Miten eroon yövaipasta?

Joillakin luopuminen tapahtuu aiemmin - toisilla taas hyvinkin myöhään. Yökastelusta puhutaan vasta, kun lapsi on 5-vuotias.



1. Yleistä yökastelusta



Ikivanha oire



Glicklichin lastenlääkärikirjassa kerrotaan, että yökastelu on tunnettu jo 1500 eKr. Eli yli 3500 vuotta sitten!

Yökastelua on esiintynyt ja esiintyy tänäänkin kaikissa roduissa ja kaikkialla maapallolla. Sen on havaittu esiintyvän suvuittain ja kaikkialla on huomattu myös se, että pojat potevat tätä vaivaa tyttöjä useammin. Yökasteluoire häviää itsestään ilman hoitoa yli 5-vuotiailta yökastelijoilta noin 15 %:lta vuosittain.



Yleinen vaiva



Suomessa on noin 30.000 yli viisivuotiasta lasta, jotka kastelevat öisin. Nelivuotiaista lapsista vielä noin joka neljäs kärsii ajoittaisesta tai toistuvasta yökastelusta, ja vielä seitsenvuotiaista noin joka kymmenes kastelee ainakin ajoittain. Yökastelijoista noin viidesosa kastelee myös päivisin.



Yökastelu ei ole sairaus



Lasten yökastelulla tarkoitetaan yli 5-vuotiaan lapsen tahatonta ja toistuvaa yökastelua ts. kastelua unen aikana. Lapsi ei herää virtsaamistarpeeseensa. Yökastelijoista noin viidesosa kastelee kuitenkin myös päivisin. Joissakin tapauksissa kasteluoireen voi aiheuttaa taustalla oleva sairaus; tällöin kyseeseen tulee ensisijaisesti virtsateiden tulehdussairaus tai harvinaisemmin sokeritauti.



Oire tarvitsee huomiota ja hoitoa



Lapset kokevat itse kastelun erittäin häpeällisenä. Oire stressaa lapsia kaikkien lääketieteellisten tutkimusten mukaan. Kuivaksi voi oppia oikealla hoidolla. Tämä tapahtuu huomattavasti nopeammin kuin pelkkä odottelu paremmista päivistä. Yökastelun hoito aloitetaan nykyisin, kun lapsi on noin viiden vuoden ikäinen. KELA voi myöntää hoitotukea yli 5-vuotiaan lapsen yökastelun hoitoon.



2. Mistä yökastelu johtuu?



Virtsarakko oppii yksilöllisessä aikataulussa



Me opimme tietyt taidot hieman eri-ikäisenä; toiset lapset oppivat esimerkiksi polkupyörällä ajon aikaisemmin kuin toiset. Virtsaaminen, ja samaan tapaan virtsan pidättäminen on itseasiassa monimutkainen taito, joka meidän jokaisen on pitänyt opetella. Yökastelu on pääasiassa tavallista hitaampaa kuivaksi oppimista.



Elimistön toiminta on yksilöllistä



Yökastelija voi olla hieman tavallista sikeäunisempi, mutta pelkkä sikeäunisuus ei tee kenestäkään yökastelijaa. Joillakin lapsilla unen rakenne on selvästi yksilöllinen, aivot eivät reagoi virtsarakon sisäisen paineen nousuun, uni ei muutu pinnalliseksi ja lapsi jatkaa syvää unta, vaikka rakko on täynnä ja vaatii jo tyhjennystä.



Yökastelija erittää runsaasti laimeaa virtsaa nukkuessaan



Useimmat yökastelijat erittävät yön aikana normaalia runsaammin laimeaa virtsaa. Tämä havaittiin jo 1950-luvulla. Osalla yökastelijoista on todettu normaalia väheisempää vasopressiinin eli virtsaneritystä vähentävän hormonin eritystä. Tämän hormonin vuorokausierityksen vaihtelu on heillä tavallisuudesta poikkeava. Pienellä osalla yökastelijoista on todettu virtsarakon ylimääräistä supistelua.

Normaalistihan rakko supistuu vasta virtsaamisen aikana, mutta liian aktiivinen rakko voi supistella jo täyttymisvaiheessa, jopa siinä määrin, että lapsi laskee alleen.



Taipumus yökasteluun on perinnöllinen



Yökastelu on myös jossain määrin perinnöllistä. Yli puolella yökastelijoista ainakin toinen vanhemmista, useimmiten isä, on ollut yökastelija.

Yökastelijasuvuista onkin eristetty kolme geeniä, ENUR1 kromosomista 13, ENUR2 kromosomista 12 ja ENUR3 kromosomista 22. Mahdollinen geeni on myös paikannettu kromosomiin 8. Tällä hetkellä näiden yhteys yökasteluun on varmistettu, mutta yökastelun varsinainen mekanismi on vielä epäselvä.



