~*~MARRASMURUJEN VIIKKO 34~*~
Kommentit (28)
Enpä ole kirjoitellut pitkään aikaan, viimeksi taisin kirjoitella joulun tienoilla... Mutta olen käynyt välillä lukemassa mitä muille marrasmuruille kuuluu :)
Oletteko miettineet milloin luopuisitte tuttipullosta? Me ollaan harjoiteltu jo kovasti nokkamukista juomista ja nesteitä menee reippaasti jo siitäkin. Milloinkahan tuttipullosta voi luopua kokonaan? 1-vuotiaana? Mä en millään muista miten esikoisen kohdalla tehtiin? Soseita ja puuroakin menee ihan hyvin, joten energiaa ainakin tulee riittävästi. Joten joko siitä vois nyt jo rueta luopumaan?
Kiitos jo etukäteen :)
marrasnasu + tyttö 10kk
Viikko vierähti nettipimennossa. Yllättäen en kärsinyt vieroitusoireista ;-P Oli niin paljon muuta ajateltavaa... Juuri ennen lähtöä kun selvisi työnhaun olevan aika rankkaa touhua ja kovasti sanktioitua. Taas meni yöunet ja tuli isot tappelut miehen kanssa... No, se siitä!
Meillä ei luovuta tuttipullosta. Kun ei tyttö osaa siitä edes juoda, ei ole huolinut. Hirvittää aika paljon, kun ei tämä neiti suostu edes nokkamukista juomaan. Syöminen kun on meillä lähinnä tissiä, edelleen :-( Ei ole ollut voimia vieroittaa. Taitaa tulla pakkovieroitus, kun töitä löytyy... Soseita tosiaan menee tosi vähän ja vaihtelevasti. Eikä todellakaan saa olla kokkareita. Mutta sormiruokaa hiukan " mukamas syö" , eli mutustelee ja sotkee. Hiukan taitaa mennä sisäänkin.
Meidän " taidot" ovat vauhdikas peppukiitäminen ja tuettuna (käsistä) käveleminen. Nousee istumaan (jos haluaa), mutta ei todellakaan tykkää olla vatsallaan, edelleenkään. Konttausasentoon ei ihan puhtaasti nouse vaan tavallaan karhukävelyasentoon ja vielä pää lattiassa. Aika " heikkohabainen" ;-P Yrittää nousta seisomaan itse tukea vaste, mutta ihan ei vielä kunnolla pääse saati yletä.
No, nyt on mentävä, palataan taas :-)
TalviSalama
' Serranon perhe' loppui telkkarista joten nyt voi kirjoitella vähän.. Meillä on syyskauden ensimmäinen flunssa, yksi koululaisistamme toi sen kotiin viime viikolla ja Wilma sairastui toissa päivänä.Kuumetta ja nuhaa piisasi ja toissayön valvoin hänen kanssaan kun mikään ei ollut hyvin. Hoh,raskaan ensimmäisen koulu- ja eskariviikon jälkeen ei olisi millään jaksanut mitään ylimääräistä. Viime yö meni onneksi paremmin ja kuume on poissa.
Wilma touhuilee paljon,seisoo jo ilman tukeakin lyhyitä hetkiä.On siskojansa rohkeampi tyttö,saa nähdä milloin lähtee kävelemään.
Pulloa käytämme vain veden juomiseen,muuten maitoa rinnasta. Nokkamukista ei ymmärrä mitään :) Ostin Aventin pulloon pari nokkaa, ehkä ne käyvät sitten isompana.
Hyvää viikkoa kaikille!
Jas ja Wilma (torstaina jo 9kk)
Nettikyselyn palkinnosta on siis kyse.Kiva nähdä että joku tosiaan voittaa.Olisiko vinkki että pitäisi päästä tuulettumaan??
(pienet ne on ilonaiheet minullakin..)
on käyty neuvla lääkärissä ja kaikki oli todella hyvin paitsi että tuttelia menee tällä hetkellä liikaa ikään nähden mutta ei saa vedelläkään korvata koska painoa noussut sen verran vähän...
