Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Parisuhde kriisissä, olen ollut uskoton. Olo sekava.
08.04.2015 |
Olen siis itse ollut uskoton ja petin miestä tuntemattoman kanssa noin kuukausi sitten. Vähän aikaa vasta siis aikaa kulunut. Ihan kuin tämä ei riittäisi, kaksi lasta minulla edellisestä parisuhteesta, koululaisia. Nykyisen miehen kanssa ei lapsia ja ei enää tarvitse haaveilla että tuleekaan. Taustoja vähän, ihan peruskaavalla mentiin arkea ja mies oli jotenkin etäinen viimeisen vuoden ajan. Yritin kaikkeni, siis kaikkeni. Olin kiltti, lämmin, salliva hänen menoille, yritin keskustella, en raivonnut, kysyin mikä on vialla - ei vastausta. Seksiä todella vähän, läheisyyttä vielä vähemmän. Vasta kun petin, mies kertoi katselleensa pornoa niin paljon että ei ollu halunnut minua fyysisesti eikä ollut läsnä henkisesti. Olen työssäkäyvä, "omat rahat tienaava" nainen enkä ole siipeillyt miehen rahoilla.
Nyt mietin, että mitä tässä nyt. Olen hirviö, tunnekylmä, pettäjä, en osaa sitoutua - noita ei tarvitse enää tänne kommentoida. Olen vain niin pettynyt, että taas ollaan tässä. Mies haluaa antaa anteeksi pettämisen ja onkin nyt ollut aika mahtava, tavallaan. On käyty syömässä ravintolassa, viikkaa jopa pyykkiä minun kanssa, osallistuu enemmän arkeen, on läsnä, seksiäkin haluaa ihan eri tavalla. Ja minua ärsyttää. Puhuttu on niin paljon etten enää jaksa. Tuntuu, että ei kiinnosta. Mietin jopa eroa. Vaikka olen saanut anteeksi! Jotenkin vain tuntuu, että jaksanko nyt enää nähdä vaivaa tämän suhteen eteen, kun olen tehnyt ainakin viimeisin vuoden turhaa työtä ja minusta vielä tuli pettäjä. Olen vihainen ja surullinen.
Mietin, millaisen loven taas tekisin lapsille turvallisuuden tunteeseen jos eroaisimme. Se on se pahin. Kauan kannattaa odottaa tilanteen tasaantumista? Ja miten saisin järkeä päähän? Tai edes kestokykyä vetää tätä arkea kun ei tunnu miltään ja ärsyttää vain... Itse ajattelen että ainakin se pari vuotta pitäisi yrittää. Parisuhdeterapia? Voiko siellä sanoa että olen niin pettynyt mieheen, että ei kiinnosta, mutta voidaan asua yhdessä ja katsoa mihin tämä menee? Vai mitä tässä pitäisi tehdä?
Olen henkisesti ja tunneperäisesti ihan hukassa.
Kommentit (23)
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 22:15"]
Sita saa mitä tilaa. Kärsi nyt sitten ansaitusti.
[/quote]
Olen tilannut tasapainoisen suhteen miehen kanssa, joka lupasi rakastaa. Ei ole sitä tehnyt. Enkä minäkään sitten. En ole siis saanut mitä olen tilannut. Tällä hetkellä olenkin "laittamassa uutta tilausta" ja mietin, mitä se olisi.
Mutta kiitos kumminkin vanhasta sanonnasta. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 22:19"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 22:15"]
Sita saa mitä tilaa. Kärsi nyt sitten ansaitusti.
[/quote]
Olen tilannut tasapainoisen suhteen miehen kanssa, joka lupasi rakastaa. Ei ole sitä tehnyt. Enkä minäkään sitten. En ole siis saanut mitä olen tilannut. Tällä hetkellä olenkin "laittamassa uutta tilausta" ja mietin, mitä se olisi.
Mutta kiitos kumminkin vanhasta sanonnasta. ap
[/quote]
Ahaa. Asenteesi on näköjään, ettei ole sinun vikasi että petit. Selitä mitä selität.
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 22:21"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 22:19"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 22:15"]
Sita saa mitä tilaa. Kärsi nyt sitten ansaitusti.
