Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voi voi kun iski surku... :(
22.12.2005 |
Lueskelin tuossa koulukaveri sivuja ja yhtäkkiä tuli sellanen tunne, että voi kun olisin lapseton nuori! Haluaisin kovasti siihen tilanteeseen kun asuttiin miehen kanssa vain kahdestaan ja saatin mennä minne huvittaa millon vain(vaikka hyvin paljon oltiinkin vain kotona), saatiin nukkua tai olla nukkumatta sillon kun huvittaa, ei ollut pakko tehdä ruokaa jos ei ollut nälkä ja ennen kaikkea ei ollut ainaista työtä ja vastuuta.
Olisi aikaa vain meille kahdelle ja rakkaus oli sillon aivan jotain muuta kuin nyt.
Lapset ovat elämäänikin tärkeämpiä, mutta miksi istun nyt täällä kyynel silmäkulmassa sydän surkeana...?
Kommentit (4)
olin viime perjantaina joululahjaostoksilla ja tulin lähijunalla kotiin siinä klo 20 aikoihin. juna oli täynnä hoikkia, hauskannäköisiä ja trendikkäästi pukeutuneita nuoria menossa juhlimaan perjantai-iltaa. oli rakastuneita pareja jotka tuijottelivat toisiaan silmiin ja suukottelivat, oli tyttöporukoita jotka juttelivat ja nauroivat iloisesti ja oli poikaporukoitakin joissa kerrottiin " miehekkäitä" juttuja röhönaurujen lomassa.
katselin siinä niitä nuoria ja yhtäkkiä minullekin tuli kauhea ikävä niitä aikoja jolloin olin itsekin hoikka, trendikäs ja hauskannäköinen ja menossa juhlimaan perjantaina kavereiden kanssa *huoh, siitä on ikuisuus* vaikka en oikeasti vaihtaisi tätä nykyistä elämääni lasten kanssa pois niin silti sitä voi tuntea välillä kaihoa mennyttä kohtaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole yhtään ikävä nuoruus aikoja,silloin tuli paljon reissattua
ja elämä oli yhtä juhlimista mutta niin tyhjää ja ahdistavaa.
Nyt vasta vanhempana olen löytänyt sisäisen rauhan ja tekisin
vaikka lisää lapsia jos voisin,en vain ole tullut raskaaksi enään.
Meillä on kolme lasta ja pienin 5 vuotta.
Mulle iski vastaavanlainen haikea fiilis tänään, kun katselin Vuoden urheilijan valintaa.
Siellä kun soitti Yö -yhtye, nuoruuteni suursuosikki!
Melkein olis tehnyt mieli itkua vääntää, kun ajattelin, että taitaa meikäläisen keikkareissut olla ikiajoiksi muistojen joukkoon siirtyneet...
Alue: Aihe vapaa
Olen 16-vuotiaasta ollut äiti enkä koskaan vapaa menemään joten en edes tiedä, mitä olen missannut. Joskus hamassa tulevaisuudessa, melko nuorena kuitenkin, saadaan sitten harrastaa ex-tempore-reissuja, öisiä autoajeluita, laiskoja päiviä... Ihanata.