Muita joiden puoliso käynyt armeijan suomessa??!!

Vaikka onkin Suomen kansalainen (muun maan kansalaisiahan asevelvollisuus ei luonnollisestikaan koske), niin tiedän muutaman tapauksen jotka ovat saaneet vapautuksen armeijasta sillä perusteella, että eivät ole Suomessa syntyneet ja kasvaneet, joten heillä ei ole velvollisuutta puolustaakaan tätä maata. Typerän kuuloista, enkä ole edes 100% varma onko totta, mutta tällaista olen muutamalta mamulta kuullut.



Eiköhän armeija-aika ihan hyvin mene. Suomen intti on niin lyhyt, ja lomiakin on paljon. Omalla kohdallani miehen meno Suomen armeijaan ei varmaankaan tuntuisi sen kummallisemmalta kuin miehen meno töihin, koska pääsee kuitenkin käymään jatkuvasti kotona. Jos ja kun mieheni joutuu joskus menemään armeijaan kotimaassaan, merkitsee se vähintään 15 kuukauden erossaoloa, mikä ei ole kovin kiva juttu, etenkin kun perheessä on lapsia.

Kyllä se maanpuolustusvelvollisuus (ja ase- tai siviilipalveluksen suorittaminen) koskee Suomen kansalaisuuden saaneita maahanmuuttajiakin. Vapautuksen armeijan käymisestä voi saada, jos on toisessa maassa suorittanut palvelusta tietyn ajan.



Vaikka ei armeijaa kävisikään (kutsunnathan ovat alle 30-vuotiaille), asevelvollisuus jatkuu jonnekin 50-60 vuoden kieppeille.

koska sai suomen kansalaisuuden yli kolmekymppisenä. Tiedän myös, että armeijasta voi saada vapautuksen riittävillä perusteilla. Jotenkin en olisi voinut edes kuvitella miestäni suomalaisten jörriköiden keskellä armeijassa. Ja varsinkin 3-kymppisenä parikymppisten joukossa...

En todellakaan tajua kuinka ulkkareiden vaimot ovat niin armeija vastaisia.

Miehille halutaan kansalaisuus ym. mutta velvollisuuksia ei haluta hoitaa. JOS ikinä sota syttyisi mitä miehenne sitten tekisivät palaisivat kotiin vai pakoilisivat niitten suomalaisten jörriköiden takana. Oma mieheni ei ole Suomen kansalainen mutta silti liittyi reserviläisiin koska kokee että tämä on nyt se kotimaa ja haluaa olla osana sitä kaikkea.

Ap. kyllä se aika nopeasti menee. Oma mieheni saattoi olla 6kk poissa kerralla ja hengissä siitäkin selvittiin (oli palkka-armeijassa 10v).

Mies täyttää maaliskuun alussa 30vuotta...En ole kuullutkaan että vapautuksen voisi saada, lykkäystä kylläkin ja sen on jo saanut. Meillä oli perheessä kriisitilanne, jonka vuoksi sai lykkäystä 6kk. Olisi pitänyt viime kesänä astua palvelukseen mutta aloittaa siis nyt tammikuussa. Vähän kyllä mietityttää miten pärjään, kun 3vuotiaskin vielä kotihoidossa. On niin vilkas, ja nyt ei olla uloskaan ehditty joka päivä kun vauvalla koliikkia ja saa kannella...Vuoden alusta olen siis yksin koliikkivauvan ja vilkkaan 3veen kanssa... #huokaus#

Kyllä sitä ihmeen hyvin pärjää kun pakko on. Itselläni ei ole kokemusta Suomesta mutta Englannin armeijasta ihan riittämiin. Meillä oli mies Falkland saarilla vanhemman syntyessä ja Bosniassa nuoremman syntyessä. Hän lähti takaisin Bosniaan pojan ollessa 2v. Lomaa oli 0-7vrk kuudessa kuukaudessa. Lisäks tuli vielä leirit Saksassa,USA:ssa, Englannissa... Meillä oli yks 16kk jakso et mies oli pois 13kk. Se kolme kuukautta kotona/töissä oli ripoteltu sinne tänne. Omat vanhemmat Suomessa ja miehen suku asui kahden tunnin ajomatkan päässä. Itsenäiseks siinä ainakin oppi. Vieläkään en oikein osaa pyytää keneltäkään apua. En väitä että se olisi aina ollut helppoa,koska se ei ollut, mutta hengissä selvittiin ja yhdessä ollaan vieläkin.

Usko itseesi kyllä se siitä hoituu.

armeijan,palveli 6kk.Lomillahan hän tosiaan oli aikalailla joka toinen viikonloppu.Koskaan hän ei valittanut,että häntä olisi kiusattu,simputettu tms.Päinvastoin hän sai varmasti elinikäisiä kavereita ainakin tupakavereista. Uskoisin myös, että hän omalla osallistumisellaan muutti joidenkin suomalaisten mielikuvia somaleista positiivisempaan suuntaan.



