---* Marraskuiset -05 vko 44*---

Täällä kova tuuli ja vettä sataa. Kyllä saisi jo talvi tulla.



Viikonloppu hurahti nopeasti.

Eilen leivottiin lasten kanssa pullaa. Perttukin jaksoi touhuta oman taikinapalan kanssa kauan, välillä kauliten ja maistaen. Mies otti ihania, jauhosia kuvia lapsista.



Meillä pitäisi tänään vihdoin saapua nojatuolit. Toimitusaika on siirtynyt koko ajan eteenpäin, saas nähdä kuinka käy tänään.



Tintta-liisa, hyvä, että olet pitänyt pinoa pystyssä! :)



Tiituliitulle paljon jaksuja!!! Kovin murheelliisia asioita teillä kyllä ollut, toivottavasti kaikki kääntyy parempaan päin!



Noemalle ja auringonkukalle kiitos kehuista :)

Nyttemmin olen jo melkein 24 vee, perässä tullaan ;)



Nyt selvisi meidänkin synttäripäivä, joulukuun ensimmäisenä lauantaina oiskohan se eka päivä. Vois väsäillä kivat kutsukortit sankarinkuvasta. Pieni urakka onkin menossa, kun valkkaan kuvia teetettäviksi.



Minkäslaisia joulukortteja aiotte laittaa, jos laitatte? Olen vähän kahdenvaiheilla teetänkö valmiit kuvakortit vai askartelen itse kuvasta. Varmaankin päädyn kuitenkin jälkimmäiseen, saa neidin kanssa yhdessä touhata.



Ihanalta kuulosti kyllä Jessen videotaltiointi :)







Nyt muihin hommiin!



Mukavaa viikkoa kaikille!







Hilda

Uuteen viikkoon taas kaikki kuomat!



Meillä täällä sairastetaan. Iskä oli viime viikolla kuumessa ja eilen aamulla pojalle nousi kova kuume (+silmät rähmii paljon) ja illalla minäkin olin jo kuumeessa.



Poika heräsi tänä aamuna 03.45 aivan tulikuumana, mehun juonnin ja lääkkeen antamisen jälkeen onneksi vielä torkkui kainalossani 06.15 saakka. Ja vielä senkin jälkeen passitti minut sohvalle kehoittamalla " pää tyynyyn!" ja tuli itse viereen. Siinä on aamu mennyt tv:n ääressä makoillessa. Nyt jo leikki maistuu poikaselle.



Ratkaisua ollaan mietitty miten saataisiin poika nukkumaan hieman myöhempään aamuisin. Päiväunille hän menee klo 11-12 ja nukkuu 1-2h. Ehdottomasti on vielä unien tarpeessa (ja saa ollakin) nukahtaen heti sänkyynsä. Aikaistaa tuota nukkumaanmenoa ei oikein voi, päiväkodissa kuitenkin eletään ruokailun ehdoilla ja mennään heti sen jälkeen unille (n. 11.30). Kotona poika on kans aina mennyt unille heti klo 11 jälkeen.



Muuten meillä oli mukava viikonloppu. Siskoni oli meillä hoitamassa poikaa ja me muut häärättiin raksalle. Minun saldoni oli eteistilojen maalaamiin eli nyt siitäkin tilasta puuttuu enää vain lattialaatat, listat ja kalusteet. Poika kävi tätinsä kanssa ihailemassa poliisi- ja paloautoa paikallisen marketin pihalla ja voitte varmaan kuvitella kuinka innoissaan poika oli ollut. Vielä kun täti oli ostamut hänelle Plaston hienon paloauton on viikonlopun puheenaihe ollut taattu.



Ihanaa on myös ollut se, kuinka poika on viikonlopun aikana muistellut hoitokavereitaan. Herkistyn aina ihan kyyneliin, kun alkaa itsekseen luetella kavereiden nimiä. Jokaisen vanhemman yksi pahimmista peloista on varmasti se, että pelkää oman lapsensa jäävän yksin; syrjityksi ja kiusatuksi, toisten leikkien ulkopuolelle. On ihanaa ajatella, että lapsi kokee kaverit tärkeiksi ja selvästi myös kaverit pitävät meidän pojasta.



Poika myös kertoi: " Arttur, musiikkia, pallo" . Tiesinkin, että heillä oli ollut hoidossa viikolla pallojumppaa (emme ole pojan kanssa siitä kyllä jutelleet), eli jotenkin yllätyin kun poika itse kertoi asiasta josta oli aikaa jo monta päivää. Puheenkehityksessä on ollut mahtavaa huomata, että poika muistelee asioita ja saa puettua niitä sanoiksi, ei puhu enää vain asioita joita konkreettisesti näkee sillä hetkellä. Ja laatusanat " ihanaa" , " hauskaa" , " jännää" ; voi miten mahtavia ne on! Lapsi osaa jo ilmaista jotain tunteistaan sanoin=)



Mutta nyt täytyy mennä, poika on epätavallisen hiljaa, ja se tarkoittaa että tekee tuhmuuksia....



