Parisuhteessa olevat; kertokaa minulle..
Mistä se johtuu, että suurinosa ihmisistä on niin epätoivoisia suhteen löytämisen kanssa. Pakko löytää joku, ehkä ollaan sen takia vähän alakuloisia, kun ketään ei ole. Jopa masennutaan, kun ei ole nais/miesystävää. Yritetään vähän jokaista vastaantulevaa.
Sitten vihdoin löydetään joku. No, luulisi että siitä rakkaudesta ja onnesta sitten nautitaan. Mitä vielä! Kun katsoo tuota pariskuntien menoa, niin koko ajan sellaista pientä v*ttuilua, kettuilua ja nahistelua. Miksi ihmeessä siihen parisuhteeseen on niin kauhea vimma päästä, mutta sitten jatkuvasti sellaista kähinää päällä? En vain ymmärrä. Juu ja olen sinkku, eikä ole mitään erityistä pakko päästä suhteeseen. Tulee, jos on tullakseen.
Kommentit (3)
1. Ihmisillä on luonnollinen tarve saada kumppani
2. Parisuhde ei ole koskaan helppoa ja hassun hauskaa iloa
3. Mistä päättelet, että kaikki alakuloiset sinkut huutavat vittua heti parisuhteessa? Hullaantumisen/alkurakkauden jälkeen suhde on ylä- ja alamäkeä hyvällä tavalla. Sinä näet vain negatiivisen osan nähtävästi. Toiset ihmiset eivät taas välttämättä sovi toisilleen. Ja niin ja niin edelleen. Mietippä nyt vielä hieman teoriaasi.
No itse en ainakaan halunnut elää yksin.
Ja koska en ole haavaton ihminen, omat haavat ja vajavaisuus tulevat esille parisuhteessa. Vielä kun se toinen on keskeneräinen ja rikki, niin a vot. Meidän parisuhteessa onneksi vain minä olen. MIeheni kanssa oleminen on parantanut haavojani jo todella paljon. Mies ymmärtää marinani syyn ja siksi kestää minua.
Yleistä toki.
T. Nainen, joka nautti vapaudesta kuin taivaan lintu, nyt ihanassa suhteessa, jossa ei turhia nahistella toista vuotta.