Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsille jää vähän aikaa
12.02.2015 |
Tuntuu kamalalta, kun ehdin olla kotona lasten kanssa noin kaksi tuntia, ennen kun on iltapuuhien aika:(
Teen ihan tavallista työpäivää, 9-17, työmatka n 40 min (ja 10 min ennen täyyty olla työpaikalla) + päiväkotiin viemiset ja hakemiset. Tosi harvoin ehditään viikolla kunnolla ulos, puoleksi tunniksi suurinpiirtein illalla. Jompikumpi vanhemmista jää usein silloin osaksi aikaa pesemään pyykkiä jne. Haluaisin tehdä lasten kanssa paljon ja etenkin liikkua heidän kanssaan. Kun olin pieni, minun kanssasi ei lähes koskaan illalla tai vkl lähdetty kunnolla ulos, niin minusta tuli hirveän kömpelö...
Lasten mentyä nukkumaan minulla on tunti aikaa mennä itse sänkyyn, sillä tarvitsen reilut 8 tuntia unta, että jaksan.
Yritetään, että mies pääsiis töistä viimeistään klo 16 (hakisi lapset ym). Miehen työpaikalla ajatellaan, että äidin pitää joustaa työajoista ja hoitaa lapset (mies tekee siis 9-13 tuntisia työpäiviä). En voi itse työaikaani vaikuttaa, se on aina joko 9-17 tai 11-19. Minulla ei ole mahdollisuutta lyhennettyyn työaikaan taloudellisesti.
Miten te saatte ajan riittämään lapsille, kotitöille ja parisuhteelle? (ja unelle)
Kommentit (2)
Voisitko tehdä etätöitä? Ei ole lapsia, mutta on vaikea ehtiä esim harrastuksiin väsyneenä 5 jälkeen.Etätöissä voin nukkua pitempään ja pääsen lopettamaan työt ajoissa harrastuksiin ei ole ainaista kiirettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Mitä se mies itse ajattelee (työpaikan ajatukset kerroit jo)? Eikö hän halua viettää aikaa lastensa kanssa? Eikö hän tiedä mitä pitkät hoitopäivät tarkoittavat lapselle? Eikö hänestä oole kantamaan aikuisen vastuuta perheensä hyvinvoinnista?
Meillä yhtälö toimii tiimityöllä, lapsen parhaan ymmärtämisellä ja halulla olla perhe.
Ts. minä vien lapsen kahdeksaksi ja mies hakee puoli neljä. Emme kulje työmatkoja yhdessä, vaikka työpaikat on 100m päässä toisistaan ja kummallakin liukuva työaika (eli lapsen vuoksi kaksinkertaiset bensakulut ja toinen auto). Mies tekee osansa kotitöistä ja ymmärtää että laskujen maksu ja toppahaalarin shoppaaminen netistä on myös välttämätön kotityö vaikkei sille näytä. Ei ulkoilla enää iltaisin arkisin... lapsi on kuitenkin puolet päivästä ulkona tarhassa ja koululainenkin ulkoilee ip-kerhosa.
Ja pienen lapsen kanssa ehdottoman tärkeänä pidin sitä, että toinen sai nukkua pitkään lauantaina ja toinen sunnuntaina, unista ei voi tinkiä.