MARRASTEN -05 jouluviikko :)

Jännää :)



Perttu meni jo unille, vaikka 7.45 vasta heräsi hyvän yön jälkeen.

Taitaa sairastelu ottaa voimille, vaikkakin jo melko hyvässä kunnossaon.



Mulle iski illalla hirveen huono olo. Oksetti ja mahan oli ouito, ei onneks tarvinnuu oksentaa. Nyt jo paremoi olo, kuitenkin ei normaali.

Raskausajoilta on jääny oksentamiseen kammo, eipä tuo koskaan kivaa puuhaa ole ollut, mutta ootuksissa saanut tarpeeksi.



Mites muilla viikonloppu sujunut?



Meillä oli eilen vierahia. Kavereita ja miehen vanhemmat, sisko ja siskon mies.

Fanny lähti mummulaan. Taitaa mulle ja Pertulle tulla kyllä hiljainen ja pitkä viikko. Mieskin jatkoi töissä kahden viikon sairasloman jälkeen.

Pientä puuhaa kyllä on, mitä tehdä. Koitamme saada ajan kulumaan.



Kittykatti, kiitos kuulumisista :) Kiva kuulla Topista ja sinusta!

Mukavaa odotusta :)

Vaikka osa harvemmin täällä käy pistäytymässä, niin silti ajatuksissa olette kyllä, vaikka ei muistaiskaan huhuilla ja muuten asiaa mainita :)



Nyt siirryn siihen kahviin ennen kuin ukko päättää herätä. On ihan hirmuna kahvin perään enkä totisesti saa rauhassa juoda.



Stressitöntä jouluviikkoa kaikille! Nauttikaa ja toivottavasti lunta saataisiin kaikkien pihoihin!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! :))))



Tumma taivas jouluyönä,

tähdet tuikkii valovyönä,

ilmassa on ripaus taikaa,

rauhallista joulunaikaa!!!



Toivottelen jo kaikille hyvää joulua!

Varmaan loppuviikosta pino hiljenee.



Hilda

Meillä myös poikanen menossa ekoille päiväunille, saa nähdä vaan miten nukahtaa kun pihaan tuli kaivinkone tekemään jotain. Jonnin verran aiheuttaa meteliä.



Kiva kuulla Tiituliitu, Kittykatti ja Vilma teidän kuulumisia! Kuten Hilda kirjoitteli, kyllä ootte monet marrasmammat mielessä vaikkei aina tuu sitä sanottua.



Manna voi kurjuus, kun teille tuli sairaalareissu. :( Joko olette kaikki päässeet kotiin omiin sänkyihin nukkumaan? Paranemista!!



Meillä ollaan myös hiukan flunssaisia, ei nyt mitään verrattuna Mannan tarinaan. Kurkku on ollut vähän kipeä ja nuhaa minulla sekä miehellä, pojalla nuhaa ja öisin yskii aika paljon ja herääkin siihen välillä. Päivisin jaksaa kyllä reippaasti leikkiä.



Meille kuuluu sekä hyvää että huonoa.



Hyvää, poika oppi viikonloppuna nousemaan seisoon ilman tukea, siis keskellä lattiaa. :) Ja ottipa kerran kaksi askeltakin, ensiaskeleet. :)) On se vaan ihanaa kun tämmöisiä " merkkipaaluja" saavutetaan, rakas poikanen.



Huonoa, miehen mummi on mennyt nyt niin huonoon kuntoon, ettei ehkä jaksa enää jouluun saakka elää. Tänään mennään häntä sairaalaan vielä katsomaan. Vähän latistaa kyllä joulun tunnelmaa. :/ Hän on tosi herttainen ja ihana ihminen.



Mulla on myös koko ajan pieni pelko mitä kaikkea tässä vielä tapahtuu, kun tänä vuonna on tullut vähän väliä suruja ja murheita elämään. Että mitä seuraavaksi, ja kuinka paljon sitä ihminen kestää kerralla. Kun vaan mies ja poikanen voisivat hyvin ja pysyisivät terveinä!



Sit taas iloisempiin aiheisiin. Me saadaan tänään vissiin joulukuusi! :) Ehkä vähän aikaisin, mutta tokihan vastaan otetaan kun ilmaiseksi saadaan. Toivottavasti on vielä vähän neulasia joulunakin jäljellä :) Nyt kun ei oo oikein pakkastakaan niin saattaa varistella aika paljon. Kyllä varmaan poikanen ihmettelee kun kotiin tulee kuusipuu :))



Mukavaa alkuviikkoa!!