Manna

Joulu ja pojan synttärit lähestyy tosissaan. Ahdistaa=( Siis eivät nuo juhlat itsessään, vaan se, että talo ei tunnu valmistuvan ikinä. Ja meillä kun piti muuttaa jo syys-lokakuun vaihteessa...Hyvä jos jouluksi päästään, pojan synttäreistä puhumattakaan. Mies alkaa olla jo ihan kypsänä koko touhuun. Siksipä en ole ajatellut tippaakaan mitään joulujuttuja enkä oikein pojan juhliakaan. Joulukortit varmaankin teemme pojasta otetuista valokuvista, kuten aiemminkin.



Saunan miettiminen meillä on jäänyt aina vain tekemättä, ja nyt sitä pitäisi alkaa jo tekemään. Ei hajuakaan millaiset lauteet ja mistä materiaalista. Tai seinät. Kiukaan taakse tulee luonnonkiveä, se sentään on jo ostettu ja saunan lattia on saumaamista vaille valmis. Näiden pintatöiden pitäisi olla rakentamisen ihanin osio, ja minäkin vielä oikein sisustushullu ihminen.... Ei vain jaksa enää miettiä ja suunnitella. Eilenkin maalasin eteistä ja siinä yhtä seinää maalatessani yhtäkkiä muistin, että " ai niin, joskus ajattelin maalata tämän seinän tummemmaksi" . No nyt siitä tuli yhtä vaalea kuin muistakin=)



Toista siskoani olen aamun lämmitellyt tekstiviestein että tulisi viikonlopuksi poikaa hoitamaan, jotta minä pääsisin taas raksalle maalaamaan. Voisin ottaa kunnianhimoisesti tavoitteeksi keittiön ja olohuoneen seinien tapetoinnin ja maalaamisen. Sittenhän sinne voisi jo laittaa lattian ja sitten kalusteet ja sittenhän sekin tila olisi jo aikalailla siinä? Voi siskot, antakaa uskoa että se tupa joskus valmistuu=)



Nyt taidan lähteä pötköttelemään kun poikakin vielä nukkuu. Väsyttää ihan kamalasti.



Manna

Mannan kotiin pikaista paranemista!

Kyllä se tupa valmistuu! Voi sitä ihanuutta, kun pääsette muuttamaan :)

Ihanalta jälleen kyllä kuulostaa tuleva kotinne.



Niinhän siinä sitten kävi ettei tuoleja vieläkään tullut, ensi vikkolla. No mies sai hyvin tingattua kerrossängyn hintaa alas. Ja sekin pitäisi tulla ensi viikolla.



Tänäänkin harmaan sateinen päivä, lähdetään kohta puistoa kohti.



Onko talviaikaan siirtyminen vaikuttanut unirytmejä?



Mannan poika kyllä aikainen lintu.

Meillä noustaan edelleen siinä seiskan pintaan. Viimestään miehen herätyskello ( 7 ) herättää lapset.



Ajateltiin Pertulle ostaa synttärilahjaksi Posti Pate sarjaa Viherlaakson Viima eli juna. Posti Paten auto ollut tosi mieluinen lelu, ykkösillä sai sen. Jospa pukki toisi Lennun kuormurin.







Nyt päivän touhuihin!





Hilda

Kovasti on sumuista. Kuitenkin ihan kiva ulkoiluilma. Ei liian kylmää vielä.

Olen ollut ihmeen väsynyt parina iltana, eli Mrscee, nyt on syksyväsymys iskenyt tännekin.



Kävin tämän väsymyksen johdosta hakemassa apteekista kasan vitamiineja. Onnille ostin Multitabsin pureskeltavia vitamiinitabletteja, jotka on suunnattu juuri lapsille. Maistuvat hyvältä, mansikalta ja vadelmalta. Ne sisältävät myös d-vitamiinia. Siirryttiin siis Jekovitista noihin. Sisu joutuu vielä syömään sitä myrkkyä, tosin eipä ole lapset koskaan siitä muksisseet vaikka maistuu ydinjätteeltä suuhuni.



Sunnuntaina oltiin kirjamessuilla. Käväistiin myös viini- ja ruokamessuilla. Ihania maistiaisia oli tarjolla :) Viinipuolelle ei lasten kanssa päässyt edes kiertelemään. Vähän tiukkismeininkiä, tosin voihan se olla, että kaikki ei ymmärrä olla juomatta, vaikka lapset mukana.



