Kokemuksia? Omaan huoneeseen siirto ¿ yöheräämiset lisääntyneet?

Meidän 1v 10kk ikäinen tyttö nukkui aikaisemmin pitkät yöunet heräilemättä meidän makuuhuoneessa omassa sängyssään. Kuukausi sitten siirsimme hänet omaan huoneeseen, kun meillekin on vauva tulossa. Lapsi on alusta asti jäänyt ihan suosiolla nukkumaan omaan huoneeseen, mutta nyt on illalla nukahtaminen vaikeutunut. Enää ei nukahda itsekseen, vaan pitää olla vieressä vahtimassa, ettei pompi pois pinnasängystä jatkuvasti. Myös aamuöisin herää yleensä kerran, joskus pari kertaa. Yleensä riittää, että käyn peittelemässä uudestaan, mutta joskus täytyy pidellä sylissäkin, että rauhoittuu ja suostuu taas menemään makuulleen sänkyynsä. Tämä lienee aika yleinenkin vaihe juuri tässä vajaan parin vuoden kieppeillä, kun on juuri oppinut tulemaan pois pinnasängystä eli se on meillä lisännyt levottomuutta. Onneksi noita yöheräämisiä ei ole meillä tuon enempää eikä kovin pitkään tarvitse yöllä hyssytellä. Illalla on isompi homma, että saa nukkumaan.



En osaa paljon auttaa, kun meilläkin on vielä ratkaisematta, miten yöt saisi rauhoitettua, vaikka meillä ei olekaan kovin risaiset yöt. Hyvä on ainakin se, että illalla ja muutoinkin päivän mittaan pitää lasta sylissä ja antaa läheisyyttä, niin ei jää läheisyyden vajetta yöksi.

Noin viikko sitten siirsimme 1v1kk ikäisen poikamme sängyn omaan huoneeseen ja mekin sen takia, että vuoden vaihteessa syntyy uusi vauva - ettei esikoinen sitten yhdistä sitä niin, että vauva vie hänen paikan vaan nyt ehtii tottua jo hyvin.



On nukkunut jo keväästä asti jatkettavassa sängyssä eli meillä ei enää pinnasänkyä ole. Nukahtaminen on ehkä hiukan vaikeutunut tosin ei ennenkään ole ilman nukuttamista mennyt nukkumaan, mutta yöt nukkuu ihan samalla lailla kuin meidänkin makuuhuoneessa. Yleensä ei herää ollenkaan, mutta joskus tulee kesken yön meidän viereen jatkamaan unia. Aamuisin ei enää herää isin kellon soittoon vaan nukkuu pidempään jos väsyttää. Aiemmin meidän vieressä ollessa heräsi tosi herkästi jos vaikka kylkeä käänsi tai vähintäänki kellon soittoon.

sellaista, että nukkuisit muutaman yön lapsen huonessa patjalla? Silloin hän aina herätessään huomaisi, että olet edelleen olemassa ja uskaltaisi ehkä nukkua sikeämmin jatkossa?

Meidän poika 1v10kk on ollut huono nukkuja syntymästään asti ja meillä kävi juuri niin kuin olit kuullut, että ensimmäisen kokonaisen yön poika nukkui tasan sinä yönä kun siirrettiin omaan huoneeseen. hän alkoi nukkua selvästi paremmin juuri vähän yli vuoden ikäisenä KUNNES alkoi vähän väliä tulla eri vaiheita milloin heräiltiin taas yöllä 1-3 kertaa. Välillä nukuttiin paremmin välillä huonommin. Koko syksy on nytkin mennyt niin että viikko nukutaan hyvin ja taas seuraavalla viikolla heräillään yöllä. Tai siis poika on usein ihan puoliunessa ja näkee mahdollisesti pelottavia unia ja sen takia ääntelee. Ja äiti tietysti kuulee kaikki pikku hihkaisutkin ja valvoo eniten.



Mutta siis pointtini on se, että meillä ainakin vain on niitä vaiheita jotka tulee ja menee. Välillä olen stressiksi asti miettinyt näitä meidän nukkumisia, mutta heti kun olen kaikkein kypsimmilläni, niin taas yhtäkkiä meillä nukutaankin " hyvin" (8h putkeen).

Lapset ovat erilaisia ja jotkut nukkuvat paremmin (tai siis tuntuu että nukahtavat helpommin). Yöheräämisiä tuntuu lapsilla olevan, se sitten vaikuttaa enemmän vanhempiin miten lapsi nukahtaa kun heräilee. Nukahtaako itsekseen vai tarvitseeko aikuista.



Meillä voisi sanoa että on hyvin nukkuvat lapset ja yöheräämiset niin että vanhempia ei tarvitse enää herätellä ovat menneet ohi esikoulu/kouluikään mennessä.



Esikoinen ei ole koskaan pahemmin herätellyt, kun ei itsekään ole heränyt kunnolla: On vain huutanut unissaan tai pienempänä noussut istumaan ja jatkanut sitten uniaan.



Keskimmäinen on aika ajoin herännyt kerran yössä vielä 5v kieppeillä kävelläkseen meidän makuuhuoneeseen ja kertonut nähneensä pahoja unia.



