Mieheni sai ylennyksen ja oman sihteerin.En tiedä miten suhtautua...
Jotenkin vaan tulee mieleen jutut,että mitä ne sihteerit kaikkea auliisti tekevätkään...
Kommentit (37)
Jos ei, voit vielä vaikuttaa asiaan vaatimalla miestäsi palkkaamaan sihteeriksi joku eläkeikää lähestyvä nutturapää-käkkärä!
ja muijat miettii, että mitä se mies juuri siinä harakassa näkee.
Jos miehesi ja sihteerin välille jotain syntyy niin ainakaan et voi sitten ajatella että sinussa oli vika (niinkuin turhan usein nainen syyttää siitä itseään). Pidä mieli virkeänä!
T. Ymmärrän sinua oikein hyvin
- Kannattaa pitää hyvät ja asialliset välit sen sihteerin/assistentin kanssa. (Tiedä vaikka jatkossa hommaa teille joululahjat :-).... no ei ihan muutenkin helpottaa käytännön elämää). Ei anna miehestäsi kovin hyvää kuvaa firmassa, jos vaimonsa kiukuttelee sihteerille. Saatat sinäkin joutua edustushommiin jossain vaiheessa.
- Ilmeisestikin miehesi on samalla saanut palkankorotuksen ja rupeaa tekemään pidempää päivää. Ja näin jää perheelle vähempi aikaa. Hyvä kompensaatio on siivoojaan hankkiminen.
Mieheni alkoikin sitten suhteeseen sihteerinsä kanssa,mutta vasta sitten kun olin typeränä kutsunut naisen meille syömään. Kaikki sympatiani sinulle ap.
että tietysti onnittelet miestäsi ylennyksen johdosta ja jollakin teille sopivalla tavalla sitä juhlistatte!!
Hirveä haloo yhdestä sihteeristä. Ja nämä viisaat neuvot... :D
suihinoton verotusarvo, kun työsuhde-etuna kuitenkin tulee.
Ihmeellistä jos ei saa olla huolissaan jos miehllä päivät pidentyy ja päivän seurana tiiviisti on toinen nainen jonka mies vielä luokitellu ystävälliseksi jne.
Tai sitten olet katsonut liikaa pornoelokuvia. Eikös niissä kiltit sihteerit paljastu seksin kuningattariksi...
Varmasti kysyttäessä hän sanoisi että olen mukava ja ystävällinen, teen pitkää päivää ja olen hänelle avuksi. Kai hän jossain mielessä on ihan ok näköinenkin. Mutta en todellakaan näe siinä miehessä mitään ja en pienessä mielessäkään alkaisi hänen kanssaan suhteeseen! Oletko varma, että sihteeri olisi kiinnostunut miehestäsi?
Itse ymmärrän ap:ta hyvin. Saa sitä tuollaisia tunteita olla, ihan normaalia. Se on sitten eri asia miten niiden antaa vaikuttaa/antaako vaikuttaa elämään. Täällä ei näköjään saa tunteistaan puhua ollenkaan, sääli : (
Meidän työpaikka on täynnä sihteereistä eikä heistä kukaan kyllä täytä isotissisen blondin määritelmää. Yksikään heistä ei kikattele tai istu pomon polvella, ei edes niissä pahamaineisissa pikkujouluissa.
Minusta on surullista, että kotiäitiys on sekoittanut jonkun pään noin pahasti, että miehen ylennyksestä ei osata olla onnellisia ja ylpeitä, vaan mietitään ensimmäisenä että siellä töissähän on NAISPUOLINEN ilkeä vamppi joka varmasti pöksyt märkinä odottaa yhteisiä " ylitöitä" .
Come on, naiset!
olen henkilökohtainen sihteeri - enkä tippakaan kiinnostanut esimiehestäni. Meillä on erittäin hyvät ja asialliset välit - kerromme toisillemme melkein kaikki, ja olen kiitollinen, että saan tehdä työtä hänen kanssaan.
Mutta thats it!
Kotona minua odottaa oma perhe, oma mies (jolla on myös oma sihteeri).
Työ on työ ja yksityiselämä sitten erikseen...
Jos minun mieheni rupeisi sihteerille avautumaan niin kyllä mentäisiin rajan yli ja kovaa..
Työ on tosiaan työtä ei sinne yksityiselämän asiat kuulu.
Vierailija:
Työ on tosiaan työtä ei sinne yksityiselämän asiat kuulu.
Jos on kauan työskennellyt yhdessä, niin takuulla tulee puhetta muistakin kuin työasioista ja hyvä niin.
enkä koskisi pomooni pitkällä tikullakaan. Eikä kyse ole siitä, että pomossa olisi jotain vikaa, itse vain en sekoita työ-ja yksityisasioita. Sitä paitsi minulla on mies ja perhe. Sihteerit tuskin ovat sen turmiollisempia tai pettävämpiä ihmisiä kuin muutkaan. Kannattaa varmasti tavata tämä sihteeri jollain tapaa, niin ei tarvitse mielikuvissaan elätellä väärää kuvaa jostain misukasta.
kuuluu kuvaan! En pidä ollenkaa ap:ta epäluuloisena turhaan. Säilytä ap itsekunnioituksesi ja älä turhaan stressaa, et voi asialle mitään. Luota mieheesi ja anna sen näkyä!
älähän ap nyt kuitenkaan päästä mielikuvitustas valloilleen,,=)