Onni kävi viikonloppuna isänsä kanssa katsomassa rallia. Ihan innoisaa pölisi iltapuurolla päivästään ja nopeista autoista. Selvästi kivointa oli kuitenkin ollut se, että sai reissussa syödä keksejä :)



Oltiin myös vaarini synttäreillä, täytti 92 vuotta. Kertoi, kuinka oli viime viikolla irrottanut rullaverhot ikkunoista ja tilannut kaihtimien asentajan paikalle sellaiset asentamaan. Kuulemma aina halunnut kaihtimet ja vaimo kun kuoli (joka siis rullaverhojen kannalla;) viime vuonna, niin nyt päätti toteuttaa haaveensa :) Ihana.



Rupesin tänään miettimään, josko alkaisi käymään poikien kanssa vaikka kerran viikossa jossain seurakunnan kerhossa. Jos Onni sitten kesän jälkeen aloittaisi myös jonkun oman kerhon niin, että saisi harjoitella sitä ryhmässä olemista muutenkin kuin puistossa. Hyvin tosin on pärjännyt tilanteissa, joissa on leikkinyt useamman lapsen kanssa, mutta varmaankin siinä kolmen vuoden paikkeilla alkaa jo todella kaipaamaan niitä omiakin kavereita, eikä aina vaan äitiä :)



Ihanalta kuulostaa Mannan pojan kavereista juttelu :) Varmasti lämmittää äidin sydäntä. Kyllä se niin on, että lapsi lapsen tuntee ja yleensä viihtyvät ikäisessään seurassa parhaiten. Hauskaa on ainakin Onnilla aina puistossa muiden lasten seassa. Ja on totta, että varmasti yksi pahimmista peloista vanhempana on se että jos lapsi päätyisi kiusatuksi. Nyt jo sellaisia miettii kauhulla, vaikka pieniähän nämä vielä ovat. sitä toivoisi voivansa olla aina lapsensa rinnalla näpäyttämässä mahdollisia kiusaajia, vaikka eihän se niin toimi.



Tänään kasattiin Sisun vuokralla ollut vauvasänky pois ja viedään postiin kunhan Onni herää (simahti juuri pikku torkuille). Tuli ihan kyyneleet silmiin. Nyt siirrytään pinnikseen ja vastasyntyneen aika ohi. Huoh. Aika menee niin nopeasti.



Tintta, pääset nyt profiiliini facessa.





Noema

Täällä sairastetaan edelleen, mutta onneksi ollaan jo parempaan päin. Itselläni ei ole tänään kuumetta ollut ja poikasellakin vain vähän lämpöä. Ja tänään kolahti postissa kirjanen joka on nyt parin tunnin ajan syrjäyttänyt pojan kaikki suosikkikirjat; nimittäin suuri lelukirja=) Innoissaan selaa sitä ja varsinkin legosivut kiinnostaa. Uskomattoman pieniä yksityiskohtia sieltä löytää.



Rakentamisen suhteen ollaan taas hieman enemmän uskoa täynnä. Eilen mies tuli illalla raksalta taas murheen murtamana kotiin; pimeys oli yllättänyt kesken varaston oven asennuksen ja kesken oli jäänyt se(kin). Mies valitti, että on raksalla niin yksinäistäkin, jos ei ole puhekaveria ja kun ei ole musiikkiakaan. Siinä sitten yhdessä todettiin, että miksi ihmeessä me ei olla ostettu sinne mankkaa, kun molemmat ollaan aika ajoin puhuttu, että sellainen olisi hyvä siellä. Siltä istumalta mies meni kauppaan, osti punaisen mankan (jonka kuulemma poika saa sitten omaan huoneeseensa) ja niin vain iskä sai intoa laatoittaa puolille öin ihan virkeänä=) Jospa se siitä.



Muuten tämä päivä on ollut surua täynnä. Saimme viikko sitten kuulla siskoni odottavan vauvaa, alkujärkytyksen jälkeen aloin jo hieman tottua ajatukseen ja sisko tietenkin hehkui onneaan meillä viikonloppuna. Suunnitteli jo ristiäisiä ja vaikka mitä, minä hieman yritin toppuutellakin, kun kaikki vielä niin alussa. Tänään hänellä oli eka ultra (niskapoimu) ja kaikki ei näyttäisikään olevan kunnossa. Turvotusta oli hurjasti=( Nyt alkaa sitten piinaava odotus, jotta saadaan lisää tietoa.



Puhelin soi. Pitää mennä.