Gerda ja karhunpoika

Heipat kaikille !



Meillä myös poju meni ekoille unille. Täytyy pitkittää ekoja unia 10-15min kerrallaan pävittäin, kun tammikuus alkaa hoito ja siellä kaiketi mennään unille 11-11.30 välillä. Huomenna mennään tutustumaan uuteen hoitopaikkaan. Toisen kerran vielä kyläillään siellä joulun välipäivinä, jolloin sinne tulee muitakin hoitolapsia. Perhepäivähoitajasta siis kyse :)



Meillä opittiin 1v paikkeilla kävelemään ja nyt jo harjoitellaan juoksemista :) onneksi toppavaatteilla/kengilläkin kävely alkaa sujua. pääsee jo leikkipuistossa ite liukumäeltä hiekkalaatikolle..

Ja hampaita taas pukkaa. 1v tienoilla tuli 4 hammasta ja nyt taas lisää. Nyt siis on 6 hammasta.



Syömistä harjoitellaan, ei aina niin menestyksellä ja pottailu on harvinaista. Ei suostu niin ei suostu. Mä uskon siihen, että 2-3v iässä tuleee se oma halu jäädä vaipoista pois, joten ei ressiä sen suhteen.



Tällä viikolla ehdottomasti yks kohokohta on perjantai 22.12, jolloin valmistun tradenomiksi. ja sunnuntaina jouluaatto. Me mennään lauantaina mun vanhempien luo ja ollaan siellä yötä ja aattona ajetaan miehen vanhempien luokse. Välimatka 39km, joten ei pitkää ajelua.



Kaikille OIKEIN hyvää joulun odotusta ja joulu.

Pikaista paranemista sairastaville ja voimia ja jaksuja öitä valvoville, raskaana oleville ja rauhaa ja rakkautta koteihin :)



piparintuoksua, Marika ja Elmeri

Heti ekaks Maricalle onnea valmistumisen johdosta! ja pojalle kävelytaidon oppimisesta myös onnittelut:)



No niin, ei olis pitäny sanoa että pahimmat sairastelut takanapäin, kun tänäaamuna esikoinen heräsi itkien korvakipuun..noh lääkärille päästiin 12 aikaan ja tulehdushan se siellä jylläsi.No antibioottikuurille tietenkin ja nyt jo olo helpottaa kun särkylääkettäkin on otettu. Mutta jospa NYT alkaa helpottaa....



Tällä viikolla ohjelmassa lasten kummien luona käynnit ja siivoilua. Kinkun nostin sulamaan äsken, perjantaina sitten uuniin paistumaan. siitä tulee jouluntuoksut piparien ja torttujen lisäks. Ai että niitä kaikkia ihania jouluherkkuja....kyllä odottavan aika on pitkä:)



Voipi olla et palstailu jää loppuviikosta vähemmälle, joten mäkin toivotan teille kaikille perheinenne Oikein hyvää ja Rauhallista Joulun aikaa!



palataan taas asiaan....



jouluhalauksin äitykkä

Gerda, Onnea karhunpojan ensiaskeleista :)

Surulinen juttu miehesi mummun vointi :(

Teille on kyllä ihan liikaa ikäviä ja surullisia asioita tapahtunut pienessä ajassa. Voimia koko perheelle!!!

Toivottavasti ei flussa pahemmin iske!

Meilläkiin on jo kuusi :) Fanny koristeli ennen mummulaan lähtöä. Kylläkin muovikuusi.



Maricalle paljon onnea valmistumisen johdosta!!!

Hieno saavutus on!!! :) Ahkera nainen olet, kun pikkuisen kanssa olet jaksanut opiskella!

Elmerille mukavaa hoidon aloitusta :)



-Hohoo jaajaa, sanoi Muumimamma.

-Millaisen elämän olenkaan saanut aikaan. Mutta hän oli aika tyytyväinen. :)

-taikurin hattu-



tämmösen laitoin ystävän korttiin, hän valmistuu tänään sairaanhoitajaksi. Minusta aika kivasti sanottu.



Missä muut piileskelette?? :) Tulkaa tänne vaan!!! Kyllä teitä kaivataan!!! :)



Hilda

Ja ah, sitä kinkun tuoksua :))

Odottavan aika on pitkä, miten kurjaa.