3. Onko yökastelu psyykkistä?



Yökastelu ei ole merkki psyykkisestä häiriöstä



Yökastelu ei yleensä ole psyykkistä tai kasvatukseen liittyvää. Perheen kriisitilanteet voivat kuitenkin aiheuttaa lapselle stressiä, jonka seurauksena esiintyy yökastelua. Pääsääntöisesti yökastelu on psyykkisille ongelmille altistava tekijä, ei seuraus.



Lapsi on herkkäaistinen ja -tunteinen



Koska virtsan pidättäminen on hyvin monimutkainen ja häiriöaltis taito, saattaa jokin jännittävä tilanne tai elämänmuutos saada jo kuivaksi oppineen lapsen kastelemaan uudelleen. Jatkuva yökastelu lisää helposti jännitystä koko perhepiirissä, mikä puolestaan voi lapselle aiheuttaa ahdistusta, unettomuutta ja jännittyneisyyttä.

Lapsi ymmärtää ja aistii enemmän kuin me aikuiset luulemmekaan.



Kaveripiirissä yökastelija voi kokea joutuvansa porukan silmätikuksi ja pilkan kohteeksi, sillä lapset osaavat olla hyvin julmia toisilleen. Yökyläsillä olo, leirit tai muut vastaavanlaiset tilanteet eivät siksi yökastelijasta tunnu niin houkuttelevilta ajatuksilta kuin mitä vanhemmat luulevat.



Itsetuntoa koetteleva harmi



Yökastelijat kärsivät usein huonosta itsetunnosta ja alemmuudentunteista. Lapsi voi myös olla huolimaton, kärsimätön ja herkästi suuttuva. Hoitamalla yökastelu myös lapsen itsetunto kohenee ja lapsi voi paremmin.



Joskus - hyvin harvoin - yökastelun taustalla on myös psyykkisiä syitä. Tällöin yleensä lapsen käyttäytyminen on muutenkin poikkeavaa.



4. Milloin lääkäriin?



Kun yökastelu on ongelma



Lapsen voi viedä lääkäriin aina kun yökastelu syystä tai toisesta tuntuu ongelmalliselta. Vaikka yökastelulle on tyypillistä spontaani paraneminen, kuivaksioppimista voidaan nopeuttaa oikealla hoidolla.



Yökastelun hoito aloitetaan yleensä vasta noin viiden vuoden iässä. Hoidon tavoitteena on saada lapsi kuivaksi kouluikään mennessä.



Kun yökastelun taustalla on jokin sairaus



Jos lapsi on kuumeinen tai muuten huonovointinen, käänny lääkärisi puoleen. Yleisin yökastelun taustalla oleva sairaus on virtsatietulehdus, joka on helppo varmistaa pikatestillä.



Lääkärisi kyselee Sinulta luultavasti seuraavantyyppisiä asioita:



- Onko lapsesi jo oppinut kuivaksi ja milloin?

- Jos hän on jo oppinut kuivaksi, kauanko hän on ollut kuivana ennen kuin yökastelu alkoi?

- Lirahteleeko hänellä silloin tällöin pissa housuun?

- Kuinka usein hän yökastelee?

- Onko kastelua myös päiväsaikaan?

- Onko hänellä ummetusta tai ulosteenkarkaamista?

- Käykö hän usein pissalla tai onko hänellä voimakas virtsaamisentarve?

- Onko hänellä aiemmin esiintynyt virtsatieinfektioita?

- Onko hän sikeäuninen?

- Onko vanhemmilla ollut lapsena yökastelua?

- Onko hänellä jokin perussairaus tai onko hän esimerkiksi keskonen?



5. Yökastelun hoito



Miten päästä eroon yökastelusta?



Lapsen oma halu oppia kuivaksi on hoidon onnistumisen edellytys. Kuivaksioppimista voi nopeuttaa kotikonstein tai lääkärin avustuksella. Eniten käytettyjä hoitokeinoja ovat desmopressiini ja hälytinlaite, joko yksinään tai yhdistelmähoitona. Yhdistelmähoito tuottaa parempia tuloksia kuin kumpikaan yksinään.



5. 1. Kotikonstit



- Kokeile, auttaako iltainen neste- tai ruokarajoitus.

Varsinkin kofeiinia sisältävät juomat, kuten kola-juomat, mutta myös esimerkiksi suklaa,

lisäävät virtsaneritystä. Pienellä suolapalalla, kuten chipseillä, on taas virtsaneritystä

vähentävä vaikutus.

