:) TAMMIKUISTEN SYYSKUUN ALKU (:

Aloitin uuden pinon kun kuukausikin jo vaihtui ja meillä vain vanha tippunut kasa. Ja pitihän se tulla hehkuttamaan kun Leevi vihdoin eilen ryömi. Siis pari kuukautta sittenhän poitsu keksi konttausasennon ja siinä heijaamisen, mutta sitten siihen se jäikin. Päivittäin sitä treenaili ja pääsi kyllä vähän eteenpäin niin että meni konttausasentoon ja liuku siitä alas. Eilen sitten ryömi pienen matkan " perinteisellä tyylillä" ja saman tehnyt nyt aamulla pari kertaa.



Me käytiin tosiaan lauantaina sitten pyöräilemässä . Ja kyllä leevi tykkäsi tosi paljon! Isän pyörän taakse istuin laitettiin ja siellä kädet huitoi ja pylly hyppyytti kun lähdettiin liikkeelle. Näki kai hyvin ja maisemakin vaihtui tarpeeksi nopsaan.



Nyt täytyy viedä pikkuinen aamupäiväunille pikkuhiljaa... pinoutukaapa ahkerasti! Palaillaan, Eeviliinsa

Heissan kaikki! Meidän viikko näyttää alkavan tarmokkaasti, Kirppu heräsi klo 6 täynnä vauhtia ja pieniä aamunokosia lukuunottamatta kierrokset eivät ainakaan näytä vähenevän. Lelut kiinnostavat ihan loputtomasti ja lattialle kaadettu lelulaatikko on melkein parasta mitä tyttö tietää. Makaa mahallaan lelukasassa ja tonkii kuin pieni eläin, välillä heittää lelun kaaressa kauas ja taas tonkii.



Saimme viikonloppuna käyttöömme kantoliinan ja tykästyimme siihen molemmat heti. Epäergonominen rintareppu lensi kaapin perälle ja muutaman epäonnistuneen kieputuksen jälkeen liinan sitominen ja vauvan siihen ujuttaminen alkoivat sujua helposti. Olen tähän asti pitänyt liinaa epäkäytännöllisenä hihhulointina vaan eipä se sellainen olekaan, suosittelen lämpimästi kaikille!



Kirppu höpöttää ja päristelee parhaillaan siihen malliin, että taitaa olla niitä lapsia jotka isompanakin ajattelevat ääneen. Täytyy myöntää, että melkein tulee tippa silmään joka ikinen kerta kun pieni katsoo iloisesti silmiin ja sanoo " äitti" . Muutenkin huomaan suhtautuvani tyttöön välillä aivan ylitunteellisesti. Varmaan asiaan vaikuttaa se, että Kirppu tulee mitä todennäköisimmin olemaan meidän pahnanpohjimmaisemme ja sen takia kaikkiin uusia kehitysvaiheita tulee tarkasteltua vähän liiankin tunteellisesti. Pikkuvauvavaihe on nyt jo ohitettu ja se tuntuu kyllä tosi haikealta, mutta toisaalta, iloitsen valtavasti jokaisesta edistysaskeleesta ja uudesta taidosta!



Kirpun istuminen on muuttunut varmemmaksi ja hän harvemmin enää kaatuu holtittomasti nenälleen kuten vielä viime viikolla kävi. Vielä ei nouse itse istumaan, muttei sekään kaukana ole. Liikkuminen tapahtuu edelleen kierimällä tai pakittamalla, eteenpäin ryömimistä tapahtuu vain sängyssä. Syöminen ja nukkuminen sujuvat tällä hetkellä ilman ongelmia, ruoka maistuu ja tutti turvaa unet.



Tällä viikolla on ohjelmassa kalan syömistä (uusi ruokalaji), syyshaalarin osto ja neuvolalääkärissä käynti. Oikein mukavaa viikkoa ja syksyn alkua kaikille tammikuisille!

T: Kolmenäitee & Kirppu 8kk3pvää

No nyt on molemmat tenavat päikkäreillä ja saan hetken omaa aikaa...ja eiku koneelle ;) .



Meillä neiti on oppinut myös ryömimään, mutta vain muutamia senttejä ja vain ja ainoastaan jos näköpiirissä on esim. kaukosäädin tai isoveljen leluja. Pääasiassa liikkuminen tapahtuu kierimällä tai pakittamalla. Pitkään kyllä viihtyy lattialla nykyään, kun pääsee vaihtamaan paikkaa ja lelukori on meilläkin pop. Isoveikan touhuja tykkää seurailla ja nauraa hillittömästi, kun veli hyppelee yms. Istumaan ei nouse, mutta pikku hetkiä istuu syöttötuolissa ja ihan ryhdikkäästi pysyy pystyssä, mutta lattialla ei (eipä kyllä kauheasti ole kokeiltukaan). Viime viiikolla ostin pussillisen maissinaksuja ja nitä maisteltiin. On kyllä aika koomisen näköistä, mutta heti se hillittömän pitkä naksu meni suuhun ja mutustelu alkoi. Itse en kyllä söisi kuin dipin kanssa ;) , mutta lapsille ne näyttää maistuvan.