Seuraava neuvola on meillä vasta 1v koska lääkärn mielestä poikamme osaa jo kaikki mitä olisi edes 10kk neuvolassa vilkastu ja osan kuulemma jo 1v jutuistakin pojalla oli lääkärin mielestä jo hallussa.
Joten hyviä päivän jatkoja!
Löytyyköhän mistään marrasmurujen kasvupinoa enään...
toivoovauvaa kera 3 lapsen
En oo käynyt täällä varmaan 3viikkoon... vieroitusoireita?-no kyllä! :D
Meillä tytteli on oppinut " puhumaan" , hokee vähän väliä " Vauva" ... Onko muilla havaittu tällaista varhaista puhekykyä...? :)
Ja sitten opittiin nousemaan seisomaan, alastulo onkin sitten asia erikseen. Täytyy pitää backup:ia selän takana...
Mistäköhän täällä on keskusteltu...? *ihmettelee*
koulujen alkamisesta, eskareista oli ja... Oliko muuten teistä ketään jäämässä kotiin hoitovapaalle? Minä olen jäämässä, ja oon erittäin tyytyväinen ratkaisuuni :) Ihanaa loppupäivää kaikille!
tin-zu ja typy 9kk
Eli edelliseen kysymykseen vastaus, olen hoitovapaalla tammikuuhun asti. Sitten alkaa 4 päivää/vko työt. Noin ainakin elokuun 2008 loppuun.
Meillä tyttö opettelee kovasti nyt tuota kävelemisen jaloa taitoa. Eilen vihdoin ja viimein innostui siitä, muutamia askelia ottaa nätisti. Sitten yleensä innostuu liikaa ja muksahtaa lattiaan :) 10kk tuli mittariin lauantaina.
Me ei päästy edes 10kk neuvolaan, 8kk iässä oltu viimeksi. Kuulemma ei ollut mitään syytä sinne nyt mennä, joten 1v. iässä seuraava tarkastus vasta.
Pulloa ei meillä ole käytetty sitten helmikuun, joten siitä ei tarvi vieroittaa. Tutin otan 1v. iässä pois. Tissiä syödään hyvällä ruokahalulla ja saa syödäkin. Katsotaan sitten 1v. synttäreiden jälkeen, että alanko vieroittamaan vai en... Vai annanko tytön omassa tahdissa vieroittua. Näin teki esikoinen ja meni oikein hyvin se homma silloin. Huomaan kuitenkin hyvin sen, että rinta on tytölle oikein tärkeä vielä. Siihen on hyvä rauhoittua muutaman kerran päivässä. Muuten se sylissä oleminen on sellaista kiehnaamista ja hyppimistä ja veivaamista, että ihan kiva kun saa vielä vauvan hetkeksi syliin imetyksen ajaksi :)
Löysin just tuolta komerosta 86-senttisen toppahaalrin, siskon tytön " jämiä" .Ei aina edes muista, mitä sisko on pusseissa tänne tuonut... Se saa mennä nyt tulevan talven. Kirpparilta ostin kivan talvitakin ja välikausihaalarin. Joten isot hankinnat syskyä/talvea verten on talvikenkiä vaille valmiit. Ai niin joo, ne kurahaalarit vielä pitää hakkia!
Millä alalla TalviSalama muuten olet? Onko sopivia työpaikkoja auki?
Mutta nyt keittiötä raivaamaan!
Marrastoive
minulla alkoi hoitovapaa viikko sitten (aloitin ä.loman varhennettuna) . Neljän kuukauden kärvistely minimi-ä.rahalla on takana ja saan parisataa euroa enemmän taas. (toiseksi nuorimmainen täytti huhtikuussa kolme vuotta ja tämän jälkeen tuloni romahtivat). Nyt sitä ehkää taas pärjää(?)