- Kokeile, auttaako WC:ssä käynti ennen nukkumaanmenoa.

Tämän voi tehdä jopa kaksi kertaa ennen nukkumaanmenoa - ensimmäisen kerran noin puoli tuntia ennen

ja toisen kerran välittömästi ennen nukkumaanmenoa.

- Kokeile, onko yöllisestä WC:hen herättämisestä apua.

Tämä ei varsinaisesti paranna yökastelua - joskin aika voi sen samanaikaisesti tehdä - mutta se auttaa

sängyn pysymisessä kuivana. Vaipan käyttöä ei myöskään ole syytä pelätä, jos vain lapsi suostuu niitä

käyttämään.



Mikäli toinen vanhemmista on itse ollut yökastelija, voi olla lohdullista keskustella asiasta lapsen

kanssa ja vakuuttaa lasta siitä, että ongelmasta pääsee yli.



5.2. Lääkehoito



Desmopressiini on virtsan eritystä estävän luonnollisen hormonin - antidiureettisen hormonin - synteettinen vastine. Sitä on käytetty menestyksellisesti lasten yökastelun hoidossa jo 20 vuoden ajan. Lääkitys aloitetaan tavallisesti lapsen ollessa noin viiden vuoden ikäinen.



Desmopressiini vähentää tehokkaasti yökastelua. Virtsan määrä yöaikana laskee. Lapsi herää myös helpommin pissalle. Hoito tehoaa sitä paremmin, mitä kehittyneempi lapsen oma hormonituotanto on. Desmopressiini ei vaikuta lapsen omaan hormonituotantoon yökastelun hoidossa käytettävillä annoksilla.



Tabletti tai sumute



Desmopressiini lääkitys nautitaan tablettina tai nenäsumutteena. Desmopressiinilääkitys otetaan illalla nukkumaanmenoaikaan heti WC¿käynnin jälkeen.



Huomaa, että hoitava lääkäri räätälöi aina annoksen ja lääkityksen yksilöllisen tilanteen mukaan. Oma lääkärinne voi näin määrätä myös suurempia hoitoannoksia. Lääkärinne kanssa kannattaa keskustella hoidon yksityiskohdista.



Hoito voidaan aina uusia



Vaikutus havaitaan useimmiten viikossa, mutta mahdollisesti jo ensimmäisenä yönä. Lääke tehoaa noin 80 % yökastelijoista, parhaiten niillä lapsilla, joilla virtsan eritystä estävän hormonin luontainen eritys on vähäistä. Ellei tehoa kuitenkaan havaita yhden kuukauden aikana, lääkehoito lopetetaan ja se voidaan aloittaa puolen vuoden kuluttua uudelleen. Hoitoa lopetettaessa lääkkeen määrää pienennetään vähitellen.



Ei nestettä juuri ennen lääkkeenottoa eikä yön aikana



Nesteen saantia 1 tunti ennen lääkkeenottoa ja 8 tuntia lääkkeenoton jälkeen tulee välttää, jottei elimistöön kertyisi ylimääräistä nestettä. Lääkettä ei myöskään tule ottaa:

- jos lapsi sairastuu ja tarvitsee yöjuomista

- jos lapsi on etelänmatkalla ja juo tavallista runsaammin

- jos lapsi esim. urheilusuorituksen jälkeen ennen nukkumaanmenoa juo runsaasti.



Lääkkeenotossa voi hyvin pitää taukoa vaikka viikonkin ajan. Tauon jälkeen lääke otetaan taas ohjeen mukaisesti.



Jos desmopressiiniä saava lapsi kouristelee, on lapsi vietävä lääkäriin ja desmopressiinin käytöstä on mainittava hoitavalle lääkärille. Muutoin desmopressiinin sivuvaikutukset ovat harvinaisia, ja yleensä lieviä ¿ tavanomaisina annoksina lääke ei aiheuta juuri minkäänlaisia haittavaikutuksia.



5.3. Hälytinlaite



Lasten yökastelua on pitkään hoidettu hälytinlaitteella. Ennen kuin hoito aloitetaan on tärkeää, että perhe perehtyy hälytinlaitteen käyttöön ja hälytinääntä seuraaviin toimiin. Hyvin tärkeää on, että lapsi itse ymmärtää asian. Hälytinlaitteen käytön edellytyksenä on se, että lapsi ja koko perhe ovat motivoituneita hoitoon.