Aamupäivällä käytiin sateesta huolimatta puistossa. Sedevaatteet päälle ja neiti vaunun uumeniin ja menoksi. Kyllä oli esikoisella hauskaa lätäköissä ja tyttö vaan nauroi. Ei onneksi vielä halua mukaan. Päikkärien pituus on lyhentynyt, varsinkin kun timpuri kolkuttaa seinan toisella puolella talon runkoa pystyyn. No, aikansa kutakin, vaikka oon kyllä sen verran itsekäs, että olisi kiva, kun neiti nukkuisi pidempään kuin kolme varttia. Yöt on nyt pikkuisen rauhoittuneet, kun välillä oli aika itkuista. Vieläkin joutuu muutaman kerran hyssyttelemään, mutta silloin on yleensä kiilannut itsensä poikittain pinnikseen tai tutti on kadonnut. Yleensä nukkuu 11-12h yöunet.



Itse olin perjantaina kaupungilla syömässä ja joraamassa, kun kaverilla oli synttärit. Oli kyllä kivaa pitkästä aikaa!! Mies oli neidin kanssa kotona ja esikoinen meni mummolle ja papalle yökylään.



Ensi viikolla alkaa sitten pieni koulutusrupeama, tosin on vain 3h kerrallaan viitenä tiistaina ja lopuksi päivän koulutus+käytännön testaus. Paniikki iskee jo etukäteen, kun on yli vuoden ollut töistä pois. Osaakohan sitä enää mitään??



Jaaha. Kertokeehan kuulumisia ja mukavaa viikon alkua kaikille!

KS16 ja neiti 7kk ja risat

Meidän pieni on kyllä niin ihanan hyväntuulinen suurimman osan ajasta, ettei tätä meinaa todeksi uskoa. Toisaalta hampaat välillä kiusaavat, eilen puhkesi jo viides. Niitä on nyt tullut tässä kuukauden sisällä tasaiseen tahtiin. Topias ryömii kovaa mutta ei konttaa. Konttausasento on tosin löytynyt jo ajat sitten, mutta vielä ei pääse liikkeelle niin. Käsiä kyllä nostelee vuoron perään ja yrittää päästä eteenpäin kontaten, mutta sitten kun ei heti onnistu, niin heittäytyy masulleen ja viilettää määränpäähänsä.



Topi on kovin sosiaalinen, bussillakin kun mentiin kantoliinassa, niin oli saatava kaikkien matkakumppanien huomio. Vieressä istuva täti yritti välillä katsoa ikkunasta ulos, niin poika rupesi rimpuilemaan tädin syliin ja repimään häntä hihasta. Heti kun nainen katsoi poikaa, niin hymy levisi korviin ja jokellus alkoi. Tällä hetkellä meillä jokellusta siivittää ärinä. Topias on aivan haltioissaan siitä, miten erilaisia ääniä kurkusta voi päästää, ja nyt ärinä on ykkönen. Pikku äijä.



Meillä on ollut vähän huolta siitä, että päästäänkö koskaan minnekään kaksin, kun meillä ei oikein ole lapsenvahtiehdokkaita. Miehen vanhemmat on kuolleet ja mun vanhemmat vielä kiireisiä uraihmisiä, ja isällä nyt sitten todettu syöpä, että väsynyt on. Ei oikein viitsi rasittaa. Äiti käy kylässä, mutta ei oikein tuntia pidempään jaksa olla pienen vauvan kanssa yksin. Niin nyt sitten viikonloppuna törmäsin miehen veljen vaimoon, ja hän kysyi, että uskaltaisinko joskus antaa Topia hänellä hoitoon, kun niin mielellään hoitaisi ihan pientä :) Itsellä heillä on kolme poikaa, joista nuorin täytti juuri yhdeksän. Ovat kyllä mukavia ihmisiä, mutta ei olisi tullut mieleenkään itse kysyä heitä hoitajiksi, kun luulisi omissakin pojissa olevan tarpeeksi. Mutta hyvä näin. Mä olen jotenkin tosi helpottunut siitä, että nyt sitten joskus hamassa tulevaisuudessa kun yösyötöt loppuu (ja mä raaskin luopua Topista pitemmäksi aikaa) niin meilläkin on mahdollisuus viettää miehen kanssa yhdessä laatuaikaa. Luulen että yli vuoden vaihteen menee ennen kuin Topias menee yökylään, mutta tietoisuus tästä mahdollisuudesta keventää mieltä. Miten muut, milloin olette ajatelleet antaa lasta yön yli hoitoon vai onko joku jo antanut? En kyllä tiedä, ajatuksella on kiva leikitellä, mutta vähän hirvittää :)



Jotenkin kotoisaa kun on syksy, eikö vaan? Kohta alkaa kynttilöiden poltto ja teenkeitto iltaisin. Jotenkin se on luotava lämpöä kun kylmä talvi tekee tuloaan. Ei onneksi vielä ihan heti.



