Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

APUA! Miksi meidän taapero käyttäytyy näin ja miten pitäis suhtautua?

Vierailija
01.01.2006 |

Meillä on 1 v 9 kk ikäinen yleensä rauhallinen ja hyväntuulinen poika. Viime viikolla alkuviikosta poika joutui ensimmäistä kertaa elämässään lääkäriin ja sai vahvan antibioottikuurin. Lääkärissä korvien tutkiminen sattui ja lapsi huusi kuin syötävä kun jouduimme pitelemään lujasti kiinni. Ikinä eläissään ei ole sillä lailla huutanut. Nyt sitten samaa huutoa jatketaan kotonakin!! Raivokohtaus voi saada alkunsa ihan mistä vaan asiasta, jolle ei ole aikaisemmin korvaa lotkautettu. Esim. vaipanvaihdosta. Ja muutos normaalista (edelleenkin vähän perusvaisusta) olotilasta tolkuttomaan raivokohtaukseen tapahtuu ihan hetkessä!



Mitä ihmettä tämä on? Saiko se siitä kiinnipitämisestä ja jatkuvista pistoksista jonkun trauman jota nyt sitten oireilee? Vai alkaako sillä uhmaikä? Vai mikä on.... Ja miten mun nyt kannattaisi suhtautua? Pitäiskö vaan laittaa ne vaatteet päälle vaikka tenava huutaa kuin sireeni ihan jengalla (onko tämä nyt joku lääkärissä tullut pakottamiseen liittyvä ongelma)? Vai pitäiskö suhtautua niin kuin lapsi olis uhmaiässä? Entä noi antibiootit. Mun tuurilla tyyppi on saanut jonkun aivovamman =).

Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
01.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko siis normaalia käytöstä taaperolta? Käyttäytyykö uhmaikäiset näin?

Vierailija
2/11 |
01.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Huudolla ei meillä saa periks yhtään mitään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
01.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

teillä on varmaan tuo oma tahto ja mahdollisuus protestoida-ahaa-elämys löytyi tuon lääkärikäynnin yhteydessä.

Poikani saa myös aivan järjettömiä raivareita esim. nenän niistämisestä, mutta parasta lienee tehdä kaikki tarvittavat jutut huudosta huolimatta ja yrittää ohjata huomio muualle.

Vierailija
4/11 |
01.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos kerran on ollut rauhallinen ennemmin, niin huomasi vaan varmaan, että huutaminenkin on ihan jees välillä. Kokeilee, jos siitä vaikka hyötyisi jotain.

Ja onhan teillä pian uhma-iän aikakin, jos se alkoi tästä lääkärireissusta?

Vierailija
5/11 |
01.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta meidän saman ikäinen saattaa saada ihan mistä vaan raivarin ja huutaa sitten naama punaisena. Viimeksi eilen, kun ei saanut HETi piparia suuhun, kun pyysi. :/ Pistän nuo uhman piikkiin. On myös kovasti tarkka, että kuinka häntä saa pitää kiinni. Lääkäri jos katsookin hassusti, niin alkaa itkemään. Neuvolan mukaan tuossa iässä ovat tosi herkkiä kaikille tutkimuksille, ja kaiken pitäisi mennä oman pään mukaan. :)

Vierailija
6/11 |
01.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä hieman nuoremman kohdalla oli samanlainen tilanne. Rauhallinen tyttö sai lääkärissä aivan armottoman paniikkiraivokohtauksen. Kotona hepuleita tuli sitten väsyneenä ja pettymystilanteissa. Ihmettelin kovasti ja mentiin muun syyn takia parin viikon päästä lääkäriin ja korvat tarkistettiin. Tulehdus ei ollut poistunutkaan. Kun sai uudet lääkkeet, rauhoittui, kun kipukin hävisi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
01.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täytyy käydä joka tapauksessa jälkitarkastuksessa.

Vierailija:


Meillä hieman nuoremman kohdalla oli samanlainen tilanne. Rauhallinen tyttö sai lääkärissä aivan armottoman paniikkiraivokohtauksen. Kotona hepuleita tuli sitten väsyneenä ja pettymystilanteissa. Ihmettelin kovasti ja mentiin muun syyn takia parin viikon päästä lääkäriin ja korvat tarkistettiin. Tulehdus ei ollut poistunutkaan. Kun sai uudet lääkkeet, rauhoittui, kun kipukin hävisi.

Vierailija
8/11 |
01.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

vaikka kuinka huutais tai olis uhmakas

Vierailija:


Pitäiskö vaan laittaa ne vaatteet päälle vaikka tenava huutaa kuin sireeni ihan jengalla (onko tämä nyt joku lääkärissä tullut pakottamiseen liittyvä ongelma)? Vai pitäiskö suhtautua niin kuin lapsi olis uhmaiässä? =).

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
01.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

terveisin paljon läpikäynyt kuuden lapsen äiti.

Vierailija
10/11 |
01.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta kiukkuisuus voi johtua myös korvista. Mieti itse jos on kipua johon et saa lääkitystä. Muutenkin olisi hyvä antaa esim. buranaa (kipuun parempi kuin panadol) ennenkuin antibiootit alkaa vaikuttaan. Antibiootit ei poista sitä kipua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
01.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

En tiedä onko tuolla korvien tutkimisella mitään yhteyttä raivokohtauksiin.



Meillä poika saa raivarit aina lääkärissä kun tutkitaan. Pyörii, karjuu, itkee ja on aivan kamala. Ollaan yritetty selittää, miksi tutkitaan jne, mutta ei auta. Lääkärit tosin sanoo tottuneensa että on normaalia. Yksikin lääkäri sanoi, että heillä on potilaana käynyt jopa sellainen lapsi (taapero) joka alkaa huutaa jo alaovella kun näkee minne tullaan. Eikä kyse voi olla siitä, että jotenkin sattuisi, kyllä se tuntuu olevan ihan hellää hoitoa. Meillä käyty mm. korvatulehduksista.



Muuten tuo kuulostaa normaalilta uhmaiältä. Meillä ainakin lapsi tykkää olla ulkona jne. mutta kun vaatteet otetaan esiin niin juoksee karkuun, potkii, kiljuu ja kiukuttelee, vetää veteläksi itsensä ja ei millään pukisi. Vaipanvaihdossa usein samaa. Muutaman kerran sanon ja sitten tehdään vaipanvaihto tai vaatteiden pukeminen väkisin. Jos ollaan molemmat kotona, niin sitten kahden ihmisen voimin tai sitten vaan mielikuvituksella yksin. Yleensä huuto loppuu kun vaatteet on päällä ja pääsee pihalle. Tai vaippa vaihdettu. Usein sitten kysyn taaperolta, että kannattiko?!



Joskus auttaa myös se, että kysyn laitetaanko nämä vai nuo toiset tumput jne. Tai houkuttelen, että tule näyttämään kuinka osaat pukea itse tms. Jujuttaminen on sallittua niin kauan kuin se toimii.



Joskus taas on vaan jätettävä tenava huutamaan lattialle ja mentävä itse toiseen huoneeseen laskemaan sataan...

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kolme seitsemän