Hälytin herättää pissalle



Hälytinlaite on kaksiosainen, kosteusanturilla varustetusta patjaosasta ja siihen johdoilla kytketystä hälyttimestä koostuva kokonaisuus. Hälytinlaitehoito perustuu ehdollistamiseen, jonka tarkoituksena on nopeuttaa rakon pidätyskyvyn luonnollista kypsymistä. Patjan kostuminen laukaisee hälyttimen, jolloin lapsi herää. Herääminen keskeyttää virtsanerityksen, lapsi - tai joku perheen jäsenistä - sammuttaa hälyttimen ja lapsi käy pissalla WC:ssä. Osa lapsista jatkaa uniaan hälytinäänestä huolimatta. Tällöin vanhempien on syytä herättää lapsi ja auttaa häntä WC:ssä käynnissä.



Hoito voidaan aina uusia



Hälytinlaitetta käytetään yleensä joka yö kahdesta kolmeen kuukautta. Mikäli lapsi ei lainkaan reagoi hälytysääneen, ei edes kastelumäärää vähentämällä, on hoito syytä keskeyttää. Hoitoa voidaan kokeilla myöhemmin uudelleen, yleensä noin vuoden päästä.



Auttaa useimpia lapsia



Hälytinlaitehoidolla 80 % yökastelijoista oppii kuivaksi. Kolmanneksella kuivaksi oppineista lapsista oire kuitenkin palaa takaisin. Tällöin uusi hoitojakso voidaan aloittaa välittömästi - yleensä hyvin tuloksin. Hälytinlaitteen huonona puolena ovat väärät hälytykset, joita esim. hikoileminen voi laukaista. Hälytinääni voi myös rikkoa perheessä kaikkien muiden unirytmiä paitsi itse kastelijan.



5.4. Yhdistelmähoito



Yökastelun hoito aloitetaan joko desmopressiinillä tai hälytinlaitteella. Vuonna 1999 annetun Eurooppalaisen hoitosuosituksen mukaan desmopressiini on ensisijainen lääkehoito kaikilla niillä lapsilla, joilla yökastelu esiintyy yksittäisenä oireena.



Parhaat tulokset lasten yökastelun hoidossa on saavutettu silloin, kun desmopressiinihoito on yhdistetty hälytinlaitteen käyttöön. Tulokset ovat parempia kuin desmopressiinilla tai hälytinlaitteella erikseen. Lääkärin kanssa kannattaa keskustella siitä, kumpi hoitomuoto sopii perheeseenne paremmin.



Lääkärinne voi lisätä oksibutyniini-nimisen lääkeaineen hoitoon joissakin tapauksissa. Oksibutyniini lisää virtsarakon tilavuutta ja vähentää WC¿käyntien määrää.



5.5. Hoidon seuranta



Hoidon tehoa ja lapsen kuivaksi oppimista seurataan kastelupäiväkirjan avulla. Hoidon edetessä märät yöt vähenevät ja jäävät lopulta kokonaan pois.



Joka ilta kalenteriin merkitään, esiintyikö päiväkastelua tai tuhrimista, ja joka aamu tehdään merkintä siitä, oliko yö kuiva vai märkä.



Kastelupäiväkirjan avulla voidaan seurata hoidon tehoa ja kerrata kasteluun liittyviä asioita. Myös KELA vaatii

päiväkirjan pitoa hoitotuen saamiseksi.



Jos haluat päiväkirjan paperitulosteena, paina tästä. Huomaa, että sähköinen päiväkirja eli Velhokalenteri löytyy sarjakuvaosiosta. Se on henkilökohtainen ja täysin tietosuojattu. Voit pitää siinä jatkuvasti päiväkirjaa ja tulostaa tarvittaessa internet-selaimen tulosta-painikkeella.



6. Sanasto



Antidiureettinen hormoni: Antidiureettinen hormoni (ADH) on aivolisäkkeen erittämä hormoni, joka säätelee (estää) virtsaneritystä. Tunnetaan myös nimellä vasopressiini.



Bedwetting: Englanninkielinen termi yökastelulle.



Desmopressiini: Desmopressiini on ihmisen vasopressiinin eli antidiureettisen hormonin synteettinen vastine jota käytetään yökastelun hoitoon.



Detrusor: Rakkolihas (tyhjentäjä), eli lihas jonka supistuminen saa aikaa virtsarakon tyhjenemisen.



Diureesi: Lääketieteellinen nimitys virtsaneritykselle.



Ehdollistaminen: Tietty alitajuisen oppimisen muoto, jossa opitaan yhdistämään asioita toisiinsa. Kuuluisin esimerkki ehdollistamisesta lienevät Pavlovin koirat.



Enureesi: Kasteluhäiriö, viisi vuotta täyttäneen lapsen toistuva tahdonalainen tai tahaton virtsaaminen päivällä tai yöllä vaatteisiin tai vuoteeseen.