[/quote]
Olen tilannut tasapainoisen suhteen miehen kanssa, joka lupasi rakastaa. Ei ole sitä tehnyt. Enkä minäkään sitten. En ole siis saanut mitä olen tilannut. Tällä hetkellä olenkin "laittamassa uutta tilausta" ja mietin, mitä se olisi.
Mutta kiitos kumminkin vanhasta sanonnasta. ap
[/quote]
Ahaa. Asenteesi on näköjään, ettei ole sinun vikasi että petit. Selitä mitä selität.
[/quote]
Kyllä minä ne housuni riisuin ihan itse. Mutta ihminen on ihminen. Fyysisestikään aikuiseen mieli ei vain aina toimi niin, että kun alttarilla sanotaan "tahdon" niin hommaa rullaa vaikka sinut ignoorattaisiin. Oletko lukenut psykologiaa ikinä? Kannattaa tutustua. Oikea elämä on erilaista kuin blogeissa. Ymmärrän miestäni, ymmärrän itseäni, mutta sitä en ymmärrä mitä tässä nyt pitäisi tehdä, vaiko mitään. Pettymys on suuri, itseeni ja mieheeni myös. ap
Lyhyt versio: arki iski, mies lopetti rakkautensa näyttämisen ja karkas pornomaailmaan, etäännyitte, lakkasit rakastamasta miestäsi, petit, mies tajusi rakastavansa sinua ja nyt sinun pitää selvittää rakastatko enää miestä ja onko sinulla motivaatiota selvittää ongelmanne.
Itse en eroais ellen olisi täysin varma siitä etten enää rakasta miestäni.
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 22:26"]
Lyhyt versio: arki iski, mies lopetti rakkautensa näyttämisen ja karkas pornomaailmaan, etäännyitte, lakkasit rakastamasta miestäsi, petit, mies tajusi rakastavansa sinua ja nyt sinun pitää selvittää rakastatko enää miestä ja onko sinulla motivaatiota selvittää ongelmanne.
Itse en eroais ellen olisi täysin varma siitä etten enää rakasta miestäni.
[/quote]
Hyvin tiivistetty. Niin. En ole varma ettenkö enää rakastaisi, mutta en ole rakastamisestakaan. En vain tiedä. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysyin kerran 60v naimisissa olleelta pariskunnalta heidän pitkän liittonsa salaisuutta. He vastasivat, etteivät koskaan lakanneet yrittämästä yhtä aikaa. Eli tunteita pitkässä liitossa tulee ja menee. Suhteen tulevaisuuden ratkaisee se, onko halua sitoutua ja katsoa ne erilaiset vaiheet joita elämässä tulee, luottaa puolisoon ja olla toistensa tulena.
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 22:25"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 22:21"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 22:19"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 22:15"]
Sita saa mitä tilaa. Kärsi nyt sitten ansaitusti.
[/quote]
Olen tilannut tasapainoisen suhteen miehen kanssa, joka lupasi rakastaa. Ei ole sitä tehnyt. Enkä minäkään sitten. En ole siis saanut mitä olen tilannut. Tällä hetkellä olenkin "laittamassa uutta tilausta" ja mietin, mitä se olisi.
Mutta kiitos kumminkin vanhasta sanonnasta. ap
[/quote]
Ahaa. Asenteesi on näköjään, ettei ole sinun vikasi että petit. Selitä mitä selität.