Jos vain suinkin pystyn niin olen vielä kaksi vuotta hoitovapaalla, takaisin päiväkotihommiin en varmaan siltikään palaa vielä aikoihin, ei oikein jaksa kiinnostaa..
Trio nukkuu ja mies tuijottaa telkkua, siis varsin normi-ilta ;-P
Olen teknisellä alalla ja töitä on ja ei. Olen periaatteessa ollut neljä vuotta työtön poislukien äitiyslomat. Ne lienevät yksi syy, etten ole töitä saanut. Mutta suurin syy lienee se, että koulutusta on johonkin liikaa ja toiseen hommaan liian vähän ja kaikkiin hommiin olematon työkokemus :-( Koulutukseni on rakennusalalta, mutta en osaa työmaahommia, joita olisi, ja suunnittelupuolelle (jonne haluaisin) ei ole kokemusta. Toisaalta voisin toimia myös isännöitsijänä, johon koulutusta, muttei kokemusta (tai oikeasti haluja). Vähäinen työkokemukseni (olin silloin aikanaan laman jaloissa ja sitten " vaan" opiskellut) on sen verran spesiaalia, että sitä on vaikea hyödyntää työnhaussa :( Summana kaikesta on AINA HIRVEÄT RIIDAT miehen kanssa... Nyt sitten pitää tasapainoilla työkkärin ja miehen vaatimusten välillä. Lievästi sanottuna meinaa mennä hermot.
Täällä on tosiaan muruissa toimeliaita ja nopeasti kehittyneitä! Minä edelleen aina välillä pelkään, ettei tässä neidillä ole " kaikki kotona" , mutta kaipa vaan on sitten vähän pienemmillä aivoilla varustettu =:-O Toivottavasti ei kuitenkaan :-) Tässä iässä meillä pojat jo lähes juoksivat eivätkä olleet oikeastaan mitenkään " vauvoja" . Tiiti leikkii veljiensä perässä, rakastaa vauhdikasta keinumista, näpertelee pieniä tavaroita, vilkuttaa ja taputtaa, käy vaihtelevasti potalla, on tavattoman kovaääninen vaatimuksissaan, äipässä kiinni kuin takiainen (eroahdistus jatkuu ja jatkuu ja...), ei välitä syömisestä (mutta on kyllä pullea, äipän kermalla lihotettu), haluaisi kävellä ja hetken seisoo vahingossa... varmaan sellaista tavallista kehitystä... toivottavasti... Neidillä on kyllä aivan valloittava hymy ja nauru :-D Tukkaakin alkaa jo olla taas hiukan sitten ihanien vauvahiusten kadottua.
Vauvakuume on tosiaan kova! Tähän taloudelliseen katastrofiin ei varmaan uutta vauvaa tarvittaisi, mutta... Kunhan jaksaisin vierottaa pikkuneitiä, niin voisivat ne kuukautisetkin tulla. Sitten voisi elää toiveissa :-) Kunhan vaan parisuhde sitten kukostaisi niin, että kumpaakin haluttaisi samaan aikaan ;-P
Nyt kuuluu taas vaatimusta, joten palataan kenties huomenissa!
TalviSalama kera ihanasti tuhisevan trion
Tänään 9 kuukautta täynnä! Jännää... Meillä on nyt kaikkia vaiheita miehen kanssa saman verran takana: 9 kuukautta seurustelua ennen raskautta, 9 kk odotusta ja sitten perheenä.
Hassua, että ajatuksissa odotusaikaa on kuitenkin ollut selkeästi vähiten - tuntuu että oltais seurusteltu ensin pidempäänkin, ja nyt tuntuu että Joel on ollut jo pitkään meidän elämässä. Ja toisaalta se kasvaa niin hirmu vauhtia ja aika vaan vilahtaa. Ei pysty aina hahmottamaan....!!!
