"Yliopistojen pääsykokeissa taas on etniskielellisiä kiintiöitä"
Etniskielelliset kiintiöt = ruotsinkielisten alemmat pisterajat rahakkaimmille yliopistojen opiskelualoille.
"Koulu jakaa oppilaita
Koululaitos on myös omiaan eriyttymään oppilaita toisistaan. Uskonnon- tai elämänkatsomustiedon opetus jakaa oppilaat ryhmiin heidän vanhempiensa vakaumuksen perusteella. Liikuntatunnit noudattavat jakoa sukupuolen mukaan. Yliopistojen pääsykokeissa taas on etniskielellisiä kiintiöitä.
– Kansainvälisesti nämä ovat poikkeavia käytäntöjä. Tällaisilla seikoilla nuoret totutetaan etniseen jakoon ja eriarvoisuuteen. Jos se ei herätä epäluuloa ja katkeruutta, niin mikä sitten? Voisiko sellaista tilannetta edes kuviella, että jollain työpaikalla työnantaja tulisi ilmoittamaan, että nyt jakaudutaan uskonnollisiin ryhmiin ja ryhdytään sitten tekemään asioita"
Kommentit (21)
Ei sellaisia kiintiöitä kyllä ole. Katso vaikka yliopistojen sisäänottoa.
No kyllä on ruotsinkielisiä kiintiöitä.
"Liikuntatunnit noudattavat jakoa sukupuolen mukaan". Eivät voi, koska sukupuoliahan on ainakin 10. Tässä kohdin nämä radikaalit sekoilevat ajatuksissaan.
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 17:32"]
Ei sellaisia kiintiöitä kyllä ole. Katso vaikka yliopistojen sisäänottoa.
[/quote]
Kyllä on. Ainakin lääkikseen ja oikikseen ja sitten on vielä erikseen ruotsinkielinen kauppakorkea, jossa on suhteessa kolme kertaa enemmän opiskelupaikkoja kuin suomenkielisissä.
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 17:32"]
Ei sellaisia kiintiöitä kyllä ole. Katso vaikka yliopistojen sisäänottoa.
[/quote]
Kyllä sellaisia on, ainakin lääkiksessä, oikiksessa ja biotieteellisessä. Pisterajat pääsykokeista ovat huomattavasti alemmat ja itse ruotsinkielinen opetuskin eritasoista kuin suomenkielinen, suppeampaa ja yleisesti ottaen huonompaa.
Tuo jako uskontojen mukaan on tosiaan ihan typerää, kun eri uskontoja on vaikka kuinka esim. pääkaupunkiseudun lapsien joukossa. Ihan turhaan jaotellaan lapsia ja luodaan ennakkoluuloja (ME ja muut) ja kallistakin on kun järjestetään muutaman oppilaan ryhmille oman uskonnon opetusta.
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 17:34"]
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 17:32"]
Ei sellaisia kiintiöitä kyllä ole. Katso vaikka yliopistojen sisäänottoa.
[/quote]
Kyllä on. Ainakin lääkikseen ja oikikseen ja sitten on vielä erikseen ruotsinkielinen kauppakorkea, jossa on suhteessa kolme kertaa enemmän opiskelupaikkoja kuin suomenkielisissä.
[/quote]
Mikään ei tosin estä täysin suomenkielistäkään opiskelemasta noissa oppilaitoksissa, jos vain osaa ruotsia tarpeeksi hyvin. Niinpä mistään ruotsinkielisille varatuista kiintiöistä ei voida puhua.
Rantaruotsalaisia koulutetaan palveluntarjonta-syistä mutta silti kaikki muutkin joutuvat sitä lukemaan samasta syystä.
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 17:41"]
Mikään ei tosin estä täysin suomenkielistäkään opiskelemasta noissa oppilaitoksissa, jos vain osaa ruotsia tarpeeksi hyvin. Niinpä mistään ruotsinkielisille varatuista kiintiöistä ei voida puhua.