Enuresis nocturna: Yökastelu, latinalainen, lääketieteellinen nimitys. Englanninkielisessä kirjallisuudessa nocturnal enuresis.



Hyponatremia: Natriumin (suhteellisen) määrän pieneneminen elimistön nesteissä.



Nesteretentio: Ylimääräisen nesteen kertyminen elimistöön.



Polyuria: Runsas, (liiaksi) lisääntynyt virtsaneritys.



Sfinkteri: (Virtsaputken) sulkijalihas, joka normaalisti on supistuneena ja estää virtsan karkaamisen rakosta.



Vasopressiini: Katso antidiureettinen hormoni.



7. Linkit



Ulkomaisia



http://www.bedwetting.ferring.ca Bedwetting Online

Sivuilta löytyvät omat sivut sekä vanhemmille, että lapsille. Eri-ikäisille tytöille ja pojille löytyvät omat sivut vielä erikseen. Sivut ovat englannin lisäksi ranskankielellä.



http://www.kidney.org/patients/bedwet.cfm National Enuresis Society

National Enuresis Scoietyn sivut National Kidney Foundationin sivuilla.



http://www.ferring.com Ferring Pharmaceuticals

Lääketehdas Ferringin kansainväliset sivut.

Mä olen kanssa aina ollut sitä mieltä, että lapsen pitää vaan oppia yökuivaksi. Eli odottelin milloin se vaippa olisi kuiva. Sitä ei koskaan tapahtunut, vaippa oli lähes aina märkä aamuisin. Päiväkuiva meillä on oltu 2v 3 kk iästä lähtien. Joululomalla ajattelin sitten ihan kokeilla, kuinka käy kun vaipan vain jättää pois. Lapsi tuolloin 3v 9kk. Ekan viikon pissatin yöllä, eli nostin nukkuvan lapsen potalle. Tuona aikana tuli yhdet pienet pisut housuun, sänkykään ei siinä kastunut. Viikon jälkeen ajattelin kokeilla herääkö itse pissahätään. Kahtena ekana yönä oli sänky märkä, sen jälkeen vahinkoja ei ole sattunut. Nyt kun vaippa on ollut poissa 1,5 kk:tta käydään meillä öisin pissalla, itse hätään heräten, ehkä noin 1-2 krt viikossa.



Varmastikaan tämä ei kaikilla onnistu, mutta halusin kertoa kuitenkin että näinkin on mahdollista. Meillä siis pissattiin yöllä vaippaan, koska tiedettiin että voi huoletta pissata vaipan ollessa siellä pöksyissä.

Eli lapsi osasi pissata vaippaan kun tiesi, että sellainen on. Meillä päiväkuiva oli 2v5kk vanhana ja yökuiva 2v6kk vanhana, kun vain uskalsin jättää sen vaipan pois. Tietysti pissalle viimeisenä illalla ja heti ekana aamulla.

Vahinkoja kävi sänkyyn ehkä 5 kertaa: petarin ja patjan väliin sitten se muovitettu frotee niin ei mene patja pilalle... Petari kuivaa kyllä seuraavaksi yöksi. Petarin ja lakanan välissä muovi hiostaa.

Niin meillä siis lapsi sanoi, ettei mene iltapissalle vaan pissaa vaippaan. Silloin sanoin, ettei laitetakaan vaippaa ja siitä meillä homma sitten toimikin-äidin yllätykseksi.

Itse kyllä kallistun enemmän tähän näkökantaan että yökuivaksi ei voi juurikaan opettaa. Meillä esikoinen kasteli öisin tuonne 5,5 v ikään asti ja luin ja kyselin terveydenhuoltoalan ihmisisltä asiasta aika paljon. Kaikkien ammatti-ihmisten (ja lukemieni juttujen) mielipide oli kyllä tuo että yökuivaksi ei voi opettaa, koska kyse on pääasiassa lapsen fyysisistä valmiuksista. Esim. yöllä pissalle herättäminen ja illalla juomisen rajoittaminen saattavat vain sotkea elimistön kehitystä. Meillä vaivaa alettiin hoitaa reilu 5 v. iässä (tai siis aloimme jonottaa hälytintä 5 v. neuvolakäynnin jälkeen ja laite saatiin siitä ehkä 5 kk kuluttua) ja itse hoito eli hälytin tehosi kyllä nopeasti. Nyt poika on yökuiva ja hoito sujui mielestäni odotettua helpommin. Toki joissain tapauksissa vaippaan pissaaminen öisin voi olla vain tapa, mutta kyllä suositus on odotelle rauhassa lapsen kehittymistä. Esim. meillä poika on niin sikeä nukkuja että ei aluksi herännyt edes hälyttimeen kun pissa tuli vaan piti kunnolla herätellä että havahtui, eli ei ollut kyllä tietoinen tapa se vaippaan pissaaminen.