Kehityksestä: meillä ei vielä kunnolla haeskella sanoja tai ole muutakaan huimaa kehitystä. Sorminäppäryyttä on, ja tuettuna kävelee komeasti. Eipä tässä ole kiire mihinkään, oikein hyvä näin. Mutta erityisen hyvä huumorintaju pojalla on kun ymmärtää nauraa kaikille äidin jutuille ;-)
Tänään oli vähän huono päivä töissä, ja kotimatkalla melkein itkua väänsin kun oli jo poikaa niin kova ikävä. Ja kotona odotti taas maailman iloisin kaveri ja kaikki hyvin. On tää niin kaksijakoinen fiilis. Olen kuitenkin siitä onnellisessa asemassa, että mies kannustaa täysillä mua työelämässä ja on valmis myös joustamaan omissa jutuissaan ja menoissaan, ja töissäänkin.
No mut, nyt nukkumaan... Voimia muruille uuteen viikkoon!
Anyara
Nyt on sitte tainnu jo isommat muksut kaikkialla aloittaa koulut, joten niin se syksy sieltä alkaa tulemaan.
Anyara75:lle: Hienoa, että teillä on poika sopeutunut hienosti äidin töiden aloitukseen :) Se aina varmasti piristää ja antaa taas voimia rankankin työpäivän jälkeen, kun näkee että pieni on hyvällä mielellä kun itse tulee töistä :)
Hoitovapaalle jäämisestä on ollu nyt puhetta ja sitä mäkin tosiaan olen alottelemassa täällä :) Eihän siinä paljon rahaa kyllä saa, mutta en raaski poikaa hoitoonkaan laittaa vaan mieluummin nautin ajasta hänen kanssaan kotosalla vielä kun kerran mahdollisuus on.
Tosi moni marrasmuru tuntuu jo itsekseen tukea vasten seisovan, mutta meillä ei vielä. Polviseisontaan poika kyllä nousee kun ottaa tukea ja muutenkin on aikamoinen vilpertti menemään, joten kyllä hän vielä seisomaankin ehtii oppia ihan ajoissa. Näin ainakin uskoisin :)
Meillä oli 9kk neuvola juuri, mutta eipä siellä ollut puhetta, enkä muistanut kysyäkään kun terkan kanssa oltiin vaan sen verran vähän aikaa ennen lääkäriä... Että kysympä siis teiltä.
Milloin näitä marrasmurusia sitten aletaan totuttaa tavalliseen maitoon ja maitotuotteisiin? Ja miten se totuttelu kannattaa yleensä aloittaa?
Ai että, olen käynyt jo ihailemassa tän tulevan talven Reimatec-toppahaalareita, aivan ihania värejä :) Meinaan pojalle käydä ostamassa haalarin, hatun ja käsineet, kunhan ensin odottelen, että kaikki värit on tullu tänne kauppoihin, mitä tulossa on. Olen päätynyt siihen, että ostan 86cm vaikka Reimat onkin aika reiluja, koska nyt pojalla on pituutta kuitenkin liki 74cm ja varmaankin talven aikana sitä tulee vielä lisää.
Onko muilla vielä talvivaatehankinnat ollu mielessä? :) Tuntuu että noi pienet koot menee niin nopsaan, että jos mieleisen värin haluaa saada, tarvii olla nopea.
*Piparminttu*
sehän unohtuikin, että marrasnasuko se oli kun kyseli tuttipulloilun lopettamisesta.
Meillä sama tilanne kun jollain muullakin (sori etten muista nimimerkkejä...) oli, että poika ei oo juonut tuttipullosta koskaan eikä tuttiakaan ole huolinut.
Joten nokkamukista (onks se joku Ainun vippamuki tai vastaava) juo ruoan kanssa ja muuten on se Aventin taikamuki, josta olen ottanut venttiilin pois eli toimii tavallisen nokkamukin tavoin, siitä juo vettä.
Joten ei tarvi sitte vierottaakaan mistään, kunhan jossain vaiheessa vaan siirrytään sitte juomaan tavallisen mukin reunasta. Kyllä sitä on jo harjoteltukin jonkin verran.