Manna

Mannalle jaksamista huolen ja murheen keskelle. Ikävää, että siskosi (ja te kaikki) joudutte kokemaan tuollaista epätietoisuutta ja huolta tällaisen ihanan ja onnellisen asian tiimoilta. Toivo ei ole kuitenkaan menetetty ennen kun se on menetetty. Rukoillaan siis parasta.



Hildalle piti vastata talviaikaan siirtymisestä sen verran, että meillä herätään nykyään noin klo 07-07.30. Aikaistunut on siis herätys, mutta hyvä niin. Rony tulee meille klo 9, on sitten aikaa siinä aamulla höntsäillä ihan oman porukan kanssa aamutoimet rauhassa.



Mannalle tsemppiä vielä talonrakennukseen! Eikös se niin mene, että " viimeiset viisi kilometriä on aina pitkät niin" ?





Noema

Nopsaan kirjoitukset ennen BB:tä!



Hildasta pitää sanoa että yhdyn Noeman ja Auringonkukan sanoihin, susta todella huokuu sellainen ihana rauhallisuus ja kärsivällisyys, todella ihailtavaa! :)



Sitten omaa napaa, tuun paremmalla ajalla kommentoimaan juttujanne!

Mulla on viime aikoina iskenyt kova ikävä takaisin työelämään, outoa! Suunnitelmissa oli jatkaa äitiysloman jälkeen (joka loppuu tammikuun lopussa) hoitovapaata elokuuhun saakka, ja sitten lapset tarhaan ja itse takaisin töihin. Nyt on kuitenkin iskenyt kova kaipuu takaisin töihin.. Ja olisi hienoa tehdä vaikka 3pvää arkisin ja välillä lauantaisin. En vain tahdo pistää Emmaa vielä tarhaan, olisi vasta 9kk silloin.¨Ihanaa olisi jos saisi jonkun tutun hoitamaan. No katsotaan nyt mien asiat suttaantuu..



Joo oli tosiaan vain omaa napaa, sorppa..



Mut löytää myös facebookista nimellä Sanna Levola, tulkaa kaikki " kavereiksi" :)

Sateista ja märkää tänään.



Eilen nähtiin ystävän vajaa 4 viikon ikäinen suloinen vauva. Voi kun olikin pikkuinen näihin taaperoihin verrattuna. Ja kun poikanen oli syntyessäänkin jo isompi :)



Tiituliitulle lämmin halaus. Kiva kun kävit kirjoittamassa, tule toki uudestaan aina kun jaksat! Kovasti on murhetta nyt, toivottavasti tytön sairastelut helpottuu ja koiran vointi myös paranisi, ja saisitte selkoa mikä on vialla. Kyllä nuo lemmikit tulee tosi rakkaiksi. Me jouduttiin viime vuonna lopettamaan 13-vuotias koiramme, nyt on vielä kissa poikasen kaverina. Ovatkin kyllä ihan parhaat kaverukset.



Mannalla oli myös huolia, toivotaan parasta että siskosi vauva voi hyvin turvotuksista huolimatta. Kuten Noema kirjoitti, ei kannata heittää toivoa ennen kuin on asioista enemmän tietoa ja varmuutta. Jaksamista vielä rakennuspuuhiin, ihana palkinto teitä lopulta odottaa kun pääsette uuteen kotiin muuttamaan.



Noema vautsi kun vaarisi on elänyt pitkän elämän, jo 92 vuotta. Ja vielä niin virkeässä kunnossa että vaihtelee kaihtimia jne. :) Sai hymyn huulille.



Aatun äippä mietti töihin paluuta. Minä oon tehnyt välillä keikkatöitä iltaisin tai lauantaisin kun mies on voinut olla pojan kanssa. On ihan kivaa vaihtelua tähän kotiarkeen, ja kun kokonaan työelämään en kuitenkaan halunnut vielä siirtyä vielä niin tämmöinen järjestely on ollut hyvä. Keväällä keskityn taas sit kokonaan kotielämään kun uusi vauva syntyy.



Hilda kyseli miten talvi-aika on vaikuttanut, no meillä ei mitenkään. Nukutaan noin yhdeksään asti aamulla.



Sen sijaan tuo kolmisen viikkoa sitten hankittu lastensänky on tehnyt nukkumaan menemisen meillä tosi vaikeaksi. Pari tuntia menee helpostikin että saa pojan nukahtamaan. Unessa onkin vasta joskus 10-11 aikaan illalla, joten ei ihme että aamulla nukuttaa.



