**MARRASMURUJEN TIISTAI**

Toivottavasti ei käyny niin, että tiistaipino on jo olemassa ja mä en vaan taas huomannu sitä ;)



Myöhemmin lisää...



Piparminttu

Pikkuherra tuossa äsken heräili uniltaan vaunuista, joten oli välissä syöttöpuuhia ja nyt sitte taas jatketaan.



Kattelin tosiaan, että ainakaan mun mielestä kukaan ei ollu vielä tälle päivälle aloittanu uutta pinoa, joten laitoin sellasta sitte pystyyn.



Tosi ihanaa saada lukea Tiitiäiseltä noin hienoja uutisia!! Onnea tosi paljon koko perheelle siitä että kaikki on alkanu menemään noin hyvin :)



Mulla ei oikeestaan oo mitään kummempia uusia uutisia tässä. Yöt meillä nukutaan edelleenkin hienosti ja päiväunet menee vaunuissa. Parvekkeella nukkuessa tarvii käydä muutamaan otteeseen heiluttamassa vaunuja kun poika alkaa vähän kitisemään, mutta nukahtaa onneks sitten uudestaan ja nukkuu kerralla yleensä sellaset pari tuntia. Ja lenkillä ollessa nukkuu vaunuissa ihan tosi hyvin.



Kovasti jo nähdään hymyjä ja naurun tapaista hihkumistakin välillä vähän tulee :) Ihan pirteä ja iloinen poika tää on :)



Tota kakka-keskustelua oli eilen ja siihen sen verran tän meijän vauvan osalta, että aluks oli kakkaa joka vaipassa ja sitte yhtäkkiä oli muutaman päivän kakka-lakko. Sen jälkeen on alkanu olee niin että oikeestaan joka päivä kakkaa yhden kerran ja tosi ison määrän. Joskus jää päivä väliin, mutta sitte seuraavana kyllä tulee. Eikä poika vaikuta mitenkään tuskaiselta vaikka ei tuu kun yhet kakat päivässä. Aikamoinen piereskelijä tää meijän poika on, mutta nekin tulee ihan hyvin eikä tarvi sen kummemmin niitä pusata tai ähistä.



Jees, mutta mukavaa viikon jatkoa ja toivottavasti saadaan taas pian paremmat ulkoilusäät takasin että olis paremmat kelit vaunutella :)



Piparminttu

KIva lukea Tiitiäisen perheen tapahtumista, ja onneksi ne ovat vyt hyvään suuntaan menossa. Pian sulla on pieni taas kotona ja sit jo leikkaus edessa... Voimia vielä!



Kisupikkukuu: Kyselit päänsärystäni. Oma lääkäri sanoi sen vain johtuvan niskoista. On myös poskiontelotulehduksen oire, mutta muiden oireiden puuttuessa ei kuuria antanut. Kävin sit vielä yksityiselläkin (kun kans pelkään pahinta) ja hänen mielestään kuulostaa migreeniltä. Käski syödä reilusti panadolia (3x 1g/pv) jotta saa kivun laukeamaan, ja sit fysioterapeutille pitäis aikaa varata jotta hän venyttelis noi niskat ja hartiat auki. Mut hieroo ei saa. Se vaan pahentaa oireita. No, panadolia olen syönyt, mut aikaa en ole saanut varattua... Mihin mä nämä kolme laitan siksi aikaa?



Bubbles: Meillä 4v poika joka kans temppuilee ruokailun kanssa. On niin nirsoa että. Ja syöminen on hidasta (ruoka kerkeää joka kerta jäähtymään), koko ajan saa muistuttaa et syöpäs... Aamullakin lautasellinen muroja maidon kans kesti 30min... Vaikka tykkää niistä!



TalviSalama: Olen monesti lukenut kirjoituksiasi ja ajatellut, että onpa samanlaista kuin oma tekstini olis jos jaksais kirjoittaa. Monet asiat meillä menee samalla tavalla. Kaks poikaa ja sit tyttö. Maitoallergiaa pojilla ja nyt epäilys... ja paljon muuta. ainut et meillä asikoinen täytti just 4 ja teillä vanhin oli vasta 3,5... Mutta hauska huomata et jollakin on ninn samanlaista kuin täällä ;)



En muista laitoinko jo noita neidin mittoja... Mut tasan kahden kuukauden vanhana painoa oli 6015g (3700) ja pituutta 56cm (50cm). Että kasvettu on, ja posket on pyöreät! Alussa vaivannut napatyrä on hävinnyt jo. Neiti syö hyvin ja yöt nukutaan yhdellä syötöllä. Päivällä unet vähän huonommat mutta nukkuu kuitenkin. Hymyjä ja juttuja tulee jo kovasti. On jämäkkä tapaus, niskaa ei juurikaan tartte tukea ja seisoo jäntevästi.. Pysyis varmaan omilla jaloillaan jos vaan tasapainoa riittäis. Mut ei tietenkään seisoteta toista.