[/quote]
Kyllä minä ne housuni riisuin ihan itse. Mutta ihminen on ihminen. Fyysisestikään aikuiseen mieli ei vain aina toimi niin, että kun alttarilla sanotaan "tahdon" niin hommaa rullaa vaikka sinut ignoorattaisiin. Oletko lukenut psykologiaa ikinä? Kannattaa tutustua. Oikea elämä on erilaista kuin blogeissa. Ymmärrän miestäni, ymmärrän itseäni, mutta sitä en ymmärrä mitä tässä nyt pitäisi tehdä, vaiko mitään. Pettymys on suuri, itseeni ja mieheeni myös. ap
[/quote]
Ihan ensimmäiseksi voit tehdä sen, että lakkaat syyttämästä miestäsi. Vain sinä olet syyllinen tekoosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En eroaisi. Menkää pariterapiaan, se antaa uutta näkökulmaa! Me ollaan käyty ja jotenkin on vaan alkanu mennä paremmin. Älä luovuta, kun ei se uuden hyvän miehen löytäminen niin helppoo oo ja ne lapset tosiaan kärsii varmasti. Kyllä se siitä lähtee suttaantumaan :)
Sellaista sattuu. Itse kun petin olin pitkän aikaa hysteerinen ja olo oli ihan kamala, helpotti vasta kun jätin silloisen poikaystävän. Kaikki ei ole niin mustavalkoista. Pettää ei saa, mutta joskus se on ihan ymmärrettävää. Exä petti mua jatkuvasti ja pokaili muita tyttöjä, halusin antaa samalla mitalla takaisin. Olo oli ihan kamala. Nyt tästä on jo vähän päälle vuosi ja kaikki on paremmin nyt. Kyllä sä selviät ja muista, et ole yksin.!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 22:39"]
Kyllä sä selviät ja muista, et ole yksin.!
[/quote]
Niin, muita pettäjiä on paljon.
Sivusuhteilin puoli vuotta... Vailla omatunnontuskia. Suhteuta sun yks pano mun kuuteen kuukauteen. Saat perspektiiviä. Ole hyvä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 22:43"][quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 22:39"]
Kyllä sä selviät ja muista, et ole yksin.!
[/quote]
Niin, muita pettäjiä on paljon.
[/quote]
Niin, täällä me vaanimme ja iskemme heti kun silmänne välttävät...hhehheheh
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 22:46"]
Sivusuhteilin puoli vuotta... Vailla omatunnontuskia. Suhteuta sun yks pano mun kuuteen kuukauteen. Saat perspektiiviä. Ole hyvä!
[/quote]
Olet naisten aatelia. Varsinainen helmi kumppaniksi. Ansaitset kaiken pahan karman, mitä sinulle tulee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 22:46"]Sivusuhteilin puoli vuotta... Vailla omatunnontuskia. Suhteuta sun yks pano mun kuuteen kuukauteen. Saat perspektiiviä. Ole hyvä!
[/quote]
Siis vilpittömästi... Jos mun kommentista on sulle edes pieni hyöty niin se oliskin ainoa hyöty mikä koko sirkuksesta oli :D. Ja kyllä. Ilman huumoria en jaksaisi päivääkään...
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 22:47"][quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 22:46"]
Sivusuhteilin puoli vuotta... Vailla omatunnontuskia. Suhteuta sun yks pano mun kuuteen kuukauteen. Saat perspektiiviä. Ole hyvä!
[/quote]
Olet naisten aatelia. Varsinainen helmi kumppaniksi. Ansaitset kaiken pahan karman, mitä sinulle tulee.
[/quote]
En usko karmaan. Sori.
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 22:49"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 22:47"][quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 22:46"] Sivusuhteilin puoli vuotta... Vailla omatunnontuskia. Suhteuta sun yks pano mun kuuteen kuukauteen. Saat perspektiiviä. Ole hyvä! [/quote] Olet naisten aatelia. Varsinainen helmi kumppaniksi. Ansaitset kaiken pahan karman, mitä sinulle tulee. [/quote] En usko karmaan. Sori.
[/quote]
Auton alle jäät, jos toheloit liikenteessä. Uskoit liikennesääntöihin tai et.
Olen ollut samassa parisuhteessa nyt 31 vuotta. En ole pettänyt, pari kertaa tilaisuus ja houkutus on ollut aika iso, mutta itsehillintä toimi. Molemmilla kerroilla ei-niin-paras kausi avioliitossa menossa. Siis suomeksi, mikään parisuhde ei ole jatkuvasti ihana. On jaksoja jotka ovat kovinkin syvältä ja ne voivat kestää kauan. Sitten on taas ihania jaksoja, jotka yleensä kestävät kauemmin.
Parisuhde on tahtotila, ei tunnetila.
Sen mukaan; paljon yrittämistä ja kompromissia, tuloksena hyvä ihmissuhde.
Pariterapia kannattaa kokeilla, avartaa!