Juoksee koko ajan pois sängystä, ja nauraa vaan katketakseen. Jos olen sängyn vieressä ettei pääsisi kiipeämään pois, niin koittaa kiivetä kuitenkin mun yli ja kun työnnän takaisin sänkyyn niin taas kauhea kätkätys. Vaatii hermoja kyllä aika paljon, välillä niitä löytyy välillä ei.



Kiva oli varmaan nähdä päiväkodissa kuvattuja videopätkiä, mistä Auringonkukka kerroit. Pääsi vähän kuin kärpäseksi kattoon. :)



Mukavaa päivää kaikille!!



Gerda

Aatun äippä, minäkö rauhallinen ja kärsivällinen, enpä tiedä. ;) Mies ei ehkä täysin allekirjoittaisi tuota.



Toivottavasti keksit työ-juttuun mieleisesi ratkaisun.



Olipas kurjia uutisia Mannan sisko saanut, toivottavasti kuitenkin kaikki olisi pienellä hyvin.



Meilläkin ensi viikolla siirrytään isojen sänkyyn ja vielä kerrosäsnkyyn. Saas nähdä kuinka nukkumaan menon käy, Perttu kun aina on hyvin nukahtanut omaan petiin. Muutaman kerran on päikkärit nukkunut siskon sängyssä.



Gerda, voin kuvitella kyllä, kun poikanen könyää pois sängystä ja hänestä nukkumaan meno hauska leikki. Toivottavasti helpottaa pian.

Voisi helpottaa, että vie pojan vaan aina takaisin sänkyyn sanomatta mitään.







Nyt mies tuli, joten kauppakasseja tyhjään.





Hilda

Mulla on ollut tänään vapaapäivä. Hoitopoika on sairaana, joten ollaan otettu lungisti. Aamulla ulkoiltiin ja sitten lähdettiin pyörimään ympäriinsä. Käytiin Ikeassa, jossa syötiin myös lounas. Siellä on perheateria, joka maksaa 10 euroa. Sillä 10 eurolla saa syödä 2 aikuista ja kaikki perheen alle 14-vuotiaat lapset. Halpaa sanoisin!



Käytiin myös lelukaupassa. Mies osti Onnille Tuomas veturi junaradan. Kokoavat sitä nyt tuolla yhdessä. Aivan mielettömän hienon näköinen on jo tässä vaiheessa. Ja suuri. Onneksi mahtuu koottuna siihen huoneeseen, jossa vieraita majoitetaan. Onnin huoneessa nukkumisesta tulisi tuskin mitään, jos lattialla komeilisi tämä rata. Olohuoneeseen no thanks.



Koko ajan kuuluu ylhäältä, isi korjaa, isi kokoo tunaradan. Hieno tunarata. :)



Gerda, Onni teki tuota samaa isojen poikien sänkyyn siirryttyään. Siis ihan mieletöntä apinoimista. Sitä kesti joitain viikkoja, taisin siitä täälläkin muutamaan otteeseen avautua. Nyt jo olin unohtanut koko episodin, muistin vasta kun kerroit tilanteestanne. Jaksamista, se on todella rasittavaa, kun lapsi kekkuloi umpiväsyneenä pystyssä vielä yhdentoista pintaan. Ja se nauru, se oli ärsyttävintä, kun toinen on toisaalta niin hellyttävä ja toisaalta niin hermoja kiristävä. Ilmeisesti on niin mielettömän hienoa huomata oma valinnan vapaus tässä nukkumiskysymyksessä. Nyt meillä on nukuttu jo pitkään hienosti.



Juu meidän vaarilla on hyvät geenit. Toivottavasti ovat periytyneet minullekin. Vaihtaa itse vielä talvirenkaatkin ja siis aja autoa kortin kera :) Vie matot kerran viikossa pihalle tampattavaksi jne. Talvisin hiihtää monta kertaa viikossa, vähnitään kerralla sen 10 kilometriä. Olen henkisesti valmistautunut siihen, että johonkin kinokseen varmasti sitten kupsahtaakin. Tiedän sitten ainakin, että vaari oli onnellinen lähtiessään :)



Toisaalta mun äitini äiti on samanlainen. Ikää 86-vuotta ja kieltää kutsumasta isomummoksi, koska se kuulostaa niin vanhalta :) Auttaa muita itseään nuorempia mm käymällä heidän puolestaan kupassa ja tekemällä heille ruokaa heidän kodeissaan. Edelleen käy marjastamassa ja heittää polkupyörällä lenkkiä kesät talvet.



Voi kun itse säilyttäisi onnen avaimet läpin elämänsä.