Piparminttu
Pelastan samalla pinon putoamasta liikaa.
Mukavaa tavallista kuuluu meillekin, koulut lähteneet kivasti alkuun, ekaluokkalainen viikon pituisella kokemuksellaan tykkää kovasti ja kavereitakin on jo saannut.
Itse täyttelin juuri kelan papereita ja hoitovapaalle olen jäämässä 5.9 alkaen, työnantajalle ilmoitin palaavani aikaisintaan 2009 alussa. Viikonloppuisin joudun kyllä jossain vaiheessa (lue: imetyksen loputtua) vähän keikkatöitä tekemään, ei ihan pelkällä hoitorahalla pärjätä kuitenkaan tai ainakin aika tiukkaa olisi.
Pullosta vieroitus: tämä muru ei ole pulloa ikänä saannut mutta esikoisen vauvakirjaa lunttasin ja hänellä olen pullon jättänyt pois 10kk iässä. Nokkamuki meillä on nyt ollut harjoittelussa jonkin aikaa. Olen ostanut lukuisia nokkamukeja kun mistään ei tuntunut osaavan ensin juoda, nyt osaakin juoda kaikista ihan hyvin että ehkä se olikin vaan ikäkysymys. Hieman olen yrittänyt ruuan kanssa korvikettakin maistattaa mutta huonolla menestyksellä, vettä siis juo ruokajuomana, maito edelleen omasta takaa pelkästään.
Talvitamineista senverran että kenkiä lukuunottamatta kaikki löytyvät ja äityspakkauksen pukua aion myös käyttää. Varmaan jonkun rouhean hatun vielä hankin (oletteko katsoneet tinttu.comin hattuja, keskimmäisellä oli kys. pupunkorvahattu 1 vuotiaana, ihana...)
Taitaapa alkaa olla toisien päiväunien aika käsillä joten palaillaan...
Meillä on tänään otettu pari askelta ilman tukea,luultavasti vahingossa :)
Sitten käyty myös vanhimman neidin kanssa taysissa tutkimuksissa pään särkyjen ja huimausten takia,nyt neidille tulee jossain vaiheessa sitten pään magneetti kuvauksiin aika :(
Toivottavasti kaikki on kunnossa eikä mitään löydy...
Eilen oli myös lasten olympialaiset tuola ala asteen kentällä ja kivastihan siellä taas meni.
Joel kannusti sisaruksiaan kiljumalla ja möykkäämällä kun sisarukset kilpailivat ja sitten taputti palkintojen jaossa kaikille :)
Kaikki saavat noissa kilpailuissa mitalit,joten paremmuus ei niissä ole tarkoitus vaan osallistuminen.
Mutta muuta ei nyt tule mieleen...
toivoovauvaa ja lapset
Tulee juu ihan vierotusoireita teitistä...=)!
Meillä pikkumies oppi vihdoin nouseen istumaan=)! Ja sitä nyt harjotteleekin toooosi aktiivisesti päivin öin...tosin ei yöllä pidä mitään mekkalaa istumisistaan,mutta illalla ennen ku meen ite maate ni oon kurkkinu pojan huoneeseen ja siellä se aina välillä istuskelee tyynen rauhallisena. Tänään taas mietein että mihinköhän se äiteen vauva on hävinnyt ku on jo olevinaan niin iso poika...nyyh...=)!
Konttausta menee kerrallaan muutaman askeleen ja ryömii kovaa kiitoa,yrittää nousta pystyyn sohvaa vasten,mutta onnex vasta vaan yrittää=)! Nytkin saa jo koko ajan olla silmät selässäkin ku aina piiloutuu johonkin mm. sohvan tai nojatuolien alle,ruokapöydän alle jne...jne...!