Nuippu ja Topias 8kk ja 2pvää

Meillä on nýt viikon kestänyt tämä pojan ensimmäinen flunssa. Kahteen kertaan jouduttiin varmuuden vuoksi käydä korviakin lääkärille näyttämässä, kun ekalla kerralla sanoivat, että pientä punoitusta on, mutta ei voi sanoa onko se alkavaa korvatulehdusta vai vain flunssavirukseen liittyvää korvien ärtymistä. Tänään korvat todettiin onneksi terveiksi. Pientä nuhaa ja yskää vielä on. Sellainen apteekista ostettu Nenä-Friida todettiin muuten meillä loistavaksi apuvälineeksi tukkoisen nenän hoidossa (höyryhengityksen ja nenätippojen lisäksi).

Meillä poitsu taisi myös eilen ekan kerran vähän ryömiä eteenpäin. Mutta kyllä se muuten on enimmäkseen tuota pakittelua, rullailua ja navan ympäri pyörimistä.

Meillä on kanssa lapsenvahdit vähän vähissä, kun mun vanhemmat ja sisko asuvat toisella paikkakunnalla. Miehen vanhemmat asuvat tässä lähistöllä, mutta heille en taas osaa vauvaa jättää. Luultavasti heistä on kuitenkin hoitoapua sitten kun poika on isompi (2v tai sinnepäin). En ole toistaiseksi mitään omia menoja paljoa edes kyllä kaivannut. Mies on katsonut joskus kun olen käynyt tyttökavereiden kanssa syömässä tai hierojalla. Aika harvassa on kyllä nekin kerrat olleet. Nyt lähdemme ensi viikonloppuna koko perhe keski-Suomeen häihin ja asumme sillä reissulla yhden yön hotellissa ja yhden yön mökillä. Mukavaa vaihtelua arkeen siis tulossa! Kesällä oltiin niin paljon mökillä ja liikenteessä, että tähän kotiympyröihin on taas totuttelemista näin syksyn alussa.

Me aloitettiin ja se muskari pari viikkoa sitten,mutta nyt tämän ekan flunssan myötä olen alkanut harkita, että ehkä perutaankin paikka ja aloitetaan sittenkin vasta tammikuussa. Jotenkin pelottaa että sieltä muskarista voi seurata jatkuvaa flunssailua ja nuhailua.



Sateista, mutta mukavaa syysviikkoa kaikille tammiksille!

Ensimmäiset flunssat on täälläkin koettu. Onneksi kuume kesti vain pari päivää, mutta tuota nuhaa onkin jatkunut jo yli viikon. Silti virtaa pojassa riittää ja vauhtia, täällä ollaan jo kolmatta viikkoa kontattu aivan hurjaa vauhtia, ja kiipeillään hyllyjä ja tuoleja vasten polvilleen. Flunssa sekoitti yöuniakin, ennen heräsi melkein tasan klo 4 yöllä syömään, mutta nyt on nuhan takia heräillyt useamman kerran yössä kovaan huutoon. Liekö nähnyt pahaa unta.



Viikonloppuna tehtiin pitkä reissu, kävimme 400 km päässä mummon luona. Automatkat meni ok, sekä meno- että tulomatkalla viimeiset 100 km oli vähän kärsimätöntä, mutta isosisko jaksoi onneksi viihdyttää takapenkillä vauvaa.



Hoidossa meillä vauva ei ole ollut kertaakaan, tosin kerran ollaan oltu koko perhe mummolassa, ja kävimme viihteellä, ja mummo hoiti sen yön vauvaa. Se oli joskus 2kk iässä. Silloin se oli ihan helppoa, kun vauva ei vaatinut melkeimpä muuta kuin nuo yösyötöt, nykyään ongelmana on enemmän vierastamiset ym. kun mummolat on molemmat toisella paikkakunnalla, niin vauva ei ole oikein hyvin tutuiksi päässyt isovanhempien kanssa.



Kuukauden päästä aloitan työt ja vauva menee hoitoon... En tahdo ajatellakaan asiaa... Työnnän vain sen ajatuksen pois ja nautin vielä näistä hetkistä kotona. Kova paikka taitaa äidille olla tuo hoitoon laitto, kovempi kuin ensimmäinen työpäivä uudessa työpaikassa...