Noema

Tutulta kuulostaa kans tuo sänkykapinointi! Meidän poikahan vielä periaatteessa nukkuu pinnasängyssä (ei hankita tähän mörskään enää mitään tavaraa lisää). Pojalle kriisin paikka oli se, kun otettiin pinniksestä pari pinnaa pois ja hän sai oman kulkuaukon. Se vapaus liikkua oli tosi kova paikka=( Poika ei suostunut menemään sänkyyn nukkumaan millään ja monena iltana kävi nukkumaan paljaalle lattialle. Ja sitä huoneesta pois ravaamista kesti jonkun aikaa. Oli kyllä rasittavaa. Nyt menee aina nukkumaan kiltisti meidän sänkyyn ja siitä siirrämme pinnikseen. Aamuyöllä kömpii meidän viereen. Saas nähä miten uudessa talossa saadaan asettumaan omaan huoneeseen ja omaan uuteen sänkyyn=)



Kiitos tsemppaavista sanoista siskoni suhteen. Kuitenkin kävi niin, että ihan liian moni asia oli pienellä ihan liian pahasti pielessä, ei ole hänestä eläjäksi täällä meidän kanssa. Siinä mielessä " helppo" tilanne, että vaihtoehtoja on vain yksi, niin varmuudella kaikki nähtiin. Ensi viikolla (rv 14) raskaus sitten päättyy ellei luonto hoida asiaa omalla tavallaan jo ennen sitä. Kovasti siskon maha on nyt kipeä, eli luulen että jotain on tapahtumassa... Ei tullut minusta tätiä eikä saanut poikanen serkkua=(



Tämä päivä on ollut ihan kamala kaikin tavoin. Itsellä pinna kireällä ja poikakin jo terve ja alkaa hälläkin seinät kaatumaan päälle, kun vielä tämä päivä oltu sisällä. On heitellyt tavaroita oikein urakalla (ihan tahallaan kohti minua), kantanut tavaraa roskikseen ja wc:n pönttöön sekä postiluukusta rappuun, vohkii ruokaa kaikkialta mistä saa ja viimeisenä pisarana oli laittanut hellan levyn päälle. Havahduimme kamalaan käryyn, kun hellan päällä olleen pellin leivinpaperi kärysi....



Täytyykin lähteä laittamaan iltapalaa, poika on syönytkin vielä koko päivän tosi huonosti.



manna

Ensiksikin Mannalle paljon jaksamista, on kyllä kovin ikävää :( Jos yrittää ajatella asian valoisampaa puolta, niin parempi että asia huomattiin näin aikaisemmassa vaiheessa. En tiedä lohduttaako tuo tosin tällä hetkellä.. Jaksamisia ja voimia kuitenkin, koko perheelle!



Noemalla on kyllä niin supergeenejä suvussa, ja vaikutat kyllä ihan siltä että samat geenit on sullakin! Ja oli ihan yli-ihania kuvia sulla facebookissa!! Onnilla on kyllä ihan äitinsä hymy, vaikka olikin ihan isänsä näkönen :) Ja Sisukin on jo ihan pieni-mies, ihana :)



Aatu on alkanut höpöttää ihan mahdottomasti, vihdoinkin! Vitsit että saa nauraa! Eilen illalla kun pojua nukutin niin hoki vaan koko ajan että matkustaa lentävällä matolla intiaan :) tuo on ti-ti-nallesta. Ole siinä nyt sitten pokerinaamalla.. :)



Nyt pitää mennä leipomaan, meillä kun on vkonloppuna ne aatun kakkoset. eikös jollakin muullakin ollut? Juhlitaanko Touko Mintun kakkosia viikon päästä?



Palaillaan taas, ja tuulista torstain jatkoa, toivotaan ettei liikaa tuule ettei tuo lentävä matto ihan eksy kurssista ;)

Joo meillä on kakkoset viikon päästä la/su. Minttu on nyt ollut tasaisessa nuhassa 5 viikkoa, eli ei erityisemmin kipeä, nukkuessa yskii silloin tällöin ja kirkasta valuu nenästä. Korvat oltiin tarkastamassa tiistaina ja puhtaat oli :) En tiedä pitäiskö käyttää lastenlääkärillä ja kysäistä eikö se nuha lopu välillä laisinkaan. No taidan ottaa asian esiin 2v neuvolassa joka on 16.11. Minttu saa myös influenssa rokotuksen, mikäli on suht terve silloin.



Mä olen itse ja nuhassa jälleen ollaan siis koko perhe sairastettu etelänmatkan jälkeen kestonuhaa. Jos lapsella voi siis olla 10 nuhaa peräkkäin ollaan vielä runsas 2 kk putkeen kipeitä, ihanaa :(



2v on jotenkin ihanassa iässä. Höpöttelee, tykkää katsella vähän videoita välillä ja on vain helpompi kuin aikaisemmin :) Meillä nukkumaanmeneminen on taas helpottunut, mutta lähes joka yö kiipee meidän viereen. Edellisyö nukuttiin kaikki omissa sängyissä, ihanaa.