Hilda, jälleen :)

Pieni poikasemme sai viikonloppuna sairaalasta Norovirus-tartunnan (erittäin ärhäkkä oksennus- ja ripulitauti) ja joutui infektio-osastolle tippaan. Eilen myös minä ja mies sairastuttiin samaan tautiin. Tällä hetkellä olemme ja sairastamme kotona. Mikäli emme saa poikaa nesteytettyä tarpeeksi tai emme omalta sairastamiseltamme jaksa häntä hoitaa, hänet on lähetettävä takaisin sairaalaan.



Tämä tauti on jotain ihan järkyttävää; tavaraa tulee solkenaan molemmista päistä ja eilen illalla tärisimme vain miehen kanssa sängyssä nestehukan vuoksi. Vatsakrampit muistuttaa supistuksia. Nyt olo alkaa olla jo hieman parempi (en ole oksentanut tänään). Ripulipyykkiä tulee valtavat määrät, kun yksinkertaisesti vessaan ei ehdi ja pojallakin tulee vaipan lahkeista kaikki ulos. Tänään olen saanut pyykkiä onneksi pestyä (kuivumaan en ole jaksanut laittaa). Yritämme hoitaa vain kaiken pakollisen eli pojan ruokinnan ja likapyykin kylppäriin viennin tai muovipusseissa ulos. Nyt piti tulla nettiin etsimään tietoa tästä taudista.



Poika on reipas, mutta ruoka/juoma ei meinaa maistua. Jokainen lusikallinen ruokaa on suuri voitto ja esim. 50ml nesteen juonti jo jotain aivan mahtavaa. Tuntuu aika epätodelliselta ajatus että yleensä poikanen syö tuosta vaan 200g sapuskaa ja 120ml maitoa päälle.



Joulua meille ei taida tulla. Lahjat ostamatta ja taitavat jäädä ostamattakin. Tällä viikolla oli ner tarkoitus hoitaa. Saa nähdä voimmeko lähteä jouluna edes mummolaan.



Ystävät toimittavat meille ruoka ja apteekkiostoksia oven ulkopuolelle. Heille ollaan ikuisesti kiitollisia.



Oikein hyvää Joulun odotusta teille kaikille, huolehtikaa käsihygieniasta TODELLA hyvin, ettette vain kukaan sairastuisi ja olisi samassa kuin me nyt.





Manna

Pikasesti piti tulla moikkaamaan!



Ensiksi pahoittelut Mannalle!!! Kuulostaa kyllä todella ikävältä :( toivotaan nyt että paranisitte pikaisesti koko perhe ja voisitte viettää edes jonkinmoisen joulun! ja ehtiihän ne lahjat sitten myöhemmin. Ajatukset teissä, voimia!!!!!!



Ihanaa, jouluviikko!! Ja ollaan vielä ihan hyvässä vaiheessa noiden joulupuuhien suhteen; lahjat on hommattu ja paketoitu, lattiat ja sauna pesty, piparit ja lihapullat paistettu! Nyt ei sitten viimisellä viikolla tarvitse noista hommista stressata :) ja muutenkin ajattelin ottaa lunkisti, eli en rupea hullun kiilto silmissä puunaamaan joka paikkaa. Mulla on paheena semmoinen pienimuotoinen siivouspakkomielle, eli pyrin pitämään kodin siistinä jatkuvasti (ainakin päällisin puolin ;) ) eli eiköhän tämä joulu mene samalla pikku puunauksella!



Ihanaa on myös että jatkuva sade on lakannut!!On heti niin paljon jouluisempi olo kun ilma on talvisempi, vielä kun saataisiin viikonlopuksi lunta.



Maricalle(?) onnittelut valmistumisesta!! Its ellä tarkoituksena olla tuossa vaiheessa vuoden päästä, on vähän opiskelut " venynyt" :)



Meilläkin ollaan flunssasta toipumassa. Aatun suusta " löytyi" taas kaksi uutta hammasta, lieneekö ne aiheuttaneet flunssan. Nyt onkin sitten yhteensä 14 hammasta, ei tarvitse hirmusesti enää ruokaa pilppoa :)



Nyt pitää mennä, äitiä kutsutaan!! Palataan taas, piaprin tuoksua ja joulurauhallisuutta kaikille!! :)

Manna, voi surku että pitikin teihin hirmu pöpö tarttua! :((

Todella kurjalta kyllä kuulostaa.

Paljon jaksamisia, paranemista ja pöpöjen karkottajia koko perheelle!