Syömisestä haluaisin kysyä teiltä, lähinnä noista soseista, eli mitä soseita teillä syödään? Me nimittäin ollaan periaatteessa maisteltu vähän kaikkea, mutta jotenkin tuntuu että useinmiten syötän kuitenkin vauvalle pelkkää perunaa, porkkanaa ja kukkakaalia. Jotenkin tuntuu, että ruokavalio on aika suppea, mutta kun nuo raaka-aineet tuntuu menevän parhaiten vauvalle, lihasoseet ei oikein hyvin maistu. Lisäksi kyllä syödään marja- ja hedelmäsoseita ja puuroa, mutta tuo " pääruoka" on vähän tylsän samanlaista aina. Mites muilla?



Mekin ollaan etsitty kaupoista syyshaalaria, mutta miten ihmeessä voi olla, että ei tahdo löytyä? Siis sellaista, millä voisi laittaa konttaamaan pihalle. Citymarketissa ei ole mitään, Prismassa ois Reimatecia, mutta en kyllä uutena raski sitä ostaa, mutta muualta ei löydy kuin just sellaisia mitä voi vain vaunuissa pitää. Samoin olen etsiskellyt jo toppahaalaria, mutta niissäkin on vielä aika suppeat valikoimat. Prismaan oli tullut Tuttan toppahaalari, missä suurin koko oli 80, se tuntui vähän jämäkämmältä kankaalta kuin nuo " vaunupuvut" , eikä ollut edes pahan hintainen (35 eur), mutta taidan odotella, jos niitä alkaisi tulemaan enemmän kauppoihin. Joku Lassien haalari kiinnostaisi enemmän.



Hyvää syyskuun alkua tammikuisille!

T:vikli80 ja poju 7kk2vk.

Meillä poika on kova liikkumaan, ryömitään, konttaillaan ja vähän yli viikon verran on noussut jo seisomaan. Tasan 7 kk nousi. Nyt se yrittää sitten kokajan nousta ylös ja myöskin lähteä kävelylle, joka ei tietenkään onnistu. Monet itkut on itketty, eikä edes konttauskypärästä ole apua. Oli pakko hommaa kun on niin huteraa tuohua tuon meno. olis jotenkin toivonut et se ei ihan vielä ois ylösnousemista hoksannut.. Puhuu tavuja, lähinnä äiäi ja eiei ja sitten " murisee" ja jokeltelee jotain ihan omaa juttuaan.



Terveenä on onneksi tähän asti pysynyt. Vihannekset, hedelmäsoseet, viljat, lihat ja kananmuna takanapäin. Kalaa ja tuoreita vihanneksia aletaan kokeilee. Tuoreita marjoja ollaan jo annettu ja mansikka kuuluu herkkuihin.

Hampaita suussa on yksi pieni alku, sillä ei kovin paljon pureskella vielä, joten aika hienoja ruokia olen vielä antanut. Mitäs muut syövät? Onko joku antanut näkkileipää tms.

Etelän reissukin tuli tehtyä, poika nautti aivan hulluna kun sai vaipoissa vaan olla ja uida ja sukellella melkein yötä päivää. Ei ois altaasta saanut millään pois. No se viilensi hyvin, kun oli asteet kuitenkin lähempänä +40. Mut hyvin meni kaikki lennot jne. uskaltaa toisenkin kerran lähteä matkaan, vaikka kyllä mua jännitti kovasti ennenkion lähdettiin.

Hoidoista joku kyseli. Me ollaan 3 kertaa annettu mun isälle yöhoitoon poika, muualla ei ole ollutkaan, eikä kovasti ole kyllä paikkojakaan mihin laittaisi. Toinen kerta oli mulle kauhein, koska vein silloin pojan itse hoitoon, tosi vaikealta ja haikeelta tuntui jättää poika ja lähteä. Mutta loppujen lopuksi on ollut myös tosi piristävää viettää miehen kanssa välillä aikaa ihan kahdestaan. viikonloputkin on lapsen tulon jälkeen saanut niin uuden arvon, et on kaikista ihaninta olla vaan kotona oman perheen kanssa, ei oikein ole ollut edes kiinnostusta lähteä baariin tms. Pari tuntia monesti kukutaan miehen kanssa sitten kun poika on saatu unille. Onneksi nukkuu klo 22-09, paitsi nyt on kyllä taas uus taito valvottanut. Seisoo silmät kiinni pinnoja vasten ja rupeaa itkemään, ei oikein unissaan tajua miten pääsee takaisin lepoasentoon.



Ihanaa aikaa ollut ja mulle noussut jo haaveet joskus toisesta pienestä.. on kai mennyt loppujen lopuksi niin kivasti ensimmäisen kanssa, et toivoo et sais vielä joskus elää vauvaajan uudelleen, kun se on mennyt kuitenkin niin äkkiä ohitse :(

...ja meno on sen mukainen! Kontataan niin että polvet on punasena ja seisotaan ja kävellään tukea vasten ja istutaan, jos keretään... Onkohan kaikki vauvat näin vilkkaita!?