Mun tekis mieli ostaa Mintulle babyborn, mut katsotaan tuntuu tota krääsää olevan jo ihan tarpeeksi nurkissa tälläkin hetkellä.



Meillä on töissä tänään pikkujoulut, pian aloitan tunnelmaan virittäytymisen.



Aatun_äippä: Tuo olisi varmaankin ihanne ratkaisu, että voisi tehdä joko 6h tai lyhennettyä työviikkoa. Ei ole sitten niin raskastakaan, vaikka välillä joutuisi öisin heräilemään.



Touko

Omaa napaa luvassa:



Oltiin tänään Lotan kanssa seurakunnan perhekerhossa mihin kokoontuvat kotona olevat äidit. Oli taas mukavaa, ja teki hyvää Lotallekin nähdä lapsia. Vaikka tosin melkein päivittäin niitä nähdään kun leikkikentällä ollaan.



Mitäs muuten puuhailette ulkona lasten kanssa? Alkaa omat ideat loppumaan ja kaipais jotain uutta kehiin.



Meillä nukkumaanmeno taistelua, äidin pitää mennä laittamaan peitto MILJOONA kertaa takaisin päälle .... Hermothan siinä menee :)



Myös joku ihmeen takertumisvaihe päällä, äiti ei sais kadota mihinkään. Toissapäivänä oltiin miehen kanssa ruokakaupassa ja mummu oli Lotan kanssa kotona, niin oli alkanut itkemään mun perään. Onko tää joku vaihe, vai jatkuuko tämä ikuisesti koska en ole kovinkaan usein ollut kotoa poissa ....



Huomenna Lotalla on hammashoitajalle aika. Katsotaan nyt mitä ohjeita antaa. Kohta saisi tilata 2 v neuvola-ajankin, aika menee kyllä huimaa vauhtia. Ollaan parina aamuna annettu Lotalle keitettyä kananmunaakin eikä ainakaan vielä ole tullut oireita, toivotaan ettei tulisikaan **kop, kop**



Tänä iltana mennään neuvolan järjestämälle iltamalle aiheena: Hyvät ja huonot kasvatuskeinot. Niiden tarpeessa kyllä ollaan tuon meidän tinttailijan kanssa. Mieskin pääsee lähtemään aiemmin töistä, jotta pääsee mukaan. Mummu tulee Lottaa hoitamaan, toivon vaan ettei taas tulis itkua kun äiti on poissa :((



Päivänjatkoja toivotellen,



Tintta-liisa

Varmasti hieno Onnin uusi junarata.



Meilläkin lelulehdet kovassa selailussa. Niistä suorastaan tapellaan. Pertun suosikit sieltä ollut Puuha Pete ja Posti Pate.



Mannalle halaus ja osanotto.



Aatulle mukavia kakkosia!!!

Hauska matto juttu :))



Toukon kanssa samaa mieltä, että ihanaa aikaa tämä 2-vee. Uusia sanoja tulee joka päivä ja muita uusia taitoja. Kaikessa niin innokkaana mukana!

Vaikka ainahan lapset ihania on, jotenkin vain näitten pienten kohdalla saa huokailla useimmin kuinka nopeaa aika menee, kasvavat kohisten ja muuttuvat pikkupojiksi/tytöiksi.



Meidän neiti on syksyn aikana muuttunut myös isommaksi. Aina on ollut reipas ja näppärä monissa asioissa. Koulun alkua odottaa kovasti, vaikka vielä kaksi vuottaa saa odottaa, että eskarin ovet aukenee. Kirjaimet on oikein kiinnostavia ja muistaakin jo monia.



Tintta-liisa: Me ollaan aamupäivisin lähipuistossa, siellä on parkkitoimintaa ja neiti onkin 2-3 krt viikossa siellä touhuamassa muiden kanssa. Puistossa on paljon ulkoleluja ja niillä saa kaikki vapaasti leikkiä. Perttu tykkää leikkiä paljon hiekkalaatikolla ja laittaa kuormia traktorin ym. kyytiin. Toisten lasten kanssa tykkää myös tuohuta ja mennä mukana. Kaukaa jo huikkasee aamutervehdykset!



Täälläkin kauhea tuuli.



Menin lasten kanssa päivällä linjurilla kaupunkiin. Käytiin kirjatossa ja siellä kirjojen parissa vierähtikin tovi. Huomaa tässäkin asiassa, että meillä on pikkupoika, kun tämäkin onnistui hyvin, ilman kummallisempia kommervenkkejä. Tosin niitä voi tulla joskus neidin kanssa.





