili, yritti raiskata ja hakkasi minua liki vuoden ennen kuin sille saatiin lähestymiskielto..
Synnytys, joka kesti liki 32 tuntia ja 2 asteen repeämät, joita paikkailtiin nukutuksessa..
Exäni sairaalloinen mustasukkaisuus, josta onneksi pääsin eroon ennen kuin kuolin..
Tuossa varmaan suurimmat vastoinkäymiset minulla. Ei tietenkään mitenkään verrattavissa läheisen kuolemaan, mutta kun kerran kysyttiin, niin vastasin.
Unohdin mainita parhaan ystäväni henkisten ongelmien vierestä seuraaminen. Kaveri käyttää huumeita, lääkkeitä ja viinaa sekaisin. On ollut laitoshoidossa, yrittänyt moneen kertaan itsemurhaa ja kaikennäköistä. Minäkin sain " oman osani" niistä ongelmista, kun yritin estää kaveriani heilumasta leipäveitsen kanssa. Jokainen varmaan arvaa, millaista jälkeä sillä sai aikaan..
Yritäpäs haulla. Ei jaksa vatvoa mielestä enää taas jälleen kerran tuota karmeutta.
4
että ex uhkailee itsemurhalla ja minun + perheeni tappamisella sen jälkeen kun jätin hänet. se oli aivan kauheaa aikaa =( kesti noin 2kk.. helpotti, kun hänet määrättiin pakkohoitoon psyykkiselle =(
sekä pikkuveljen näkeminen kärsivänä 17- vuotiaana, hänen paras ystävänsä/toinen puoliskonsa teki yllättäen itsemurhan.