Pari-kolme kuukautta sitten aloimme yrittämään yövaipasta eroon pääsemistä. Kerta toisensa jälkeen se epäonnistui ja pidimmekin pientä takoa sen suhteen. Sitten tuli taas " hyvä jakso" , jolloin pojan vaippa oli useita päiviä putkeen kuiva aamulla, joten päätimme kokeilla uudestaan.



Iltapalan kanssa juotetaan ihan normaalimäärä nestettä, mutta vältämme limuja illalla. Lisäksi käytämme pojan pissalla vähintään kaksi kertaa ennen sänkyyn menoa. Sen lisäksi pidämme pojalla yökkärin alla kalsareita ja huoneen lämpimänä (=veto/kylmyys herkistää pissaamiselle).

Parin tunnin päästä kun olemme itse menossa nukkumaan, nostamme vielä unisen pojan pissalle huoneessa olevalle potalle. Poika ei edes kunnolla herää siihen.



Tuloksena nyt kuukauden kuivana olemista paria vahinkoa lukuun ottamatta. Päiväkuivaksi poika oppi n. 2,5 vuotiaana.

Meille terveydenhoitaja sanoi ettei yövaipasta voi opettaa eroon. Lapsella käynnistyy omia aikojaan pidätyshormonitoiminta. Tytöllä jäi yövaippa pois n.3-vuotiaana. Hänellä oli aamuisin vaippa kuiva ja pojalla jäi n. 4-vuotiaana. Terveydenhoitaja sanoi myös ettei kannata alkaa lasta herättämään pissalle jos lapsi ei itse herää pissahätään. Häiriintyy vain uni. Jokainen jättää yövaipan pois omia aikojaan, vanhemman tulee olla vain kärsivällinen:0)

MUTTA joku laiska lapsi saattaa kyllä viimeistään aamulla pissata yövaippaan ihan vaan siitä syystä, ettei jaksa nousta heti herättyään vessaan. Oma poikani (4,5 v) tekee nimittäin joskus sitä. Hän kyllä pissaa vaippaan monta kertaa yölläkin, eikä herää siihen ollenkaan, mutta joskus pissaa vaippaan myös aamulla herättyään, kun ei jaksa nousta vielä ylös. Sen takia ollaan n. puolen vuoden välein kokeitu pitää muutama yö ilman vaippaa (poika on itsekin halunnut), että pissaako siihen enää ollenkaan yöllä. Kyllä pissaa, eikä todellakaan herää siihen. Häntä on turha yrittää edes pissattaa alkuyöstä/yöllä, koska on niin sikeäuninen, ettei meinaa millään herätä ja saa kamalan raivarin, jos pitäisi käydä kesken unien vessassa. Eli vaippa on ja pysyy. 5-v neuvolasta kysyn siitä hälytinpatjasta, vaikka en usko, että poika herää mihinkään hälyttimeenkään.



Ainoa asia mikä tässä yövaippa-asiassa harmittaa on se, että poika pissaa yleensä niin paljon, ettei mikään tavis-vaippa pidä. Niinpä hän on käyttänyt n. 3-4 kk City Marketista ostettavia Huggies-yökasteluvaippoja (olikohan ne ton merkkisiä?), jotka maksavat n. 24 ¿/kk. Tämä tekee vaipan kappalehinnaksi 0,80 ¿! Vertaa esim. Liberoon ja Pamperssiin. Ajattelin seuraavaksi kokeilla taas jotain tavis-vaippoja, mutta mikähän sellainen olisi tarpeeksi pitävä paljon pissaavalle isolle pojalle (n. 110 cm pitkä ja painaa n. 18 kg)???

tiedoksi: meillä myös poika pissasi ja todella paljon öisin, eikä herännyt. Ongelmaksi tuli tuo vaippojen pito-ongelma, kaikki tuli läpi. Vein pojan 4,5 vuotiaana yksityiselle lääkärille, ja pyysin hänelle silloin sen hormonilääkityksen tämän takia. Lääkäri antoi kuurin ja poika oppi kuivaksi sen avulla noin kolmessa kuukaudessa. Lääke alkoi auttaa heti toisella viikolla niin, että kaikki yöt olivat kuivia. Meillä olisi ollut vielä yhden kuukauden lääkkeet jäljellä ennen kontrollikäyntiä lääkärillä ja kokeilujaksoa ilman lääkkeitä. Mutta itse asiassa meillä kävi niin, että olimme toissa viikolla etelässä ja huonesiivooja heitti pillerit vahingossa roskiin (ilmeisesti, niitä ei kuitenkaan enää löytynyt),. Joten jouduimme olemaan lomalla ilman lääkettä, ja yllätysyyllätys, vahinkoja ei ole tullut! Eli kolmen kuun kuuri oli kypsyttänyt pojan rakon.

