2-vuotiaan puhe tai jos sitä ei ole
Meidän 2 v 1 kk ikäinen poika puhuu noin 10 sanaa. Uusia sanoja tulee nihkeästi. Kommunikoi omalla puheellaan. Muuten aivan terve. Ymmärtää kaiken, mitä sanotaan. Tottelee käskyjä ja kehotuksia. Viihtyy ihmisten kanssa. On motorisesti taitava. Vain puhetta ei tule. Olemme ajautuneet jo tässä vaiheessa foniatrin puheille ja siinä tuli esiin mahdollisten kromosonihäiriöiden mahdollisuus. Itseäni ihmetyttää, sillä kukaan ei ole huomannut- itseni mukaan lukien -mitään poikkeavaa. Päinvastoin, kaveri on etevä. Mutta alkoi tietysti hieman huolestuttamaan. Kysyisin, että onko muilla kokemusta samoista asioista ja miten tilanne eteni.
Me olemme menossa puheterapiaan ja kuulotutkimuksiin ja kaiketi viittomia pitäisi alkaa käyttämään ja kuvia viestinnässä.
Kommentit (12)
Meidänkään neidillä ei tule kun vajaa kymmenen sanaa ja ikää on 2v7pvää.
Olemme kans ootelleet et millonhan ne sanat sieltä ruppee tulemaan,mut olemme todenneet et kaikki ajallaan.... Esikoinenkaan ei ruennut puhumaan kuin vasta kahen vanhana ja sit tulikin heti kunnolla juttua.
Meilläkin muuten " toimii" kaikki ja ollaan ihan " fiksuja" ikäisekseen,mut puhetta vaan ei ala tuleen.
Neuvolassa puhuttiinkin viime käynnillä,että kun esikoisen neuvola on toukokuussa,et jos ei siihen mennessä neiti ole alkanut puhumaan,niin sit ruetaan ottaan yhteyttä puheterapeuttiin.
Toivotaan tietty et siihen mennessä sanoja ja juttua alkas tulemaan.
ymmärsi kuitenkin kaiken joten en ollut kovin huolissani,eivätkä neuvollassakaan nähneet asiassa syytä huoleen.Ollessaan 2v4kk. tapahtui asiassa aimo harppaus,uusia sanoja tuli useita päivässä 3-vuotiaana oli täysin ikäiseiensä tasolla.Aika erikoiselta tuntuu noi " diagnoosit" ,kuitenkin tuossa vaiheessa nimenomaan merkkaa se puheen ymmärtäminen.Sinuna olisin asian suhteen ihan rauhassa,lapset ovat niin erilaisia tässäkin asiassa jopa saman perheen sisällä esim.meillä sitten keskimmäinen lapsemme rupesi puhumaan vuoden ikäisenä,11/2-vuotiaana puhui jo kolmem sanan lauseita...
käytäntö lienee neuvoloissa että alle kolmivuotiaan puheenkehitykseen ei puututa, vasta sen jälkeen alkaa terapiat yms.
poika 2 vuotta ja 2kk ja sellasta selitystä ettei oikein sanaakan ymmärretä.
Asutaan tosin ulkomailla ja kotona puhutaan ainoastaan suomea ja kotiovin ulkopuolella ko.maan kieltä,kuten leikkiksessäkin missä poika käy. Ehkä se vaikuttaa myös tuohon hitauteen, mene ja tiedä. Mutta kyllä meillä vanhemmillakin pitäis vähän löytyä malttia näihin asioihin, eihän kaikki voi tapahtua kaikilla samaan aikaan ?
Kuten muutama muukin ketjussa, en minäkään ymmärrä, että tuossa vaiheessa teitä on jo passitettu foniatrin puheille puhumattakaan viittomien käytöstä ym. :-o.
Meillä poika täytti 2 vuotta marraskuun alussa ja silloin hänelläkin oli vain joitakin sanoja, jotka selvästi sanoi. Mitään lauseita tai sanayhdistelmiä ei tullut. Ei osannut sanoa edes " isi" , vaikka sitäkin oltiin kovasti yritetty opettaa :). Puhetta ymmärsi hyvin ja käskyjä totteli. Neuvolassa merkattiin vaan kirjaan, että muutamia sanoja tulee. Neuvolantäti sanoi, ettei ole mitään hätää vielä. Nyt seurataan, että kehittyykö puhe eteenpäin seuraavaan neuvolaan 2,5-vuotiaana. Jos kehitystä on tapahtunut eteenpäin, ei mitään jatkotoiminpiteitä tule.