Joona syökin nykyään ihan ok, joku kyseli syömisestä - meillä alettiin syömään niitä 8kk suositus-ruokia jo kuukausi sitten kun poika ei suostunut mitään " mautonta" syömään. Nyt menee sitten sujuvasti spagettia ja jauhelihakastiketta ja lohi&peruna yrttikastikkeessa. Joona on tosi " nirso" , vain pari kertaa olen itse onnistunut tekemään sellaista mössöä mitä on suostunut syömään, melko turhauttavaa! Olen lopulta ajatellut niin, että kyllähän me keretään sitten loppuelämä syömään kotitekoista ruokaa joten jos nyt ei maistu niin ei väkisin, pääasia että syö kun on niin hoikka poika. Käytiin neuvolassa jo viime viikolla ja kaikki oli ok, 9kk iässä pitää vielä mennä kontrolliin tuon painon takia, ei vieläkään päästy yli 8kg. Pituutta oli 69cm, paino oli 7650g eli 3kuukaudessa ollaan nostettu painoa huimat 600g. Mutta ei kuulema tarvitse silti murehtia, on NIIIN vilkas että kuluttaa vain kertakaikkiaan kaiken minkä syö...



Nukuttu on huonosti jo pari viikkoa, seisoo meilläkin pinniksen laitoja vasten tokkurassa kaikki yöt eikä meinaa rauhoittua, viime viikolla flunssa/hampaatkin vaivasivat. Uutta hammasta ei kuitenkaan puhjennut mutta taitavat pullottaa nuo ikenet vähän enemmän kuin ennen. Toivottavasti pian helpottaa, tekis mieleni laittaa paita päälle jossa lukee " äiti on vähän väsynyt" :)



Meillä on syksy jo pitkällä, asutaan ihan pohjoisimmassa lapissa, ihania värejä ja koleaa jo. Kypärämyssyt ja tumput on jo ahkerassa käytössä, kaksi kuukautta pystyttiin olemaan ilman :) Lapin kesä on niin ihana - ja niin lyhyt :)



Terkin Tiia ja Joona

Meillä ollut viime viikko yhtä hulinaa. ostettiin omakotitalo, ja nyt pintaremonttia tehdään omin voimin(tuttavien avulla). Kuun lopussa pitäisi entisestä lähteä, ja kylppäri ja sauna sekä kaikki huoneet vielä kesken. Kiirettä piisaa=) Olen yrittänyt itsekin auttaa minkä pojan hoitamiselta ehtii. Välillä onneksi mummo ja ystävät hoitaa päivisin että saadaan hieman rauhassa hommia tehdä. Ei sitä olisi uskonut että näin pian oma koti saatiin.

Joku kyseli yöhoidoista, meillä poika ollut kaksi kertaa hoidossa yön yli, Mummolla ja kummilla. Pari kertaa myös hoitaja ollut kotona. Kyllä se vaan niin on että myös keskenäinen vanhempien aika on tärkeää, vaikka se aina sydäntä särkeekin jättää pikkuinen hoitoon. Imetin vielä silloin ja maitoa pumppasin aina tarpeeksi vaan matkaan. Minulla tuota maitoa olisi riittänyt, mutta allergioiden takia oli pakko lopettaa...jotenkin vaan tuntuu että sekin oli turhaa, Nyt allergisoivia aineita on vain kuitenkin kala kana ja muna. Olisin niitä pystynyt välttämään. Mutta asiat on miten on ja hyvinhän tämä näinkin menee. Meillä varovasti kiinteitä maisteltu..siis aika suppea ruokavalio loppujen lopuksi, jotenkin tuntuu ettei mitään uskalla kokeilla. Varsinkin kun poitsu täytti tänään 8kk, ja voisi siirtyä noihin kaupan 8kk ruokiin, kaikista löytyy tomaattia yms, jotka allergisoi hyvin herkästi. Ja meillä noita hampaita ei vieläkään ole=) joten saa nähdä menisikö ne alaskaan. Omatekoisia olen melkein joka päivä tarjonnut mutta ei kelpaa. Yökkää vaan.

Meillä poika konttauksessa jo vanha tekijä, ja nyt harjoitellaan tukia vasten liikkumista. Voi sitä menoa, äiti saa katsoa vierestä sydän syrjällää milloin pää kopisee.

8kk lääkäri-neuvola meillä siirtyi vasta ensi viikolle, saa jännätä miten paljon poitsu kasvanut kahdessa kuukaudessa. Ihanaa kun tuo atooppinen iho pysynyt tällä erää kurissa rasvauksilla.

Olisi mukava kun saisi tämän tammiksien porukan jotenkin yhtenäisemmäksi, olisi kiva vaihtaa ehkä kuulumisia niin ettei kaikki muutkin pääse lukemaa. Voisi ehkäpä perustaa tammikuisten msn yhteisön? Kuulostaako se aivan hölmöltä idealta? Itsellä tuon tekemisestä ei ole kokemusta mutta jos kiinnostusta olisi ehkäpä joku osaisi...