Kannattaa siis harkita käyntiä yksityisellä, sieltä voi saada hoidon jo ennen 5 -vuotissynttäriä, toisin kuin neuvolasta.

Kiitos tiedosta! Olenkin miettinyt, kannattaisko poika viedä yksityiselle lasten(?)lääkärille, kun meillä on kuitenkin vakuutus... Tuntuu jo valmiiksi, että neuvolassa vaan vähättelevät asiaa tai ainakaan neuvolatädin mielestä asialla ei ole mitään kiirettä. Olen myös miettinyt sitä, että kun Kelalta voi saada jotain korvauksia (onkohan se se sairaan lapsen hoitotuli vai mikä?), mutta sitä varten piti ymmärtääkseni pitää puoli vuotta päiväkirjaa tosta yökastelusta, että eikö sitä voisi pitää jo nyt vai voiko sen aloittaa vasta, kun lapsi täyttää 5 vuotta? Toisaalta poika suhtautuu asiaan aivan kuin mihin muuhunkin arkiseen ja normaaliin asiaan. Ei siis itse ole lainkaan ihmeissään, kun hänellä on yöllä vaippa, vaikka oppi aikoinaan päiväkuivaksi tasan 2-vuotiaana. Eikä muakaan haittaa mikään muu kuin noi helkkarin kalliit vaipat!!!

suosittelen lämpimästi!! Ei meilläkään poika itse siitä mitenkään kärsinyt, eikä tehty numeroa, paitsi että yöunet tietty häiriintyivät, kun heräsi sitten lammikkoonsa ja parhaina öinä vaippa vuosi kolme kertaa.. Itsellä meni hermo siihen heräilyyn, meillä kun on kaksi poikaa, jotka molemmat ovat valvottaneet eri syistä minua nyt jo 5 vuotta. ja ykskaks sain vain tarpeekseni ja varasin lääkärin. Poika oli aikalailla tasan 4,5 vuotta. Lääkäri oli tosi mukava lastenlääkäri Pikkujätissä,kyseli pojalta itseltään asioita ja selvitti taustaa. Me oltiin siinä vaiheessa jo pidetty sitä yöpäiväkirjaa kuukauden verran - löydät sen netistä joltain yökastelusivuilta, oletko jo löytänyt? Sitten saatiin lääkkeet ja ekan kuukauden jälkeen käytiin kontrollissa ja todettiin, että lääke oli alkanut auttaa. Lääkäri selitti nuo hormonijutut, mutta myös sen, että voi olla, ettei pojan rakko ole vaan tarpeeksi iso, ja kun lääke seisottaa pissan siellä yön yli, niin rakkokin venyy ja kypsyys syntyy sitä(kin) kautta. Ja näin taisi meillä käydä, koska tosiaan nyt ollaan oltu kohta 2 viikkoa ilman lääkettä ja ainut vahinko on tullut sellaisen illan jälkeen, jolloin poika oli a) riehunut hullun lailla ja b) lipittänyt vähän väliä jotain juomaa koko illan, joten vahinko oli tietyllä tavalla odotettavissa, eikä sekään ollut kuin aamukuudelta tullut pikku liru - ei MITÄÄN entiseen tulvaan verrattuna :). Me saatiin lääkäriltä se Kela-hakemus, mutta se tuli hylkynä takaisin, koska sitä voi hakea vasta kun lapsi on täyttänyt 5 v, eli meillä vasta maaliskuussa on synttärit. Mutta koska meilläkin on vakuutus, niin se käsittääkseni korvaa kuurin, joten siinä mielessä se ja sama, eikä nyt tarvitse hakea sitä uudelleen.



Suosittelen siis lämmöllä!!!



Muuten olen sitä mieltä, toisen pojan kokemuksella, että vaippaan pissaamisesta voi todella tulla tapa, ja siksi monen kohdalla varmasti auttaa, kun vaipan vaan jättää pois. Ihmettelen myös sitä, että " ennen vanhaan" on lapset saatu sekä päivä- että yökuivaksi poistamalla vaipat ja pissattamalla yöllä tms konsteilla, nykyään pitäisi odottaa rippikouluun asti että " lapsi itse on valmis" . Ja tiedän mistä puhun, uskon, että sen äitinä tietää mistä on kyse, laiskuudesta vai ongelmasta, molemmista löytyy esimerkki täältä kotoani!