Kyllä niitä jouluja tulee lisää, vaikka ei varmaan paljoa lohduta.

Ja toivottavasti pääsette joulun viettoon mummulaan.

Mukava, että ystävät pitävät teistä huolta :)



Hilda

Voi Manna kun teitä nyt koetellaan! Hurjasti jaksamista toivotan! Toivottavasti paranette koko porukka oikein pian!



Gerda: Ikävä oli kuulla miehesi mummista. On ne isovanhemmat vaan rakkaita. Toivottavasti saitte tänään sen joulukuusen ja sitä kautta tuli taas parempi mieli. Onko karhunpoika ollut kummissaan kuusesta? :-)



Marika: Täältä myös isot onnittelut valmistumisen johdosta! Hattua nostan kaikille jotka jaksavat opiskella perheen pyörittämisen ohella.



Hilda: Toivottavasti sulla ei ole enää yhtään oksuolo. Myös oksennuskammoisena voin kuvitella tuskasi eilisiltana. Mannan tarinaakaan en uskaltanut lukea kuin sormien välistä, niin pahaa teki ajatuskin tuollaisesta.



Aatun äippä: Upea määrä on poitsulle jo kertynyt hampaita, onnittelut kahdesta uusimmasta! :-)



Jippii, Tampereella on ihana, ohut lumikerros. Tänään ollaankin sitten sen kunniaksi ulkoiltu paljon, aurinkokin on pilkistellyt. Pirteä pakkanenkin on tuntunut oikein hyvältä. Ja mikä parasta, ei ole tarvinut putsata märkää hiekkaa vaatteista! :-)



Jesse on tänään onnistunut hämmästyttämään mua pariin otteeseen. Ensinnäkin kun posti tuli, vei mainospostit keittiössä olevaan koriin johon kerätään paperiroskia. Oikein asetteli ne sinne nätisti. Muut postit olin pelastanut itselleni jo ovelta eli ihan niin nokkela Jesse tuskin vielä on että osaisi valita mainospostit muiden joukosta. ;-)



Toinen juttu on se että Jesse oppi tänään tekemään intiaaniääntä, sanoo pitkään " aaaaaaaa" ja taputtaa kädellä huulilleen. Suloista! :-)



Päivä on ollut muutenkin kiva joten hyvillä fiiliksillä lähden tästä paketoimaan joululahjoja. Tunnelmallista joulun odotusta kaikille marrasmammoille ja -muruille! Pysykäähän terveinä ja sairastelevat parantukoon pian!

Voi hitsi Manna, et saitte viä noroviruksenkin! Pikaista paranemista, toivottavasti olette jouluna kunnossa. Samoiten äitykän pesueelle/pojalle paranemisia.



Maricalle onnea valmistumisen johdosta!



Auringonkukka kysyi kortisonin käytöstä. Meidän tytöllä on iho suht hyvässä kunnossa ollut aina, poskia lukuun ottamatta. Lääkäri määräsikin nyt kortisonia poskiin 3pvää ja sit aina 3 taukopäivää välissä kunnes kunnossa. Nyt on perjantaista sunnuntaihin käytetty, eikä ollut mitään hyötyä, posket vielä aivan ihottumassa. Jos kortisonista on Jesselle apua niin kai sitä huoletta voi ja on pakkokin käyttää, kun pitää taukopäivät välissä. En ole koskaan kuullut, että kenenkään iho olisi siitä ohentunut.



Gerda, onnea ensiaskeleista! Meillä tyttö etenee vielä useimmiten nelivetoisesti, mutta ensiaskeleet on kuitenkin nähty jo jokunen viikko sitten.



Kävin ostamassa joululahjoja ja nyt alkaa ollakin lähes kaikki hankittuna. Toivottavasti miehen lahjakin ehtii jouluksi, se kun on netin kautta tuloillaan.. Neiti sai Anttilassa kauheen raivarin, ei auttanut muu kuin kassalle vaan ja äkkiä ulos.Ei hänellä ole tapana naama punaisena huutaa kaupassa, yleensä onneksi on hyvällä tuulella ja viihtyy shoppailukierroksella äidin kanssa, mut tänään tuli mitta jostain syystä täyteen täyteen..



Jaahas, just tv:ssa luvataan jouluaatoksi +4 ja vesisadetta tänne Pirkanmaalle.



Hyvää Joulua kaikille Marrastaaperoille ja perheille!