Syyskuisin terveisin elli ja poitsu 8kk

Ihme ja kumma tapahtui äsken, kun poika nukahti ekoille aamu-unilleen IHAN ITSE!!! Tätä ei olekaan ennen tapahtunut, tai eilen nukahti melkein itsestään, mutta nyt tosiaan äsken vein vain sänkyyn ja jätin sinne möyrimään ja yhtäkkiä olikin sitten hiiren hiljaista! Kun pojan vie sänkyyn, niin aina se hetken päästä kääntyy ensin masulleen ja sitten ympäri niin, että pää on jalkopäässä. Nytkin se nukahti niin päin! Nukuttamiset on meillä onneksi muutenkin koko ajan helpottuneet, mutta ihanaa, jos poika nyt oppii nukahtamaan itsekseen. Tietty nyt tulee heti tapapakkia, kun hehkutan, mutta sellaistahan tää kehitys tuntuu olevan, että välillä mennään taas taaksepäin!



Mulla ei varsinaista vauvakuumetta vielä ole, mutta haaveissa siintää kuitenkin toinen lapsi. Me mennään naimisiin ens kesänä, jonka jälkeen ois tarkoitus alkaa yrittämään toista. Tää eka tärppäsi tosi nopsaan, mutta voihan olla, että se toinen lapsi sitten odotuttaa itseään. Mutta toivottavasti ei kovin kauaa kuitenkaan!



Me aloitettiin kanssa vauvamuskari ja oikein hauskaa oli. Itse en ole lauluimmeisiä, mutta hyvin siellä näköjään pärjää tällainen laulutaidotonkin yksilö!



Poika ryömii jo kovaa vauhtia ja ryömii esim. aina itse keittiöön syömään! On se niin ihanaa seurata pienen kasvua. Mua vaan vähän hirvittää noi ylösnousemiset ja istumiset, kun pelottaa, että toinen lyö päänsä kovasti. Onhan niitä pikkukolhuja jo tullut, mutta ei ole tippunut " korkealta ja kovaa" . Joku kirjoitti, että heillä on käytössä joku kypärä... millainen se on ja mistä olet sen ostanut ja paljonko maksoi???



Mukavaa viikkoa kaikille!



Ansu79 ja poika 7kk

Voi jestas, kun väsyttää edelleen!

Pikkumies heräs puoli yhdeksän, mutta olin ite niin sippi (koululaisten kanssa herään seiskalta..) että laitoin vaan tissiä suuhun ja sain ku sainki nukahtamaan. Taisin paikoin torkkua itsekin!

Jotenki alkaa univelkaa kertymään, kun en muista, koska viimeks oon saanu nukkua koko yön putkeen, meillä herätään vähintään pari kertaa yössä. Aiemmin Lenni veteli sikeitä läpi yön kauan aikaa, mutta nyt on mennyt jo viikkoja, että useesti herää. Eikä siis rauhotu muulle, kuin tissille! No aikansa kutakin, sano pässi kun päätä leikattiin;)



Onnea Ellille uuten kotiin!

Mekin ollaan kohta kaks vuotta tehty remppaa, valmista ei kai tuu koskaan! Me kyllä asutaan koko aika enemmän tai vähemmän remontin keskellä, mutta tähänkin tottuu ja saa rauhassa miettiä parhaat ratkasut. Toisaalta useemmin, ku kerran päivässä palaa hihat siihen, ettei tuu valmiiksi.. Ja kaikkee puuhaa olis niin monta eri projektia, ettei tiedä, mistä alottais. Usein käy niin, etten alota mitään ja siitä tulee paha mieli kun " en saa mitään aikaseks" vaikka kotona oon.. Kaikkee ei kyllä voi tuon vipeltäjän kans tehdä ja päikkärit on meillä sellasta varttia suurinpiirtein, niin eipä siinä ehdi kissaa sanomaan, ku poitsu jo herää!

Lenni oppi viime viikolla ryömimään oikeeoppisesti! Kyllä se kontalleen on noussu jo kauan ja siinä heiluttelee itteensä, mutta kädet ja jalat ei tee yhdessä asian eteen mitään! Mut jalat sutii niin hirveesti, että jos kädet ehtis mukaan, niin sulais varmaan lattiasta maalit, vauhti olis hirvee! Niin ja pyörimällä pääsee kans aika kätevästi johtoja repimään.

Ruokatouhut alko paremmin sujumaan, kun saatiin syöttis ja nuorimies pääsi pöydän ääreen! Ja ehdoton herkku on porkkanaomenasose. Ja siihen ku sekottaa mitä tahansa, niin uppoo melko varmasti. Lihoista ollaan maistettu vasta kanaa ja viljoista kaura ja riisi. Kaikki tuntuu ihan hyvin sopivan, eri asia on sitten, että maistuuko herralle.