[/quote]
Ihan se estää, että lukion ruotsin jälkeenkään kielitaidon ei edellytetä olevan eurooppalaisella viitekehyksellä kuin B2-tasolla (huonoin on A2 ja paras C1). Sellainen kielitaito ei riitä ruotsinkieliseen opiskeluun yliopistossa.
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 17:41"]
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 17:34"]
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 17:32"]
Ei sellaisia kiintiöitä kyllä ole. Katso vaikka yliopistojen sisäänottoa.
[/quote]
Kyllä on. Ainakin lääkikseen ja oikikseen ja sitten on vielä erikseen ruotsinkielinen kauppakorkea, jossa on suhteessa kolme kertaa enemmän opiskelupaikkoja kuin suomenkielisissä.
[/quote]
Mikään ei tosin estä täysin suomenkielistäkään opiskelemasta noissa oppilaitoksissa, jos vain osaa ruotsia tarpeeksi hyvin. Niinpä mistään ruotsinkielisille varatuista kiintiöistä ei voida puhua.
[/quote]
Eh? Eli ollaan ihan samalla viivalla pääsykokeissa kun toisella vain kouluruotsi ja toisella ruotsi äidinkielenä?
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 17:41"]
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 17:34"]
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 17:32"]
Ei sellaisia kiintiöitä kyllä ole. Katso vaikka yliopistojen sisäänottoa.
[/quote]
Kyllä on. Ainakin lääkikseen ja oikikseen ja sitten on vielä erikseen ruotsinkielinen kauppakorkea, jossa on suhteessa kolme kertaa enemmän opiskelupaikkoja kuin suomenkielisissä.
[/quote]
Mikään ei tosin estä täysin suomenkielistäkään opiskelemasta noissa oppilaitoksissa, jos vain osaa ruotsia tarpeeksi hyvin. Niinpä mistään ruotsinkielisille varatuista kiintiöistä ei voida puhua.
[/quote]
Sinun logiikallasi ruotsinkielinen koulutus voitaisiin lopettaa siis kokonaan koska voihan ne ruotsinkielisetkin opiskella suomenkielisissä oppilaitoksissa, mikään ei estä? Ja virkamiesruotsi pitää kuitenkin jokaisen opetella, joten ei se palveluihin vaikuta.
Kyllä sen kielitaidon pystyy hankkimaan, itse opiskelin espanjaksi, vaikka opiskelin kielen vasta lukion jälkeen. Kaikki riippuu omista kiinnostuksenkohteista.
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 17:41"]
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 17:34"]
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 17:32"]
Ei sellaisia kiintiöitä kyllä ole. Katso vaikka yliopistojen sisäänottoa.
[/quote]
Kyllä on. Ainakin lääkikseen ja oikikseen ja sitten on vielä erikseen ruotsinkielinen kauppakorkea, jossa on suhteessa kolme kertaa enemmän opiskelupaikkoja kuin suomenkielisissä.
[/quote]
Mikään ei tosin estä täysin suomenkielistäkään opiskelemasta noissa oppilaitoksissa, jos vain osaa ruotsia tarpeeksi hyvin. Niinpä mistään ruotsinkielisille varatuista kiintiöistä ei voida puhua.
[/quote]
Niin, itse opiskelen vaikka menin kyllä ihan suomenkielisestä pääsykokeesta sisään.
Kirjoittamasi perusteella päättelen sinulla olevan vakavia jankkausongelmia. Hae apua.
http://yle.fi/uutiset/yliopistojen_ovet_aukeavat_helpommin_ruotsinkielisille/5432237
Lisäksi osassa tiedekunnista ruotsinkielisten kiintiö ei ole 5% vaan jopa 30%. Samaa logiikkaa seuraamalla voitaisi johonkin tiedekuntaan asettaa 35% saamelaisten kiintiö. Mutta mitäpä tuo haittaa, jokainenhan voi saameksi kokeen suorittaa ja opiskelut opiskella.
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 17:47"]
Eh? Eli ollaan ihan samalla viivalla pääsykokeissa kun toisella vain kouluruotsi ja toisella ruotsi äidinkielenä?