Nyt poika on 2 v 3 kk ja puhe on ryöpsähtänyt vuoden alusta aivan älyttömästi - kuten Swanginkin esikoisen kohdalla oli käynyt. Nyt poika yhdistelee jo neljääkin sanaa lauseeksi ja joka päivä oppii uusia sanoja. Toistaa perässä kuin papukaija.
Ymmärrän kyllä, että vanhemmat saattavat hätääntyä, kun jotkut toiset lapset kehittyvät nopeammin. Meidän pojan " tyttöystävä" on häntä vain viisi viikkoa vanhempi ja puhui jo viime keväänä aivan hurjasti - syksyllä laulaa luikkautti Hämähämähäkin alusta loppuun. Leikkivät alkutalvesta kauppaa pojan kanssa ja tyttö osasi luetella kymmeniä tavaroita mitä hän ostaa ja osasi vielä laskuttaa euroja. Meidän poika halusi vaan " uokaa" :). Nyt osaa jo tilata ainakin leipää, keksiä, puuroa, keittoa, nakkia, sinappia, juustoa, kanaa ja vaikka mitä.
Malttia malttia!
t. Jogu
Täällähän on yleinen käytäntö, ettei ainakaan alle 2,5-vuotiasta vielä viedä puheterapiaan. Kun monilla, varsinkin pojilla, se puhe alkaa kunnolla vasta tuossa 2 vuoden iässä. Jos kerran sanoja kuitenkin on joitakin ja ymmärtää kaiken, niin todennäköisesti kaikki on kunnossa ja puhe tulee aikanaan.
Ymmärrätekö kenties lastanne liiankin helposti? Jospa hän kokee, ettei ole tarvetta puhua, kun tulee muutenkin ymmärretyksi?
Tutin käytöstä ei ollut tässä ketjussa mitään puhetta, mutta olen huomannut, että jos lapsi syö paljon tuttia muuten kuin vain unilla, niin silloin saattaa puhekin viivästyä. Kuinka voisikaan mitään sanoa, kun tutti on suussa. Tämä siis vain oma havaintoni...
Ja tuo on myös totta, että monesti vanhemmat ymmärtävät lapsiaan liian helposti. Pitäisi vaatia lasta toistamaan sanoja. Ei siis pakottaa, mutta esim. jos osoittaa jotakin, niin kysyä, että mitä haluat? Tai otatko omenan vai banaanin, jolloin lapsi saa yrittää sanoa, mitä haluaa...
Meillä neiti ei sano kuin muutaman sanan. Ymmärtää kanssa kyllä mitä sanotaan osaa tehdä paljon käskyjen mukaan. Meillä myös liikkuva motorisesti hyvin lahjakas neiti. Kävimme neuvolassa ja siellä meille sanottiin, että jos puhetta ei tule edes kohtuullisesti 3v neuvolassa sitten voitaisiin miettiä jotain toimenpiteitä ja tarkempia tutkimuksia. Sanoivat siellä myös, että monesti nämä motorisesti hyvin kehittyneet lapset oppisivat puhumaan myöhemmin. Meillä neiti osasi motoriset erinomaisesti ja paljon sellaistakin jota ei vielä 2v olisi tarvinnut osata. Itse olen luottavainen, että kaikki aikanaan onneksi kuitenkin on alkanut hyvin matkimaan sanoja vaikkei niitä vielä osaa käyttää oikeassa paikassa, mutta toivon että kyllä se tästä.
Meillä saattaneet vaikuttaa myös jatkuvat korvatulehdukset, lääkäri sanoi, että puhetta voi alkaa tulemaan piankin kunhan saadaan neiti korvatulehduskierteestä irti. Meillä ei tuttia ole neiti huolinut milloinkaan, mutta olen kanssa kuullut, että se on joillakin hidastanut puheen alkamista.
Itse aktiivisena soitellen sain hänet pt:lle 2v5kk iässä, sanoja 15. Ja sama tahti 3 sanaa/kk jatkui seuraavat 3 kk, jolloin taas pt kontrolli. Eli 2v8kk ikäisellä oli sanoja n. 25 viittomia toinen mokoma ja 2 tunnin raivareita välillä päivittäin. Pt aikoi taas ottaa 3 kk päästä kontrollin ja olla tekemättä muuta. Siinä vaiheessa ÄITI sai raivarin pt:lle ja antoi tulla täyslaidallisen. Kummasti pääsimme tuossa vaiheessa vihdoinkin tutkimuksiin: foniatri, kuulo ja säännöllinen puheterapia. Normaalisti tuo siis olisi mennyt päälle 3 v:n.