Meillä poika on nyt 4 v 2 kk ja yritetty saada yökuivaksi. Päiväkuiva on kyllä ollut jo pitkän tovin, yli vuoden ainakin.



Viime marraskuun alussa alettiin kokeilla jättää yövaippa pois, kun vaipat olivat pääsääntöisesti kuivia. Hyvin menikin; ei tullut varmaan kuukaudessa kuin yksi vahinko. Sitten tilanne yhtäkkiä muuttui, vahinkoja alkoi tulemaan useammin. Alettiin herättämään poika yöllä vessaan. Yhdellä herätyksellä selvittiin. Jätettiin herättämiset pois n. viikon herättelyn jälkeen. POika heräsi itse vessaan.



Nyt on taas aikaa kulunut ja tilanne käynyt välillä huonompana eli ei enää herännyt vessaan vaan pissat tuli sänkyyn. Ja sitä tosiaan tulee paljon. Nyt ollaan taas alettu herättämään.



Mutta itsellä alkaa usko hiipua. Onko tuo herättäminen yöllä nyt kuitenkaan hyvä? Ja miten tämä menee tämmöistä vuoristorataa; ensi kaikki meni oikein hyvin, sitten takapakkia, herää itse ja yhtäkkiä ei herääkkään. Olen miettinyt vaipan käyttöön ottoakin, mutta tuntuu, että mennäänkö sitten taas taaksepäin. Herättely ei poikaa näytä haittaavan; kävelee suoraan vessaan, pissaa ja painelee takaisin nukkumaan.



Jotenkin lääkitys kuulostaa vielä aika rajulta ratkaisulta, mutta missä menee sitten se raja?

Esikoinen täytti juuri neljä ja kakkonen ensi kuussa kolme. Hoksasin kysyä esikoiselta (poika), että herääkö hän kun pissa tulee yöllä vaippaan ja hän kertoi nousevansa sängyssä istumaan. Yritin sitten kovasti muutaman päivän ajan, että hän huutaisi meille että pissattaa, tai käysi itse vessassa. Lorotti kuitenkin vanhaan malliin vaippaan (sitä pissaa muuten tuli niin hirveästi että joka yö olisi tullut läpi jos päällä ei olisi ollut villahousuja. Ei auttanut kerran yössä pissatuskaan). Sitten muutaman päivän päästä vaippa alkoikin olla ihan kuiva (oltiin luvattu, että aamulla saa keksiä jos on kuiva) ja nyt on tullut vain kerran vahinko sänkyyn! Kakkonen (tyttö) sitten oppi vissiin ihan silkasta kateudesta kuivaksi kun isovelikin oppi ;) Hän pissasi vielä muutamana yönä vaippaan mutta vain pikkupissat. Sitten yhtäkkiä vaipat alkoivat olla kuivia ja jätetiin vaippa kokonaan pois. Hänellä ei ole tullut kertaakaan vahinkoa.



IHANAA kun ei tarvitse enää kantaa vaippoja kotiin kuin tuolla 9 kk ikäiselle pisuttelijalle ;)

Meillä poika on nyt tasan 5v. Päiväkuivaksi hän oppi noin 2-vuotiaana, mutta yövaipasta eroon pääsy oli pitkällinen prosessi.



Joskus 3-4 ikävuoden välillä tuntui, ettei mikään vaippakaan riitä kun pissaa tuli yöllä niin paljon. Sitten päätettiin, että kun pojan isä käy joka aamuyö vessassa, hän käyttää pojan samalla. Vaippa oli käytössä alkuyön, ja pissakäynnin jälkeen loppuyö meni ilman vaippaa. Noin 4-vuotiaana jätettiin vaippa pois, mutta jokaöinen vessassa käynti jatkui. Ajattelin, että jos 35-vuotias isä joutuu joka yö käymään vessassa, miksi vaatisimme 4-vuotiaalta muuta :)



Viime syksynä pojan isä lähti reissuun viikoksi. Minä, jolle yöheräämiset ovat tosi vaikeita, en sitten jaksanutkaan käyttää poikaa vessassa. Ja kas kummaa, aika oli tehnyt tehtävänsä ja poika nukkui tyytyväisenä aamuun saakka kastelematta. Nyt on neljä kuukautta mennyt loistavasti, poika nukkuu kun tukki eikä yökastelusta ole tietoakaan.



Eli kypsyminen yöpissattomuuteen kehittyi ikäänkuin varkain. Näin jälkeenpäin ajatelleen helposti, mutta vuosi sitten tähän aikaan muistan olleeni aika epätoivoinen.