Kaikenlaista hässäkkää ja olen pyrkinyt pojan nukkuessa tehdä tässä parin viikon aikana kaikenlaista pientä jouluun liittyvää, onneksi, koska nyt meillä ollaan kipeitä. Mies angiinassa ja kovassa kuumeessa, ja pojalla nousi kuume viime yönä, tänään oli myös 38. Välillä kakistelee ja yrittää yskiä, en tiedä johtuuko hampaista vai onko sama tauti kun isällään.



Yöt on mennyt todella huonosti, ilmeisesti on hampaat vaivannut (huomasin su yhden poskihampaan) joka yö valvotttu 2-4 tuntia viime to lähtien.. äitiä vähän väsyttää.. mutta mutta kun on joulu tulossa niin en malta päivälläkään oikein nukkua.



Oikein mukavaa ja rauhallista joulua kaikille :) huomasin, että on noita lahjoja tullut pojalle ostettua, vaan siksi kun äiti haluaa.. itse ostettiin leluja kun muilta saa pehmeitä paketteja.



Huomaa että poitsu kipeä, koko ajan haluaa olla sylissä ja itkee lähes koko ajan. Ajattelin huomenna soittaa lääkäriin. Toivottavasti kaikki muutkin sairastelevat paranevat jouluksi!

Ihanan raikas pakkanen on ollut tänään, ollaan viihdytty taas paljon ulkona. Jessellä on alkanut sujua talvikengillä kävely oikein mainiosti, pitkiä matkoja jaksaa jo taapertaa. Lähtee aina tepsuttamaan leikkipuistosta viereisen lähikaupan pihaan, siellä tuntuu olevan jotain kovin mielenkiintoista. :-)



Vilma: Tosi mälsää jos teidän tytsille ei edes kortisoni ole auttanut ihottumaan. Meillä oli kyllä Jessellä sama juttu silloin pienempänä kun ruokavaliossa oli vielä allergisoivia aineita. Tai kortisoni auttoi kyllä kuurin aikana, mutta kuurin loputtua ihottuma lehahti takaisin kahta kauheampana. Imetyksen kun lopetin ja saatiin Jesselle sopiva korvike, kortisoni alkoi tosissaan auttaa. Oot varmasti ihan oikeassa siinä että kannattaahan sitä käyttää kun se kerran auttaa. Tulee vaan välillä murehdittua liikoja.



Ollin äidille jaksamista! Ei ihme että väsyttää kun joudut öisin valvomaan noin paljon. Toivottavasti helpottaa pian!



Tänne ei kuulu kummempia, joten nyt loppui löpinät lyhyeen. Heippa! :-)

Tulin vain jakamaan teidän kanssanne ärtymykseni siitä että Jesse on taas alkanut heräämään tosi aikaisin aamuisin. Noin viikon-parin verran suunnilleen on heräillyt vähän jälkeen kuuden ja tänään poitsu päätti sitten ponkaista pirteänä ylös jo klo.05.10. Kiekuuko kukkokaan vielä noin aikaisin???!!??? Yritin häntä nukutella puolisen tuntia, mutta sitten luovutin kun toinen vaan silmät selällään virnisteli ja höpötteli iloisesti tuttinsa läpi.



Käperryin itse takaisin miehen kainaloon ja Jesse jäi hääräämään jotain siihen lähelle, välillä kävi tekemässä kierroksen pimeässä asunnossa ja tuli takaisin sängyn viereen tökkimään mua sieraimiin. :-) Puoli seitsemältä havahduin siihen että olin nukahtanut ja hätä tuli missä Jesse on ja mitä tekee. Mutta siinä hän nätisti sängyn vieressä istuskeli ja näpräsi pyykkitelinettä. Huh. Onneksi ei ollut keksinyt mennä syömään kasveja sillä aikaa tai kaivamaan veitsiä keittiön kielletystä laatikosta jne. Yleensä tulee aika tarkkaan katsottua / kuulosteltua tuon viikarin perään, sen takia iski säikähdys siitä mitä olisi voinut tapahtua sinä aikana kun vanhemmat vaan vetää sikeitä.



Jokohan Noemalla muuten pikkuhiljaa netti toimii? Olisi ihana kuulla kuulumisia! Miten muutto on mennyt, joko raskauspahoinvointi helpottaa yms yms?