Nyt tyttö on reilu 4 v, oppi puhumaan 2v9kk iässä, kun fyysinen este poistettiin. Eli oli olemassa syy, miksei hän puhunut, se vain ei ollut ketään kiinnostanut. ÄPuhe tuli yhden VIIKONLOPUN aikana, kun tosiaan oli edellytykset. 3.5 v käytiin viimeksi pt:llä testeissä ja puhe ja ymmärrys ovat vähintään ikätasollaan, olisivat kelvanneet jopa eskariin menevälle.
Hei,
Sintikkä, kertoisitko mikä oli tuo teidän fyysinen este puhumiselle?
Meillä poika on 2 v ja 5 kk ja hänelle on nyt parin viikon aikana tullut kaksi selvää sanaa. Sitä ennen ei ollut vielä yhtään kokonaista, josta olisi saanut selvää. Puheterapeutti ei ollut lainkaan huolissaan. Mutta sain sen käsityksen häneltä että ei ole sellaisia fyysisiä esteitä, jotka ainakaan meidän tapaukseessa estäisivät puheen tulon. Hänen mukaansa mm. kireä kielijänne tms. ei ole esteenä vasta kuin siinä että tuleeko r ja muutamat muut kirjaimet puheeseen asiallisesti. Meillä siis melko varmasti kyse vain siitä että sanat tulevat luonnostaan vasta vähän myöhemmin, siis on geeneiltään tälläinen myöhemmin puhumaan oppiva. Puhetta on siis aina ollut mutta siinä ei ollut ennen 2 vuotta oikeastaan konsonantteja eikä esim. kahta tavua peräkkäin.
Poikamme puhui 2 vuotisneuvolan aikoihin noin 10-15 sanaa. 2v 2kk ikäisenä sanoja rupesi tulemaan runsaasti lisää, 2v 3kk tahti vain kiihtyi ja nyt 2v4kk ikäisenä uusia sanoja tulee päivittäin monta ja yhdistelee jo 3-4 sanaa toisiinsa selittäessään juttuja. Kaikkea ei toki vieläkään ymmärrä ainakaan heti ja omia sanoja on joukossa (jotka siis tarkoittavat jotain yhtä tiettyä esim. " Tsätz" =isä ja " anga" =kissa).
2v neuvolassa ei oltu asiasta huolestuneita, kuten en itsekään(koska poika ymmärsi tosi hyvin eikä kuulossakaan ollut vikaa), ja kehotettiin vain tulemaan 2½ vuotiaana uudelleen, jotta nähdään kuinka puhe kehittynyt.
Aika erikoista diagnoosia teille tullu. Meidän poika kun oli 2-vuotias niin ehkä samanverran tuli sanoja kuin teidän taaperolla. Sanoja alkoi pikkuhiljaa tulla enemmän mutta sitten kyllä 3½-vuotis neuvolassa otin puheeksi että tämä meidän poijan pitäs puhua enemmän ja kun mulla itsellä lievää lukivikaa, se kuulemma vaikuttaa, on perinnöllistä. Lääkäri laitto lähetteen puheterapeutille jossa nyt syksytä asti käynyt.
Puheterapeutti ei ollu huolissaan puheesta kun kuiteskii poika ymmärtää puhetta ym. ehkä joissain käsitteissä oli puutteita. Nyt on puhetta alkanut tulla ihan hyvin, täytti juuri 4-vuotta.
Mutta huomaan nyt eron kun meillä kohta 2-vuotta täyttävä tyttö ja puhetta ja ymmarrettävää puhetta tulee jo paljon ja on tullu jo pitkään.
Mutta siis kuitenkin parempi että puheeenkehitykseeen puututaa aikaisessa vaiheessa eikä vasta sitten kun kouluun menee niin se puh.terapeutti sanoi mutta ei kyllä missään eikä kukaan ole puhunut mistään kromosomihäiriöstä, olettekohan ymmärtäneet oikein jos ovat puhuneet tästä lukihäiriöstä mikä nykyään haivaitaan jo varhaisessa vaiheessa