Nyt tarttee lähteä tisutteleen ja jatkaa taas toisen kerran.



JaaSa ja Sinna 2kk 6pv

Tänään oli sitten jälkitarkastus. Kaikki oli ihan kunnossa. Ehkäisystäkin keskusteltiin, sanoin, ettemme halua nyt mitään hormoniehkäisyä, sillä tarkoituksena olisi saada Ainolle kaverille max. parin vuoden sisään.



Neljännen jälkeen olenkin sitten ihan valmis jo sterilisaatioon. Lääkäri sanoi, että se asia pitää laittaa sitten vireille jo silloin kun odotan sitä neljättä, sillä jollei sitä tehdä synnytyksen yhteydessä, pitää jonottaa puolisen vuotta päästäkseen ko. toimenpiteeseen.



Yöhikoilusta mainitsin lääkärille myös. Hän oli sitä mieltä, että se johtuu varmaan imetyksestä ja hormoneista. Sanoi kyllä lisäksi, että jos hikoilu vain jatkuu ja jatkuu, pitää otattaa verenkuva, sillä yöhikoilu johtuu tavallisesti veren valkosolujen vähyydestä, mikä viittaa esim. Leukemiaan. -No, tuskin se nyt mitään niin vakavaa kohdallani on.



Harmittaa kun koko päivän on satanut ja käynyt kova tuuli. Päätin sen vuoksi olla hakematta lapsia iltapäiväkerhosta normaaliin aikaan, joka on nyt vakiintunut iltapäivään klo yhteen ja sälytin homman miehelleni joka hakee lapset sitten työpäivänsä päätyttyä neljän tienoilla...nyt sitten alkoi aurinko paistaa, mutta tuuli on edelleen kova ja totta kai kärsin huonosta omasta tunnosta, vaikka tiedän, että lapset oikeasti viihtyvät ip-kerhossa kun siellä on kavereita, joita täällä meillä ei ole omasta takaa lainkaan.



Olen vain niin jotenkin poikki ja tuntuu, ettei tuo tuuli tee hyvää imettävän rinnoille. Olen joka ilta kärsinyt lievästä lämpöilystä ja se luultavasti johtuu siitä, että kävelen päivittäin parin tunnin ajan lasten kouluista hakureissuilla ja siinä matkalla hikoan...sitten hiki laskee ja tulee vilu. Illalla olenkin sitten ihan helisemisissä näiden rintojeni kanssa. Inhottavan rasittava vaiva.



Jaahas pikkuneiti ähkii sängyssään. Päikyt jäivät nyt vähän lyhyiksi näin sisätiloissa. Ulkoillessa neidille maistuu uni parhaiten, kolmekin tuntia saattaa nukkua. Nyt onkin kiva ulkoilla, kun päivät ovat alkaneet pidentyä ja vihdoinkin saatiin lunta.



Kanelisokeri

Täälä myös jälkitarkastus takana ja hyvin oli kuulemma paikat parantuneet.

Meillä kanssa ehkäsystä oli puhe ja meillähän mies menee poikkaseen omansa en minä.

Mutta hyvä ehkäsy toi Joelkin välissä on ja miehen nivustyrä.

Mies odottaa leikkuu aikaa tulevaksi koska vain,tänään lääkäri kyselikin minulta asiasta ja sanoi että mieheni pitää soittaa ja pyytää aikaa nopeammin koska alkanut oireilemaan enemmän.

Jos vaikka pääsis tässä piankin sitten sinne niin ei tarttis enään tiuskia kipeenä muilla...

Jaasalle,ja muillekkin että meillä kanssa on todella jäntevä poika ja aina jos mahdollista niin seisoisi sylissä,ei mekään tietysti seisoteta sillain,mutta seisoo itse heti kun jalat osuvat sillain että pääsee ylös punnertamaan.

Tänne kanssa satoi toissa iltana 10cm lunta mutta sitten tänään satoi vettä ja nyt piha on sitten täynnä märkää sohjoa.

Mutta parempi sekin että ei olis ollenkaan maa valkoisena.

Huomenna kun kuitenkin pitäisi pakkasta olla ja saattaa sataa jopa lunta lisää...

Mutta nyt taas muihin hommiin...

toivoovauvaa ja Joel 11 viikkoa!