Nyt taidan mennä ottamaan päiväunet kun aamuvirkkukin on unillaan. Tulkaahan kaikki rakkaat marrasmammat sanomaan pikaheipat joulukiireittenne keskeltä! :-)

Huh huh, mikä viikko meillä onkaan ollut. Kaikki kehoittivat minua nauttimaan näistä viimeisistä viikoista pojan kanssa kotona, on ollut kyllä kaikkea muuta kuin nautintoa tämä viruksen kanssa....



Mutta. Minä ja mies aletaan olla jo parempaan päin. Ruoka pysyy jo sisällä hieman, mutta ei vaan oikeen tee mieli ruokaa. Alapäästäkään ei enää tahdonvastaisesti valu tavaraa. Olo on väsynyt kaiken jälkeen.



Eniten huolettaa tuo meidän pikkuinen. Syöminen ja juominen on ollut tosi hankalaa, hänelle on jäänyt nyt joku vastustus päälle. Eilinen päivä oltiin tiuhaan yhteydessä sairaalaan, kun poika oksensi vielä aamupäivän. Ripuloi vesivelliä edelleen. Illalla onneksi saatiin ruokaa ja juomaa menemään hieman ettei tarvinnut lähteä takasin sairaalaan (meidän tuurilla sieltä tiety olisi tuliaisina seuraavaksi joku sairaalabakteeri).



Tänä aamuna ei ole oksentanut. Jee!!! Syömisen suhteen tuntuu kuin olisimme taantunut takaisin 6kk-tasolle; " Jes! 2 lusikallista perunavelliä meni" ja " juo kulta nyt 50ml maitoa" . Miten tästä ikinä palataan normaaliin ruokarytmiin? Päivähoitokin alkaa jo 2.1.... voi apua. No, päivä kerrallaan, kunhan nyt oksentelu jäisi pois ja poika unohtaisi ruoan ja juoman vastustelun.



Miten kiitollinen sitä saa olla monesta. Että lapsi on perusterve, vilkas mutta terve lapsi. Että on aina syönyt hyvin ja arki on pelannut. Miten nyt kaipaankaan niitä tavallisen välillä tylsiäkin päiviä kun vain ollaan kotona ja ulkoillaan (mitä emme ole tehneet viikkoon). Pojan sairaalassa ollessa saimme miehen kanssa molemmat kokea miltä tuntuu yö yksin kotona ilman puolisoa ja poikaa; se oli molemmista aivan kamalaa. Vaikka välillä sitä on muka niin kaivannut yksinoloa ja kunnon yöunia, nyt sitä huomasi ettei todellisuudessa nuku senkään verran ilman pojan tuhinaa.



Joulu on avoin. Saa nähdä voimmeko mihinkään lähteä. Tällä hetkellä ei ole minkäänlaisia joulufiiliksiä, eikä toisaalta stressiäkään. Pojan vointi on nyt kaikista tärkeintä.



Miehen kanssa meinaa välillä kiristyä, puramme huolta pojasta toisiimme kiukuten... kurjaa =( Ja kun väsymys ja huoli käy suureksi sitä alkaa pelkäämään kaikkea ja miettimään mitä jos poika kuolee jne. Mutta on tämä ollut sellainen yhteinen koettelemus että ei heti unohdu.



Iloista Joulun aikaa kaikille!



Manna

en yhtään ole ehtinyt lukea mitä teille mammakaiset kuuluu joten hyvin omanapainen ja pikainen visiitti. ensinnäkin laitoin jo varmaan 2-3vk sitten teemun kuvia kaikille listassa olleille, vaan nyt en enää yhtään tiedä että kuka on kuvat saanu ja kuka ei, osalta tuli heti paluupostia ettei oo perille tullu :((( jos joku haluaa teemun kuvan joka ei sitä ole saanut niin laittakaa mulle postia tamatu@suomi24.fi niin laitan kuvan.



me lähdetään joulun viettoon mun vanhempien luo pohjois-suomeen ja saadaan varmaankin valkea joulu.



päviäkotipaikka saatiin tuosta läheltä ja kerran ollaan jo siellä käyty, tammikuun eka viikon si teemu tutustuu sinne oikein kunnolla(iskä meillä jää 50% työajalle, on joka toisen viikon kotona). vähän stressaa noi töiden alottamiset*huoh*



unikoulua meillä pidettiin(ihan sitä huudatus koulua ku tassuttelu ei auttanu) ja JIPII meillä nukutaan nykyään 12h yöunia, 2-3 kertaa sieltä ääntä kuuluu mutta itekseen nukkuu, mun voimat loppu viikko sit ihan totaalisesti en yksinketaisesti jaksanu enää enkä mitään mutta nyt on taas virtaa vaikka muille jakaa ku saa nukkua hyviä öitä.



terveinä ollaan kaikki oltu*pitää peukkuja* toivon mukaan ei jouduta sairaskierteeseen ku alotetaan noi hoitohommat.



asuntoasiat etenee, hiljaa hyvä tulee ja nyt on taas mentävä klo 13 tulee asunnonkatsoja..