Viikonloppu taas edessä, onpas mukava.

Paitsi huomiselle jäi siivous, lastenhuoneessa sain järkättyä osan leluista paremmin ja lasten vaatteet samaan kaappiin. Neidin sängyn alla on ollut lelulaatikko ja se lähtee vanhan sängyn kanssa pois.





Hilda

Melkoista haipakkaa on pitänyt tämä viikko. Viikonloppu oltiin mun vanhemmilla nauttimassa täysihoidosta ;-) ja maanantai hujahti Taysissa Jessen maitoaltistuksessa. Sitten Jesse saikin tiistaina silmätulehduksen ja ilmeisesti jonkin flunssankin samaan syssyyn, kun on ollut yskää, nuhaa ja kuumetta silmätulehduksen lisäksi. Tänäänkin on ollut vielä pahimmillaan 39.4 kuumetta, särkylääkkeellä ollaan sitä sitten hoidettu.



Maitoaltistus sujui ihan positiivisissa merkeissä aina tähän päivään saakka ja ehdin jo hurrata että maito käy Jesselle kun ei ihottumia eikä vatsaoireita ilmaantunut. Tosin ei saatu menemään mikään päivä ihan niin suuria määriä mitä olisi pitänyt, koska Jessellä on sairastamisen takia ollut aika huono ruokahalu.



Ehkä ihan hyväkin ettei maitomäärät ole olleet kovin suuria, koska tänään tuli aika räväkkä allergiakohtaus. Jesse alkoi iltapäivällä valittaa kutinaa ja pyysi rasvaa nilkkoihin. Siellä olikin sukkien alla nokkospaukama poikineen ja nokkosrokkoa löytyi myös vatsasta, käsivarsista ja posketkin nousi paukamille. Aika hurja näky. Kutina ja kitinä oli kovaa, itseään raapi ja itki että kutittaa, kutittaa. Ataraxia saatiin lopulta annettua ihan järjettömän taistelun ja sylkemisten jälkeen ja paukamat laski pian pois ihan silmissä. Huh helpotus. Vaan maitoaltistus loppui kyllä tältä erää tähän.



Aloin jopa miettiä että voisiko flunssa kuumeineen ja tulehduksineen johtua maidosta.. Olisiko Jessen elimistö joutunut niin koville taistellessaan allergisoivaa ruoka-ainetta vastaan että reagoi noin voimakkaasti? Silmätulehduksen tartunnan on kyllä saanut päiväkodista, siellä on ollut silmäpöpöä jo useamman viikon tyrkyllä.



No, se meitin kuulumisista. Oon toiveikas että Jesse paranee nyt nopeammin kun ei enää kiusata lehmänmaidolla.



Hilda oli kirjoittanut oikein sopivan runon pinon alkuun. :-) Minäkin kaipaan jo lunta ja talvea. Pulkkamäkeä ja lumienkeleiden tekemistä. Kauniita lumimaisemia ja valoisuutta.



Joulukorteiksi teetetään varmaankin taas valmiit kuvakortit, pitäisi vaan joku vekkuli kuva saada näpsäistyä Jessestä. Tarttis alkaa vähän ideoimaan.



Manna, oliko sinunkin pojalla silmätulehdus vai menikö rähmiminen ilman silmätippoja ohi? Lohtua suru-uutisiin! Kovin ikävää kyllä... :-(



Voi kun ehtis tutustua tuohon Facebookiin, sain liityttyä sinne jo mutta siihen se on toistaiseksi jäänytkin. Minäkin tahdon teidän facebook-kavereiksi ja kuvia katselemaan! :-)



Gerdalle tsempitykset nukutuspuuhiin! Meillä tulee olemaan varmasti juuri tuollaista sitten kun siirrytään lastensänkyyn. Voin kuvitella että on välillä iltaisin vähän pinna kireällä.



Samoin Tintalle tsemppiä nukuttamisiin ja Lotan eroahdistukseen!

Pidän myös kovasti peukkuja että Lotalle kävisi kananmuna! Helpottaisi varmasti elämää. Jesselle testataan kananmuna vasta sitten joskus kun saadaan maito ensin sopimaan. Toivottavasti sekin päivä vielä tulee, tällä hetkellä tuntuu toivottomalle.



Tulehan Touko kertomaan sitten pikkujoulukuulumisia, toivottavasti oli oikein lystiä! :-) Paranemista teillekin ja kaikille muillekin jotka sairastaa!



Tulen varmaan huomenissa kirjoittelemaan lisää kun mies on illan työkavereidensa kanssa hohtokeilaamassa. Heipsan siihen saakka!