Miehen kanssa baariin...

Ongelma ilmenee vain silloin kun mies juo enemmän (=liikaa) tai jos minä enemmän kännissä kuin hän. Olen tosi sosiaalinen ja humalassa halailen/kosken kavereitani (myös miehiä), tämänkin vuoksi parempi olla erillään niin minun ei tarvitse " pidätellä" itseäni eikä mies pahoita mieltään turhasta/suutu minulle.

Välillä käymme ihan kahdestaan muutamalla jossain pienessä, romanttisessa paikassa, jolloin kaikki hyvin..

Kosken mielelläni vieraita miehiä ja pakko tunnustaa, oon myös pannu. sitten kun näihin törmää niin et mies on mukana, niin se ei oo kivaa... kun ne panot jotenkin haluua näyttää miehelle et ne on saanu multa ja mä oon siinä välissä sitte... ne koskettelee ja lähestyy provosoivasti ja mun mies ärsyyntyy mutta ku se on nössö, niin se ei tee mitään vaikka noi joskus koskee muhun vähän turhan rohkeesti.



Mä oon koittanu sanoo, et haluun lähtee yksin ulos, mut se on niin mustis ettei yleensä suostu.



Haluisko joku sen? Annan pois.

tätäkin olen yrittänyt, että isomalla porukalla. Mut ei onnistu, ennemmin siinä vaan nolaa ittensä. ja menee koko porukan fiilis pilalle. näinkin on käynyt, monesti.



Meilläkin on tosiaan se että mitä enemmän viinaa, sitä pahempi riita.

Aiemmissa seurustelusuhteissa en ole tottunut tällaiseen kyyläämiseen ja kyselyyn ja olen ollut aika järkyttynyt huomatessani asian todellisen tilan..

Pahin tässä on se että en pysty puhumaan tästä ongelmasta mieheni kanssa, en joko jaksa tai en uskalla..



Mies ei ymmärrä tätä tilannetta ollenkaan ja aivan innoissaan tänäkin iltana suunnitteli illanviettoja kavereidemme kanssa, ja minusta tuli taas ilonpilaaja ja tylsä kun vetosin väsymykseen jne.



Mutta kun ei kiinnosta niin ei kiinnosta..

Minä en muiden miesten kanssa pane, mutta kai se mies on niin mustasukkainen ja epävarma, vaikka sanoisinkin ettei mitään tapahdu. Ehkä minun olemiseni (iloisuus, koskettelevuus jne.) on hänestä tosi ärsyttävää. Tutustun myös helposti uusiin ihmisiin ja saan miehiltä usein baarissa huomiota..

t:2

Oma sosiaalisuuteni ja iloisuuteni alkaa miestä vituttaan aivan taatusti jossain vaiheessa iltaa. Mutta en sillä uhallakaan halua antaa itsestäni edes niille vanhoille tutuille sitä kuvaa että " ompa tuostakin tullut leuhka kun ei edes tervehdi" mutta jos mieheni kanssa baarissa ollaan niin näin on tehtävä välttääkseen tappelun. useimmiten huomaan katselevani nurkkia ja piiloutuvani ettei minua tunne kukaan...

Voiko tähän olla mitään muuta ratkaisua kuin erikseen käydä baarissa?

Kun käyn kavereideni kanssa keskenään, tunnen oloni todella vapautuneeksi ja voin olla ihan normaalisti.



ap

Meillä sama juttu! Minulla kavereiden kanssa tosi hauskaa+vapautunutta ja miehen kanssa joutuu varomaan käyttäytymistään.

Viime aikoina olen alkanut olla vapaammin ja jos mies on haastanut riitaa, olen lähtenyt menemään. Aika tylyä, mutta hieman se on miehen käytöstä vähentänyt. Pääsääntöisesti kuitenkin käymme erikseen tai sitten hiljaisemmassa paikassa kahdestaan. Tämä on ihan ok, vietämme sitten enemmän yhteistä aikaa kotona ja juhlinnat hoidetaan erikseen. Mies on ammattinsa puolesta usein viikonloppuisin ja juhlapäivinä töissä, joten monesti tämä ratkaisee asian " luonnollisesti" :)

t:2