Nuorin nyt 2,5v heräilee enää vain joinain öinä ja nyt viime aikoina on alkanut säännöllisemmin nukkua kokonaisia öitä. Tosin viikossa saattaa olla vielä silti useampia öitä että herää kerran-kaksi ja kaipaa aikuisen peittelemään yms. Nukahtaminen iltaisin vielä hieman kestää.





Eli jotenkin niitä yöheräämisiä aika usein jatkuu, vaikka ehkä 2v jälkeen vähän harvemmin. Jaksamista siis noiden heräilyjen kanssa. Kun lapsi on nukkunut samassa huoneessa vanhemman kanssa ja lapselle on riittänyt että näkee vanhemman ja jatkaa uniaan, niin kieltämättä vanhempi pääsee helpommalla kuin pomppimassa talon toisella puolella lapsen huoneessa öisin. Tähän jos haluaa muutosta voisi kokeilla unikoulua (että lapsi tottuu nukahtamaan yksin) tai siirtää lapsen takaisin aikuisen makuuhuoneeseen. En yksinkertaisesti tajua miksi uusi vauva estäisi isomman lapsen nukkumisen samassa makuuhuoneessa?



Meillä aikanaan esikoinen jatkoi meidän makuuhuoneessa nukkumista kun kakkonen syntyi. Nopeasti tottuivat toistensa ääniin ja nukkuivat (minkä vauva nyt nukkuu). Itse en olisi vaan jaksanut mitenkään rampata toisessa huoneessa öisin ja siksi tämä järjestely oli minulle mitä sopivin. Aikanaan sitten esikoinen ja toinen lapsi saivat siirtyä omaan makuuhuoneeseensa kun itse halusivat (esikoinen oli vajaa 4v ja kakkonen vajaa 3v). Silloin ei enää joka yö tarvinnut herätä.



Tai sitten kun meille syntyi 3lapsi, niin väsyneenä ihmisenä tein niin että jos keskimmäinen kaipasi jotain öisin (oli sen 3,5v kolmannen syntyessä ja nukkui isoveljen kanssa samassa huoneessa), niin mies pomppi sinne... Eli ei olisi tullut mieleenkään pomppia öisin toisessa huoneessa, riitti että heräsin vauvan kanssa imettämään- ja sekin mahdollisimman helposti ylösnousematta kun vauva nukkui vieressä samassa sängyssä. Jos olisi tarvinnut jonkun lapsen vauva-aikana nousta öisin sängystä pomppimaan olisin varmaan ollut aikasen zombi.

kaikille hyvistä vinkeistä ja kokemusten jakamisesta!



Näköjään on aika yleistä nämä yöheräilyt 1-2 vuoden iässä, mitä olen näitä palstoja lukenut. Pitänee kai tottua ajatukseen että heräilyä jatkuu vielä pitkään niin ei tule asiasta stressiä...Kauhulla vaan odotan mitä tuleman pitää kun vauva syntyy ja heräilee myös öisin...



Insinööriäiti ehdotti tuota lapsen takaisin siirtämistä meidän makuuhuoneeseen. Ikävä kyllä makkarimme on niin pieni ettei sinne kahta lastensänkyä mahdu. Myöskään perhepeti ei meillä aikoinaan onnistunut, koska olen niin herkääuninen enkä saa nukutuksi jos lapsi vieressä. Tyttö nukkuu muutenkin paremmin omassa sängyssään. Lisäksi tyttö on nykyään niin kova potkimaan että pelkään hänen potkivan vatsaani. (olen siis raskaana) Tyttö on myöskin aina ollut todella herkkäuninen, joten en usko että tulee onnistumaan että vauva ja tyttö nukkuisivat samassa huoneessa. Myöskin päätimme, että kun tyttö siirtyy omaan huoneeseen, niin se on sitten pysyvä ratkaisu eli takaisin ei enää siirretä.



jaanatapio ehdotti tuota nukkumista tytön huoneeseessa jonkn aikaa. Tätä olin vähän suunnitellutkin ja nyt olen laittanut itselleni patjan tytön huoneen lattialla. Aluksi ajattelin kokeilla vain että menen sinne nukkumaan vain sikis aikaa että tyttö taas nukahtaa yöllä ja jos tästä ei apua, niin miksipä ei sielä voisi kokeilla nukkumista useammankin yön, jotta tyttö tottuu että on turvallinen huone nukkua kun äitikin on vieressä...



Harmittaa vaan ettemme kokeillut siirtoa omaan huoneeseen jo silloin kun alkoi nukkua läpi yön syömättä ja ei vielä noussut tai osannut nousta öisin tarkistelemaan olemmeko paikalla (alkoi n. 1v 1 kk iässä). Tällä hetkellä taitaa myös hampaiden tulo sotkea yöunia, vaikkei tyttö kyllä ennen ole niiden takia heräillyt.



Olen myös miettinyt olisiko sängyn vaihdosta apua? Tyttö nukkuu vielä pinnasängyssä joka on todella kapea (n. 50 cm), on kova liikkumaan unissaan, mahtaakohan heräillä tämän takia, kun sänky niin pieni???



On ollut mukava ja huojentavaa lukea että muillakin on samanlaista, tsemppiä vain muillekin yöheräilijöiden vanhemmille! Ja kirjoittakaa toki lisää kokemuksia/apukeinoja tänne!! Kiitos! :)