OIKEIN IHANAA JOULUA KAIKILLE PIKKUNASSIKOILLE*HALAA*

Huomasin juuri pinoa lukiessani,että mun olisi todella terveellistä ehtiä tulla tänne teitä kuulemaan,vaimentuisi nämä omat turhat narinat,sekä tietysti iloitsemaan kanssanne iloisista asioista!



Mannalle aivan hurjasti voimia ja lämpöä,ei ollut itku kaukana lukiessani kuulumisianne,usko pois,elämä voittaa ja arvostus sitä kohtaan kasvaa,koittakaa jaksaa!!



Täällä käyntini kun on passivoitunut,olen myös keskenäni ollut huolissani kun pokko ei vielä kävele,vaan pikkumatkoja horjuen,vielä enimmäkseen kontaten..mutta kas kummaa,eipä näköjään kävele moni muukaan murunen,siispä tämäkin tätä äidin " tyhjää" huolta;-)



Saatiin vko sitten sairaalasta tukisandaalit varvistuksen vuoksi,ehkä se kävelykin lähtee sujumaan paremmin,kun oppii pitämään kantapään maassa,tällä hetkellä puolet ajasta varpaillaan,puolet normaalisti. Ei kuulemma mikään " vaikea" tapaus,onneksi.



Sanojen suhteen on koettu yllätyksiä,varasto karttuu kovaa vauhtia,

ihan ekana;äiti,lamppu,aku,auto,anna. En tiennyt odottaa puhetta tämän ikäiseltä.

Noh,mitä muutakaan tämä eka vuosi on ollut kuin arvailua ja pohdintaa,epätietoisuutta:-)



Kodinhoidontuki loppui viime kuuhun ja siiryin pitkän pohdinnan jälkeen ansiosidonnaiselle,on siis ainut mahdollisuus olla vielä pojan kanssa kotona..tiedä sitten mikä päivä kutsu työhön käy,mutta se on sen ajan murhe(?).

Kirjasivat kiltisti työkkärissä " profiiliini" ,että :työnhakija olisi mielellään kesään asti kotona lapsen kanssa.Reilu meininki!



Ihana oli lukea teitä,nähdään pian,joulunpyhinä viimeistään!



SYDÄMELLISTÄ JOULUA JOKAIKISELLE MURULLE,MAMMALLE,PERHEILLE JA UINUVILLE MASUASUKEILLE!!!!!



Sapiina unholasta ja pokko pikkuinen taaperoinen

Tyttö oli mummun kanssa tänään ja oli siellä kuulemma ottanut askeleita nojatuolilta sohvapöydän luo ja takaisin monta kertaa. Kotona meillä ei ole oikein vastaavanlaisia turvallisia " reittejä" , et voisi tyttö reenailla omin päin. Mutta kiva homma, kaippa hän joskus tuosta senkin oppii. Neuvolan täti muuten sanoi 1-vee neuvolassa, että yleensä nykyään lapsi ei vielä osaa kävellä 1-vuotis päivillään. Itsestä vaan tuntuu, kun marrasten juttuja lueskelee ja muitakin, et melkein kaikki jo kävelevät ja juoksevat. No, kaikki ajallaan.



Tää on kyllä varsinaista hakuammuntaa noiden allergioiden kanssa, kun neidin kasvot lehahtelevat edelleen. En kyllä keksi muutakuin soijamaidon, joka voisi olla sopimaton.. Masukin meni pikkuisella niin kovalle uudesta ruokavaliosta, että itkun kanssa tyttö väänsi pienen pienen kikkareen.



Tänään, kun imuroin niin neiti hokasi nappulan, josta imurin voi sammuttaa. (Pienenpänä pysytteli kaukana imurista..) Niin hän sitten päätti sammutella imuria noin sata kertaa. Nauroi vain ja konttasi pakoon aina, kun oli sammuttanut mööpelin. Yritin heikoin tuloksin kääntää hänen huomionsa pois imurin nappuloista. No, nyt on kämppä kuitenkin imuroitu ja lapsi nukkumassa :)



Mä väsään vielä tässä itselleni ja miehelle sapuskaa. Mies pääsee kymmeneltä ja en ole itsekään vielä syönyt. Neidin ruokavalion takia en oikeen ole osannut enää valmistaa itselleni mitään. Tuntuu, et kaikki kiinnostus keittiössä olemiseen loppuu, kun saa neidin syömingit hoideltua.. No kai tähän joskus joku rutiini tulee.