Täällä jo aiemmin valittelinkin, että menee yöt valvoessa. Neuvolassa käytiin, ja kyllä kuulemma taitaa koliikki meidän poikaa vaivata. Niitäkin on kuulemma eriasteisia, mutta kun 4-5 yönä viikossa huudetaan 3-5 tuntia lähes yhtä soittoa, niin se vastaa taudin kuvaa.



Tavallaan helpotti diagnoosi; että tämä ei ole minun vikani, ja että ei ole kuitenkaan suurta hätää (vaikka varmasti pientä sattuukin!). Ja että tämä loppuu aikanaan. Toisaalta masentaa, ettei välttämättä mikään auta, tämä on vain kestettävä.



Toki kaikkea yritetään (vaikka aika paljon on jo yritetty). Huomenna mennään vyöhyketerapiaan, siitä on kuulemma monet saaneet apua. Onko täällä kenelläkään kokemusta?



Joel on kyllä kasvanut hienosti, pituus 60,3 cm (51cm) ja paino 6015 g (3475g). Ikää nyt 8 viikkoa.



Ja silloin kun poika on hyvällä tuulella, on se maailman valloittavin tapaus. Hymyilee ja välillä tuntuu, että meinaa ihan revetä riemusta kun näkee äidin. Sillä sitä taas jaksaa :-)



Anyara

Mulla oli kanssa tänään jälkitarkastus ja poitsulla 2kk lääkärineuvola. Jälkitarkastuksessa kaikki ok ja Niklas kasvanu hienosti, 59,5cm, 5940g ja pipo muistaakseni 39,5cm. Jäntevä pikkumies meiltäkin löytyy.



Taisitkin toivoovauvaa olla siinä just mua ennen menossa sinne jälkitarkastukseen! Siinä odotellessa jotain vähän juttelinkin (oletettavasti) anoppisi kanssa, kun olin kuulevinani hänen mainitsevan jotain " poikansa perheestä" ...



Kakka-asiasta: Meillä on kyllä vielä aikamoista rupsuttelua. Kerran päivässä turautetaan vähintäänkin kunnon satsit ja melkein joka vaipassa on vähintäänkin ne vauhtiraidat! :) Kerran päivässä voi olla semmonen vaippa, missä ei oo kun ihan pelkät pissat.



Yöt on onneks nyt pikkasen helpottanu. Tosin edelleenkin se nukahtaminen menee lähemmäs puolta yötä, mut se ei haittaa, kun itekin mennään yleensä vasta siihen aikaan nukkuun. Syötän sängyssä makuultaan, niin monesti nukahdan siinä sitten itekin. Sitten nukutaan tissi suussa tai poskella.. :P Mut se on ehkä kuitenkin pieni hinta siitä, että edes saa nukkua! Eiköhän se poika jossain vaiheessa opi nukkuun sängyssäänkin. Sinne me kuitenkin se aina laitetaan jos päivällä nukahtaa syliin esim. Muutaman kerran on nukahtanu itelläänkin sänkyyn, kun on osunu viemään sen sinne sopivaan hetkeen..

Nyt vaan on vaunuissa nukkuminen menny huonompaan suuntaan. Yleensä nukkuu sen ajan mitä jaksaa tuolla kävellä, mut sit herää kun ei enää liikuta... Tänään se nukahti neuvolassa mun syliin ja vielä istuma-asennossa! Vähänkö mua huvitti.. :) No siitä se sit nukkukin kotio asti ja vielä jonkun lähemmäs tunnin tais nukkua sit tossa ulkosalla.



Telkkarin orja taitaa tästä hiippailla tonne olkkarin puolelle...

Anyaralle!



Meillä on 8 viikkoinen tyttö alkanut viikko sitten itkemään lähestulkoon koko ajan päivisin. Yöt nukkuu, mutta päivät syö ja sitten alkaa itku. Ollaan käyty yksityisellä ja vaihdettu apteekin korvikkeeseen mutta ei tunnu auttavan. Eilen kävin itse hieronnassa ja siinä sitten samalla varasin vauvalle tänään ajan osteopaatille eli hierojalle, joka kattoo että mistä mahtaa kiikastaa... Meillä oli vaikea synnytys ja itkuisuus ja syömisongemat voivat siis johtua ihan siitä että vauvalla on joku lihas jäänyt jumiin, esim kieli, kun piti niin väkivallalla syntyä! Kerron siis kokemuksiani kunhan pääsen takaisin. Kerro sinäkin! Toivon , että tämä helpottaa, koska on niin ikävä kuunnella tota jatkuvaa vaikerrusta, tekee niin pahaa kun ei pysty auttamaan ja välillä menee itselläkin hermo ja sitten syyllisyys painaa... kaikki sanoo että helpottaa pian, mutaa enpä itse jakasa uskoa