Karkeet soseet meillä tökkii edelleen, siis ne 8kk:sta ylöspäin. Kaikki 5-6 kk soseet menee ja joku Muksun 8kk puuro jota just kokeilin,mutta jos yhtään on isompaa klönttiä ruoassa ni takuulla tulee yrjö ja kaaressa...kaipa se joskus oppii klöntteihinkin...?
Meillä mies on nyt ekaa viikkoa kesälomalla,tai nyt on isyyslomalla ja sitte vielä pari vkoa kesistä...onhan tätä jo kovin odotettukkin=)! Ens vkonloppuna olis mun äiteen 50-vuotis juhlat ja oon luvannu mennä perjantaina ja lauantaina jeesaan sinne,ukkokin tulee kyllä mut saa luvan kattoo Janin perään ku mä tuskin ehdin=)! Ens vkolla olis tarkotus lähtee sitte hiukan reissuun,varmaan johonkin tonne Kajaani/Sotkamo/Vuokatti akselille suunnistetaan.
Mitähän muuta...ei muista...palaillaan taas=)!
Tiitiäinen78 ja Jansku unilla
Minä olen yksi niistä, jotka ovat jo aloittaneet työt. Mies on tällä hetkellä pojan kanssa kotona isyyskuukautta viettämässä. Meillä ei ollut sitä mahdollisuutta, että toinen olisi jäänyt kokonaan hoitovapaalle. Onneksi keksimme toiseksi parhaan vaihtoehdon, eli jäämme molemmat osittaiselle hoitovapaalle ja saamme pojan hoitoviikon lyhennettyä kolmipäiväiseksi! Olemme tosi tyytyväisiä tähän ratkaisuun!
Poitsu osaa jo kontata ja nousee tukea vasten seisomaan. Yöt ovat uusien taitojen myötä menneet tosi risaisiksi. Mies on ihan poikki kun poika valvottaa aamuyöt. Muuten isällä ja pojalla on mennyt tosi hyvin kotona eikä äidilläkään ole töissä mitään hätää.
Moi taas!
Huh, ei tää töiden aloitus ole ihan helpoimmasta päästä ollu: vaihdoin työpaikkaa ja haasteita riittää. Ihmisiin tutustuminenkin vie oman energiansa. Vauvan isä on kaikki illat töissä, hän on pojan kanssa aamut ja minä illat - sinänsä hieno järjestely, mutta ei saa sitten apuja illalla hoitoon kun tulen rättiväsyneenä kotiin. No, tilanne helpottuu kyllä.
Huomenna joudun lähtemään kahden päivän työmatkalle, ja se tekee kyllä tiukkaa. Ei muuten, mutta kun en haluaisi tietenkään olla lapsesta erossa. Onneksi näitä tulee todella harvoin, mutta tällä hetkellä ei yhtään kiinnostaisi koko työnteko.
Kiva kuulla että joku muukin on samassa veneessä ja palannut töihin :-) Ihan vaan siksikin, että en tuntisi olevani maailman huonoin äiti ja ainoa joka on tällaiseen ratkaisuun päätynyt.
Joel punkee seisomaan koko ajan ja ihan jatkuvasti. Tosi hienosti kävelee tuettuna - eikä edes hirveästi tartte tukea, tasapainokin kehittyy huimaan vauhtia. Hassua kyllä, kun ei ole kontaten tai ryömien edennyt senttiäkään vielä. Taitaa tulla äitiinsä, tekee kaiken just niinkuin huvittaa tai ihan huvin vuoksi vähän väärinpäin ;-) Isä on monesti todennut olevansa helisemässä meidän kahden jääräpään kanssa...
Ei vaan, nyt nukkumaan, kuudelta herätys ja lähtö. Tiedossa kaksi todella tiukkaa ja pitkää työpäivää. Onneksi sen jälkeen on viikonloppu ja aikaa pienen miehen kanssa.
Hyvää yötä,
Anyara
Minulla alkaa selkä kipuilemaan (iskias vihloo ja jomottaa sääriin saakka) kun tuota Ainoa pitää nostella koko ajan pois tutkimusretkiltään. Tuntuu olevan kolme mielipaikkaa, minne koko ajan suunnistaa ja neiti saa suorastaan nelivedon päälle jos saa kiikariinsa jotakin kiinnostavaa.