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 22:25"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 22:21"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 22:19"]
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 22:15"]
Sita saa mitä tilaa. Kärsi nyt sitten ansaitusti.
[/quote]
Olen tilannut tasapainoisen suhteen miehen kanssa, joka lupasi rakastaa. Ei ole sitä tehnyt. Enkä minäkään sitten. En ole siis saanut mitä olen tilannut. Tällä hetkellä olenkin "laittamassa uutta tilausta" ja mietin, mitä se olisi.
Mutta kiitos kumminkin vanhasta sanonnasta. ap
[/quote]
Ahaa. Asenteesi on näköjään, ettei ole sinun vikasi että petit. Selitä mitä selität.
[/quote]
Kyllä minä ne housuni riisuin ihan itse. Mutta ihminen on ihminen. Fyysisestikään aikuiseen mieli ei vain aina toimi niin, että kun alttarilla sanotaan "tahdon" niin hommaa rullaa vaikka sinut ignoorattaisiin. Oletko lukenut psykologiaa ikinä? Kannattaa tutustua. Oikea elämä on erilaista kuin blogeissa. Ymmärrän miestäni, ymmärrän itseäni, mutta sitä en ymmärrä mitä tässä nyt pitäisi tehdä, vaiko mitään. Pettymys on suuri, itseeni ja mieheeni myös. ap
[/quote]
Jos mies pettäisi sua, se olisi vain kylmä paska, eikö?
[quote author="Vierailija" time="08.04.2015 klo 22:52"]
Olen ollut samassa parisuhteessa nyt 31 vuotta. En ole pettänyt, pari kertaa tilaisuus ja houkutus on ollut aika iso, mutta itsehillintä toimi. Molemmilla kerroilla ei-niin-paras kausi avioliitossa menossa. Siis suomeksi, mikään parisuhde ei ole jatkuvasti ihana. On jaksoja jotka ovat kovinkin syvältä ja ne voivat kestää kauan. Sitten on taas ihania jaksoja, jotka yleensä kestävät kauemmin. Parisuhde on tahtotila, ei tunnetila. Sen mukaan; paljon yrittämistä ja kompromissia, tuloksena hyvä ihmissuhde. Pariterapia kannattaa kokeilla, avartaa!
[/quote]
Olen kuullut tuon "tahtotilan" useamman kerran ja olen nyt kyseenalaistanut sen. Syystä että, tahtotilalla kahlitaan kärsimään epäoikeudenmukaisuutta, huonoa kohtelua, tunnekylmyyttä, seksittömyyttä ja henkistä pahoinvointia. En sano, että kaikkia näitä olisi omassa suhteessani, mutta "jos sinä vain tahdot niin jaksat olla miehesi kanssa". Tahtomalla jaksaa myös tehdä palkatta töitä jos vain ruoan jostain saa. Tahtomalla ei irtoa unelmatyöpaikka, jos propseja siihen ei vain ole.
Minä ajattelen niin, että parisuhde ja liitto, siinä on sääntönsä. Ne sovitaan seurusteluaikana ja omalla kohdallani olin tehnyt kantani selväksi siitä, että esimerkiksi haluan ja tarvitsen huomiota ja huolenpitoa aina, ympäri vuoden. Ja jos mies ei sitä jaksa/pysty antamaan, hänen velvollisuutensa on se minulle ilmoittaa ja mieluiten pikimmiten myös syy, jotta minä voin käsitellä asiaa ja voimme yhdessä ratkaista ongelmia. Näin ei ole tehty. Sääntöjä on rikottu. Tahtotila ei auta minua käsittelemään sitä hylkäämisen tunnetta, en osaa pyörtää mieltäni "tahtotilalla" siihen, että rakastan vain miestä vaikka hän katselee pornoa ja hylkää minut jokaisella elämänalueeella. En usko tahtotilaan. Suhde tai liitto on sopimus, jota molempien tulee noudattaa aina, väsymättä, jatkuvasti ja keskustellen, jotta se onnistuu ja ongelmia ei pääsisis syntymään.
Mutta kiitos kommentista, uskon että se on hyvää tarkoittava. ap
Alue: Aihe vapaa
Sita saa mitä tilaa. Kärsi nyt sitten ansaitusti.