Pitäis vähän suunnitella äippäloman jälkeistä elämää, sekin aika koittaa ihan liian pian. Rahallisesti mun kai töihin pitäis mennä, mutta paras olis, jos voisin tehdä vaan sen verran töitä, että pärjäis juuri. Muuten siis kotona pojan kans. Ihan surettais viedä noin pieni hoitoon jonnekkin vieraaseen paikkaan, mutta me ei olla mitään vielä päätetty asian suhteen. Koska sitä kotihoidon tukee pitikää hakee!?



Nyt on ruoka-aika meidän pienellä.

Ilosta syksyn alkua kaikille!



Hemppa ja iki-liikkuja-Lenni

Me ostettiin konttauskypärä ihan Prismasta, kun tuli samalla vastaan kun oltiin ruokaostoksilla. Vähän vajaan kymmenen euroa tuli hintaa, siinä on pehmuste ympäri pään ja päälaella menee ristiin suikalepehmusteet, vähän kuin suomenlippuhattu:) Ei vaan poika tunnu tykkäävän siitä, mut se lähti nyt sit samal kävelemäänkin tukea vasten, ikää 7 kk ja reilu viikko, niin meno on älyttömän huteraa ja se vaan yrittää kokoajan enemmän, niin pää kopsuu meidän parkettiin vähän väliä. Saa kyllä vahtia 24h/vrk. Yrittää kiivetä kovasti sohvalle ja pöydille, mut ei oikein osaa ja itsesuojeluvaistoa ei ole juurikaan. Samoin se saattaa päästää irti tuesta ja yrittää muina miehinä lähteä kävelemään esim. mua kohti, eikä se tietenkään onnistu.

Kyllähän se siitä vahvistuu ja sekin oppii, mut liikkumisen halu on kyl uskomaton. Musta tuntuu vaan et se on tosi pieni vielä tuollaiseen, mut kaikki vauvathan oppii vähän eri aikaan ja eri järjestyksessä asioita.

Sitä onnea uuteen kotiin tarvitaan=) Varmaan sitä remonttia meilläkin useampi vuosi tehdään...

Olipas tänään rauhaisa päivä, pidettiin remontista poitsun kanssa yksi huili päivä, hyvää vaan tekee välillä rauhoittua.

Meillä lähdettiin tänään hieman vauhikkaammin liikkumaan pitkin sohvaa...ääks,mihin minun vauva katoaa=)

Kitinää ja marinaa myös ollut pitkin päivää...ehkäpä niitä hampaita vihdoin ja viimenin alkaa pukata. Ikenet valkoisena kyllä alhaalta kuultaa. Mutta nyt taidan kömpiä tuon miehen viereen kun on hetki aikaa kaiken vilinän keskeltä.

elli ja poitsu

kyllä on kurjaa ku flunssa vaan jatkuu tai sitten tää on jo toinen tartunta 2 viikon sisällä. Alkuviikon oli poika niin aurinkoinen ja hyväntuulinen ku pääs flunssasta eroon nyt sitten taas tänään oli nenä tukossa ja ei niin aurinkoinen päivä ollu enää. Toisaalta siihen saattaa myös osaltaan vaikuttaa se, että Roni hiffas eilen illalla konttauksen tyyli vaan on jotain muuta ku oikea ;) pojalla on jalat ja kädet molemmat suorana niin, että peppu nousee korkeuksiin ja pää on alaspäin. Pikkasen huvittavan näköstä eikä siinä kauaa jaksa olla mutta ihme kyllä eteenpäin tuntuu pääsevän, varmaan pikkuhiljaa rupee tajuamaan että polvet alas niin meno kiihtyy.

Muutamana iltana tässä noussu ammeessa istuma-asennosta seisomaan äidin kauhuks, kohta varmaan hiffaa saman myös päivällä ku saa otteen sohvasta tms. Pitänee kohta käydä ostamassa konttauskypärä.



Meillä kanssa on herkkua omena-porkkana sitä kyllä syötäis vaikka joka aterialla, muut ruuat ei sitten oikein purekaan. Puuroa menee välillä hyvin ja välillä ei edes maisteta. Vellit on jo ihan out. Hedelmä- ja marjasoseet vähän niin ja näin ja lihasoseet on ihan kauhistus. Musta tuntuu että koko ajan syö vaan vähemmän eikä rintaakaan huoli päivällä ku korkeintaan 3 kertaa, illalla kyllä nukahtaa siihen. Mutta hyvinhän tuo näyttää kasvavan.



Vauvakuumetta on jo ilmassa ja pitäskin miettiä mennäkö töihin helmikuussa vai ruveta jo yrittämään pikkukakkosta. Meillä(kin) vaan nuo häät ensi kesänä, eikä siellä huvittais olla masu kovin pystyssä.