Eihän se armeija mikään kesäleiri ole, varmasti siellä metsäleireillä rämpiessä tulee mieleen monta kertaa kotisohva,mutta kyllä sen kestää, myös puoliso :)

En jaksa uskoa, että ulkomaalaisten vaimot olisivat jotenkin enemmän armeijavastaisia, kuin muutkaan nuoret vaimot, joiden miehet ovat armeijaan joutumassa. Ihan samalla tavalla suomalaisten nuorten miesten vaimot ja tyttöystävät voivottelevat etukäteen miehen armeijaan joutumista. Se voivottelu nyt vain kuuluu asiaan. Monellahan se seurustelusuhde jopa kaatuu siihen miehen armeija-aikaan.



Lisähuolensa ulkomaalaisten vaimoille tuo mahdollinen armeijassa ilmenevä rasismi. Hassuahan kai olisi luulla, ettei siihen armeijassa tummaihoinen kaveri törmäisi, kun siellä pellavapäitäkin välillä oikein antaumuksella simputetaan.



Ujun mieshän ei käsittääkseni ole kovinkaan suomalaisesta poikkeava ulkonäöltään... mutta itseäni huvittaa jo ajatuksenakin se, että minun ukkoni, siis perinteisen afrikkalaisen miehen ulkomuodon omaava miekkonen, " tuppautuisi" reserviläisten porukkaan mukaan. Ihan voisin mennä vannomaan, että tervetulotoivotukset eivät olisi kovinkaan sujuvat, saati lämpimät ;)



Värillä ja syntyperällä on väliä tässäkin asiassa :/

En yritäkään väittää että joku reserviläistoiminta sopisi kaikille koska Suomi/suomalaiset ei valitettavasti ole edes valmiita vielä sille. Yritän vain sanoa että kansalaisuuden saatuaan kaikilla on periaatteessa samat oikeudet ja velvollisuudet. Joillakin kun on se käsitys ettei heidän miestensä tarvitsisi/pitäisi käydä armeijaa ulkkari taustansa takia. (Kadulla kuultua.)

Simputus ei tule ikinä armeijassa loppumaan,mutta maahanmuuttajien määrän lisääntyessä myös heidän määränsä tulee armeijassa lisääntymään. Jonkun raukan täytyy kuitenkin olla se " rajojen" rikkoja. Suomen armeijan täytyy mukautua tulevaisuudessa paremmin ottamaan kaiken värisiä, uskoisia... Suomen kansalaisia palvelukseensa. Tällä hetkellä se on kuitenkin vielä lapsen kengissä. Kuulin tässä vähän aika sitten tapausesta jossa muslimit ja romaanit oli pistetty yhteen ja suuri osa ajasta kului heidän väliseen kinasteluunsa. Sen sijaan ,että kaikki kootaan omiksi ryhmikseen, pitäisi jako olla tasapuolinen ja totuttaa suomalaiset nuoret miehet myös vähän erinäköisiin kansalaisiin. Ehkä on utopististä ajattelua,mutta ehkä joskus tulevaisuudessa näin.

Ja vähän vielä kommenttia...

uju692:

Joillakin kun on se käsitys ettei heidän miestensä tarvitsisi/pitäisi käydä armeijaa ulkkari taustansa takia. (Kadulla kuultua.)

Juu, olen minäkin tälläisiin yksittäistapauksiin törmännyt. Yleensä asiassa on kuitenkin kyse jostain muusta.

Mutta: ulkomaalaisen ei tarvitse Suomen armeijaa käydä, jos hän on käynyt armeijan jossain muualla tai jos hän on kansalaisuuden saadessaan yli 30v.

Vielä loppu ajatuksena: kaipa niissä ulkomaalaisissakin miehissä on niitä sivarihenkisiä miekkosia yhtä lailla kuin suomalaisissa. Monella turvapaikanhakijalla saattaa esim. olla taustalla armeijapalveluksesta tai sotaan lähdöstä kieltäytyminen. Hassuahan se kai olisi silloin täälläkään sitä armeijaa vakaumuksensa vastaisesti käydä.

Kaikille se armeija kun ei sitten vaan sovi.

Minä kun olen jo vanha eukko... mutta kaipa olisin armeijan ihan uteliaisuudestakin käynyt, jos se olisi ollut naisille mahdollista silloin, kun se olisi ollut ikäni puolesta ajankohtaista.

tai velvollisuuksien pakoilusta. Mieheni ei vain tarvinnut käydä armeijaa, koska oli täyttänyt sen 30 vuotta. Emme siis itse tätä asiaa päättäneet tai anoneet, päätös tehtiin meidän puolestamme.



Tiedän myös ulkomaalaisia, jotka ovat eläneet sodan keskellä ja sota on jättänyt sen verran pahoja muistoja, että armeijan käyminen ei välttämättä ole tuntunut hyvältä vaihtoehdolta. Me rauhan keskellä eläneet emme usein näe asioissa kuin yhden puolen.



Ja eihän tosiaan kaikki suomalaisetkaan käy armeijaa, vaihtoehtona on siviilipalvelus.