Lue keskustelun säännöt.
Abortti?
06.01.2015 |
Auttakaa minua :(
Olen avoliitossa miehen kanssa, jonka kanssa olimme eroamassa kunnes tajusin olevani raskaana.
Nyt tilanne se, että joudumme jatkamaan alkion takia yhdessä. Mies kuvottaa ja inhottaa minua, en kestä edes katsoa häntä. Inhoan olla raskaana hänelle ja odottaa hänen lastaan. Toivon joka toinen minuutti sikiön kuolemaa ja joka toinen omaani.
Käyn terapiassa ja syön rauhoittavia, mutta kummastakaan ei ole apua. Vauvat yököttävät minua enkä olisi halunnut ikinä omaa lasta. Jos jollekin jäi vielä epäselväksi, niin inhoan itseäni, raskauttani, alkiota ja alkion alullepanijaa. En kuitenkaan tiedä masentuisinko abortista vielä enemmän kuin raskauden jatkamisesta. Siinä kuitenkin tapetaan jotain elävää, vaikka alkiota vihaankin. Olen nyt rv10 eli ratkaisu pitäisi tehdä pian.
Kaipaisin niin kovasti vertaistukea, onko jollain ollut samanlainen tilanne, mihin ratkaisuun päädyit ja miten selvisit?
Kommentit (16)
Salli mun nauraa... Ehkä nyt vaan teet sen abortin ja sitten haet apua jos se jää kaivamaan mieltä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 13:40"]
Tiedän, että tässä kunnossa minusta ei ole huolehtimaan lapsesta kun en pysty itsestänikään huolehtimaan ja mieskin vain kuvottaa. Mutta pelkään, että abortin jälkeen katuihin vielä enemmän. Tulisi se syyllisyys, että on tappanut jonkun. Isovanhemmat odottavat lasta kovasti, mies samoiten. Minä vain inhoan kaikkea tällä hetkellä.
Eikö todella täältä löydy muita, jotka olisi tunteneet samoin?
Sanottakoon vielä, että en vihaa muiden lapsia, mutta vauvoista en ole pitänyt ikinä, enkä voisi kuvitellakaan omaa sellaista.
-ap
[/quote]
Et osaisi olla äiti lapselle nyt, kun olet muutenkin niin riippuvainen isovanhempien ja miehen mielipiteistä ym. Siitä lapsesta tulisi vain lelu. Ja vain sen takia ettet peloiltasi osannut ottaa vastuuta. Et ole viesteissäsi kertaakaan sanonut mitä annettavaa sinulla on lapselle - ainoastaan puhunut itsestäsi.
Yleensä kommentoin näihin "abortti vai ei"-aloituksiin, että jos vähänkin epäilyttää että sitä tulee katumaan, ei kannata aborttia tehdä. Mutta sinun tekstiesi jälkeen en nyt sano.
Nimim. Itsekin paskalle eksälle vahinkoraskautunut, nykyisin ihanan 8v tytön äiti
Abortti on hyvä vaihtoehto, jos olet vielä masentunutkin. Ja lapsen myötä joutuisit olemaan tekemisissä exäsi kanssa seuraavat n.20 vuotta...
Eihän sun ole pakko olla sen miehen kanssa, edes lapsen takia. Neuvoja tuon abortin suhteen en ala antamaan, koska en tiedä mitä oma moraalisi sanoo aiheesta ja miten suhtaudut siihen ylipäätään. Millaisen elämän pystyisit antamaan lapselle, jos pitäisit sen ilman miestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tolla taustalla ja psyykkeellä ehdottomasti abortti.
Miksi syöt rauhoittavia? Ota vastuu elämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko mahdollista ,että antaisit sen synnyttyään adoptioon? <3
Moni toivoo kotimaista adoptiota? Lapsi saisi hyvän kodin. :)
[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 11:11"]
Miksi syöt rauhoittavia? Ota vastuu elämästä.
[/quote]
Onkohan provo? Saako raskaana oleva ylipäätään syödä rauhoittavia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin tasapainoinen iloinen työssäkäyvä ihminen ennen raskautta. Aloitin rauhoittavat psykologin suosituksesta vasta raskauden tultua ilmi. Tällä hetkellä en näe tulevaisuutta, toivon vain kuolemaa alkiolle tai itselleni. Olen periaatteessa sitä mieltä, että abortti on murha, mutta en usko selviäväni raskausajasta. -ap
Olen toivonut koko ajan keskenmenoa. Miten on mahdollista ettei kukaan ole vielä keksinyt kuinka toteuttaa keskenmeno itse. Abortit vähentyisivät huomattavasti ja kehitysmaissa naiset säästäisivät oman henkensä.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 11:26"]Olen toivonut koko ajan keskenmenoa. Miten on mahdollista ettei kukaan ole vielä keksinyt kuinka toteuttaa keskenmeno itse. Abortit vähentyisivät huomattavasti ja kehitysmaissa naiset säästäisivät oman henkensä.
-ap
[/quote]
Eikö itseaiheutettu keskenmeno ole abortti? Juttele terapeutin kanssa lapsen pitämisestä, osaa ehkä ohjata oikealle lääkärillekin
Tuossa tilanteessa tekisin itse ehdottomasti abortin. Abortista masentumisen pelon suhteen kannattaa miettiä oikeasti sitä, johtuisiko masennus puhtaasti omasta ajatus- ja arvomaailmastasi ja omista tunteistasi, vai äänekkäistä abortinvastustajista. Jos ensimmäinen on totta, on tämä tietysti itsetutkiskelun paikka. Jälkimmäinen taas ei missään tapauksessa ole syy olla tekemättä aborttia. Abortti ei tee sinusta huonoa ihmistä tai murhaajaa. Sinä tunnet itsesi parhaiten ja valinta on sinun. Paljon voimia sinulle, mitä tahansa päätätkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse tein abortin melkolailla samassa tilanteessa. Elämäni viisain päätös, ei todellakaan ole kaduttanut jälkikäteen. Voimia sinulle♡
Abortti on olemassa juurikin tällaisia tilanteita varten.
Tiedän, että tässä kunnossa minusta ei ole huolehtimaan lapsesta kun en pysty itsestänikään huolehtimaan ja mieskin vain kuvottaa. Mutta pelkään, että abortin jälkeen katuihin vielä enemmän. Tulisi se syyllisyys, että on tappanut jonkun. Isovanhemmat odottavat lasta kovasti, mies samoiten. Minä vain inhoan kaikkea tällä hetkellä.
Eikö todella täältä löydy muita, jotka olisi tunteneet samoin?
Sanottakoon vielä, että en vihaa muiden lapsia, mutta vauvoista en ole pitänyt ikinä, enkä voisi kuvitellakaan omaa sellaista.
-ap