Illanjatkoa!

Kirjoitin tänään aiemmin pitkästi ja kommentoinkin monenlaista ja sitten tuli joku jumi nettiyhteyksiin ja kaikki hävisi. Joten nyt vaan lyhyesti omat kuulumiset tähän.



Tänään se mummi sitten kuoli. Ollaan miehen kanssa yhdessä itketty. Jotenkin nosti isänkin kuoleman taas enemmän pinnalle. :/ Tai onhan siitä vasta niin lyhyt aika, että mielessä se muutenkin on ollut. Katoavaista on tämä elämä... kuusi on vielä parvekkeella odottamassa sisälle tuomista, joten vielä ei poikanen oo ehtinyt sitä ihmettelemään.



Ajatuksin, Gerda

Gerdalle osanottoni. Oma mummoni kuoli elokuussa, hän oli vasta ensimmäinen isovanhemmistani jonka menetin. Kovasti mummu on mielessä vieläkin. Mutta tiedän, että hällä on tuolla jossain hyvä olla ilman kipuja ja sairauksia.



Vilma: Meillä poika on kans ihan hulluna imurin nappuloihin. Ollut jo useamman kuukauden. Aina kulkee perässä ja sammuttelee sekä käynnistelee. Muutenkin hänellä on nyt joku " nappulaikä" . Löytää koko ajan jotain nappuloita ja hoksaa mitä niistä tapahtuu. Esim. tietokoneen keskusyksikön virtakytkin ja cd-aseman avaajan nappula ja uusimpana tv:n avaaminen ja sammuttaminen. Äkkiä tosiaan oppii kun kerran vain näkee.



Poika sai synttärilahjaksi sellaisen puisen palikkalaatikon johon pudotellaan eri muotoisia palikoita. Tänään innostui leikkimään sillä ihan tosissaan. Otti aina sen valkoisen palikan, pudotti oikeasta reiästä, avasi kannen, otti taas valkoisen palikan, luukku kiinni ja taas pudottamaan. Ihanaa seurailtavaa.



Poika myös leikkii kännykällä soittamista. Usein kun soitan jonnekin niin hän laittaa saman aikaisesti käden omalle korvalleen. Tai tänään laittoi esim. legon. Ja on niin tärkeän näköinen että=)



Meidän sairastelusta vielä sen verran, että miehen kanssa voidaan jo suht hyvin. Poika syö ja juo edelleen huonosti. Onko kenelläkään mitään vinkkejä miten sen syömisen ilon saisi takaisin sairastelun ja oksentelun jälkeen? Tänään poika oli jo oksentamatta koko päivän, annoimme ihan pikkuannoksia (tyyliin 0,5dl) kerrallaan. Mutta iltapuuron jälkeen sitten tuli oksennus... liika oli kai sitten liikaa=( On tämä kyllä hirveetä laskea koko ajan syömisiä ja juomisia ja pelätä meneekö nestettä tarpeeksi vai ei.



Ette usko, miten kaipaan takaisin normaaliin. Tuntuu että syöntitouhukin menee ihan sirkukseksi, kun yritetään keinolla millä hyvänsä saada poika syömään. Jotenkin saadaan ujutettua ruokaa jos annetaan sille tutkittavaksi miehen kännykkä tai TV:n kaukosäädin. Mies totesi tänään, että ei olisi vaikka 1v sitten uskonut että tälläiseenkin lapsen kanssa suostuu.... saa nähä päästäänkö näistä inhottavista tavoista miten helposti pois.



Onneksi poika on ollut reipas ja touhukas, eli suurempaa hätää ei liene. Sairaalassa sanoivat ettei jaksaisi leikkiä normaalisti jos kaikki ei olisi ok. Yöhön pistän taas tänäänkin luottoni, että silloin saan unenpöpperöiselle mussukalle ujutettua maitoa niin että saadaan tämän vuorokauden nestekiintiö täyteen. Jospa huomenna taas paremmin.



Nyt kai sitten nukkumaan tai jotain....



Manna