Kokosin matkasängyn olohuoneen nurkkaan ja laitan neidin sinne " turvaan" kun meno yltyy liian kovaksi :).
Työhönmenosta täällä on kovasti ollut. Tiedän miltä tuntuu, kun aloittaa työt, varsinkin jos pikkuisen pitää viedä hoitoon :( Morkkisfiilis on sanoin kuvaamaton ainakin aluksi. Vaikken mikään kotihengetär olekaan, en enää halua kamppailla syyllisyydentuntojeni kanssa ja muutenkin, kolmivuorotyössä on omat käytännön hankaluutensa. Päivätyössä voisin jotenkin kuvitella olevani. Nyt tätä kotonaoloa on kuitenkin tiedossa ainakin vielä vuoden verran ja olen ihan hirveän tyytyväinen. Onpahan Aino sitten jo paljon isompi kun aloittaa hoidon. Ehkäpä selviämme pienemmällä tautirepertuaarillakin :)
Äh nyt pitää lopettaa kun ei tuo tättähäärä suostu nukahtamaan tuonne petiinsä.
Kanelisokeri
Niin että, oletteko muuten uskaltaneet jo antaa esim. kokonaista banaania marrasmurullenne syötäväksi ihan itse? Meillä mennään vielä pienemmillä sormiruuilla ja äippä lusikoi muut. Eilen vaan tuli vastaan tuttu äiti ja vauva, jonka tytär 11kk söi tottuneesti itse banskua.
No, eihän murut vielä olekkaan 11k mutta perässä tullaan...
Saaga
Täälä alkaa tänään 6v pojan eskari ja odottaa sitä innolla ei oikein edes aamupala maistu ja poitsu heräsikin jo ennen klo:6.00...
Nyt tuntuu poika olevan oikeasti inostuneempi ja mielellään menossa jota ei siis viime vuonna ollu huomattavissa edes tutustumis päivän jälkeen.
Isommalla neidillä on ollu jo viikon koulua ja edelleen innolla sinne menee eikä vitkastele kouluun mennessä.
Nyt on tarkoitus antaa toisluokkalaiselle neidille joko minun tai miehen vanha kännykkä ja ottaa siihen preapeid liittymä jolla soittaisi vain minulle,miehelle tai mummoilleen.
Ei tarvisi aina olla sydän syrjällään miettimässä tuleeko neiti kotiin vai ei kun on kännykkä jolla ilmoittaa asiat jos jonnekkin haluaa kaverin kanssa poiketa tai jos vaikka kaveri haluaa tulla meille niin voi soittaa ja kysyä sopiiko semmoinen myös molempien vanhemmille.
Tosin nyt tietysti myös eskari vaatii puhelinta...
Eskarille sanottiin että hän saa myös puhelimen sitten kun ei ole enään järjestettyä koulukyytiä,eli siis seuraavalle kouluvuodelle.
Isoin neiti on nyt myös alkanut vaatia korviksia,mutta ei vielä ole niitä neidille laitettu,kyllä se nuoresta lähtee tuo miltä missäkin voi näyttää juttu...
Kysymässä kyllä kävin että paljonko korvisten laitto maksaa niin 20¿ maksaa ainakin tuossa lähi kaupungissa,eli ei mikään ihan pieni raha jos ajattelee että 120mk entistä rahaa!
Joten nyt odottelemmeniin kauan että neitillä on itsellään taitoa säästää omiin korviksiinsa rahat.
Ja siinä kestää aika kauan nimittäin tuo neiti ei ole mikään kovinkaan säästäväinen ihminen...
Muta nyt lopettelen ja palaan tänään vielä myöhemmin kertomaan meidän pikkumiehen neuvola mitat.
toivoovauvaa ja aamuhössäkkä...