Mulla vanhempainvapaa loppuu jo lokakuun puolessa välissä kun mies ottaa itelleen ne 2+2 viikkoo ja ku mä oon kesälomalla töistä niin saadaan kuukaus yhteistäaikaa. Ihan mukava.



Nyt täytyy taas todistaa tyhmyytensä tuon MSN Groupin suhteen ???



No täytyy lähteä nukuttamaan tuota pikkumiestä ku ei isiltä pälpätyksestä päätellen oikein nukutus suju.



Kaikille hauskaa loppuviikkoa :)

Kiti & Roni (kohta 7,5 kk)

Joku kyseli tuosta msn yhteisöstä.

http://www.msn.fi/viestintapalvelut/Yhteisot/ tuossa osote mistä saa ehkä jotakin hajua hommasta. Ideana oli vaan että kaikki ei ehkä halua paljastaa lasten nimiä ja kaikkia muitakaan asioita kun kaikki pääsevät lukemaan, mutta mukavassa yhteisössä jotakin voisi ehkä monetkin enemmän kertoa. Ja kuviakin olisi mahdollisuus katsella toisten vaavista jos joku siihen rohkenee. Mutta eipä tainnut hommasaada kannatusta joten jatketaan kirjoittelua näin...

Meillä taas yksi remonttipäivä ja kiukuttelupäivä takana. Toivottavasti se on vaan niitä hampaita...

-elli-

Yskää-nuhaa-räkäisyyttä-kärttyisyyttä siis ollut ihan kiitettävästi viime viikon aikaan. Viime yö oli jo selvästi parempi, jos jatkossa myös.. .



Meillä ruokailuhommat sujuu ok. Toistaiseksi ainakin maistuu kaikki mitä vaan äiti tarjoaa. Suurimmaksi osaksi teen iste, mutta myös kaupan soseita käytetään silloin tällöin, ja etenkin kun ollaan reissussa. hyvin neiti syökin. n. kk ajan syöty 8kk soseita.

Täällä joku valitteli ruokien " yksipuolisuutta" . Samaan havahduin itsekin. Nyt sityrittänyt kehittää kaikkea uutta. Kaupan soseita ottanut " mallia" , ja tehnyt itse tuoreista omenoista-banaanista-puurohiutaleista mm. välipaloja.

Sormiruokia myös paljon annan. Keitän kasviksia, jotka pienin sit pöydälle.Täysjyväkorppu varsin kova juttu. Saakin varsin pieneksi sen jyrsittyä:)



Totta, kiva olisi kirjoitella jossain suljetummassa(kin) paikass kuin täällä muiden tammikuisten kanssa. Yahoossa sellainen tammikuisten porukka ainakin kirjoittelee. Itsekin siihen alkujaan kuuluin, mutta erosin listalta pian koska siellä oli NIIN paljon porukkaa ja ei millään pysynyt kärryillä että kuka olikaan kuka:) Joku varmaan tietää sen linkin mistä sinne voisi liittyä.. ..

Muta uutta yhteisöä (vaikka esim. sinne msn:n) en minä ainakaan osaa tehdä:)



Mahara ja neiti 11.1

Posti toi tullessaan kotihoidon tuen hakemukset!!! Pitääkin täytellä.. 1½kk sitä saadaan kunnes lapset meneekin hoitoon jo..



Mahara

me oltiin tänään vähän niinkuin 8kk tarkastuksessa, vaikka vauvalla ikää vasta reilut 7,5kk. uudet mitat olivat 8850gr ja 71 cm. eniten ihmeteltiin tuota ruoka-allergia-asiaa. eli vauvalle tehtiin prick-testit keväällä, sen mukaan vauva olisi allerginen vain soijalle (testatuista perusruuista). koko kesän on kuitenkin suun ympärys punoittanut enempi ja vähempi, vaikka en ole soijaa syönyt. nyt olen ollut ihan oma-aloitteisesti maidottomalla ruokavaliolla 2 vkoa ja kas posket ovat parantuneet yhtäkkiä. eli testien mukaan vauva ei olisi maidolle allerginen, mutta kuitenkin minun syömäni maitotuotteet näyttäisivät aiheuttavan rintamaidon kautta vauvalle reaktion. kummallista. sovittiin kuitenkin lääkärin kanssa, että jatkan maidotonta ruokavaliota ainakin joulukuulle asti. sitten ennen kuin lopetan vauvan imettämisen (toivon mukaan vasta tammikuun loppupuolella), niin vauvalle tehdään uudet testit ja katsotaan miten sitten reagoi tuohon maitoon. noh mitäpä en tekisi vauvan hyvinvoinnin eteen ja toisaalta mä taidan pudottaa tässä painoa aika hyvin, kun jää juustot, jugurtit, jäätelöt ja kermaiset ruuat syömättä.

sateista to-iltaa... ja nyt Lostin pariin.... mukavaa tulevaa viikonloppua itse kullekin!!!