[/quote]
Ja jos ollaan samalla viivalla, MIKSI ruotsinkielisille on omat koulutusohjelmansa? Aivan yhtä lailla heidän tulisi saavuttaa vastaava kielitaito suomessa kouluopetuksella kuin meillä ruotsissa. Todellisuudessahan toki ruotsinkieliset saavuttavat paremman suomen taidon, koska 90 % tämän maan ihmisistä puhuu suomea äidinkielenään.
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 17:51"]
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 17:47"]
Eh? Eli ollaan ihan samalla viivalla pääsykokeissa kun toisella vain kouluruotsi ja toisella ruotsi äidinkielenä?
[/quote]
Ja jos ollaan samalla viivalla, MIKSI ruotsinkielisille on omat koulutusohjelmansa? Aivan yhtä lailla heidän tulisi saavuttaa vastaava kielitaito suomessa kouluopetuksella kuin meillä ruotsissa. Todellisuudessahan toki ruotsinkieliset saavuttavat paremman suomen taidon, koska 90 % tämän maan ihmisistä puhuu suomea äidinkielenään.
[/quote]
Ruotsinkielisten kiintiö onkin siksi ihan paikallaan, mutta vain siinä suhteessa missä ruotsinkielisiä on muutenkin tässä maassa, eli 5%. Todellisuudessa osassa tiedekunnista ja opetusohjelmista kiintiö voi ollajopa 30% mikä ei ole millään muodoin selitettynä kohtuullista ja oikein.
Oulun yliopistossa on mnissa oppiainessa kiintiöpaikat saamenkielisille. Hyvin harvoin niitä vaan käytetään.
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 17:34"]
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 17:32"]
Ei sellaisia kiintiöitä kyllä ole. Katso vaikka yliopistojen sisäänottoa.
[/quote]
Kyllä on. Ainakin lääkikseen ja oikikseen ja sitten on vielä erikseen ruotsinkielinen kauppakorkea, jossa on suhteessa kolme kertaa enemmän opiskelupaikkoja kuin suomenkielisissä.
[/quote]
Hankenilla ei ole kiintiötä. Sinne voi hakea opiskelemaan kuka tahansa suomenkielinenkin.
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 17:47"]
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 17:41"]
Mikään ei tosin estä täysin suomenkielistäkään opiskelemasta noissa oppilaitoksissa, jos vain osaa ruotsia tarpeeksi hyvin. Niinpä mistään ruotsinkielisille varatuista kiintiöistä ei voida puhua.
[/quote]
Ihan se estää, että lukion ruotsin jälkeenkään kielitaidon ei edellytetä olevan eurooppalaisella viitekehyksellä kuin B2-tasolla (huonoin on A2 ja paras C1). Sellainen kielitaito ei riitä ruotsinkieliseen opiskeluun yliopistossa.
[/quote]
Kielitaitonsa voi osoittaa mm. erillisellä kielikokeella tai tarpeeksi hyvällä yo-arvosanalla riippuen oppilaitoksesta. Kouluruotsilla pystyy kielikokeenkin hyväksytysti läpäisemään, jos on yhtään koulussa viitsinyt kielen oppimiseen panostaa.
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 17:55"]
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 17:34"]
[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 17:32"]
Ei sellaisia kiintiöitä kyllä ole. Katso vaikka yliopistojen sisäänottoa.
[/quote]
Kyllä on. Ainakin lääkikseen ja oikikseen ja sitten on vielä erikseen ruotsinkielinen kauppakorkea, jossa on suhteessa kolme kertaa enemmän opiskelupaikkoja kuin suomenkielisissä.
[/quote]
Hankenilla ei ole kiintiötä. Sinne voi hakea opiskelemaan kuka tahansa suomenkielinenkin.
[/quote]
Ruotsinkielisiä kauppatieteen opiskelupaikkoja on SUOMESSA suhteessa kolme kertaa enemmän kuin vastaavia suomenkielisiä opiskelupaikkoja. Mikä tässä on oikein ja reilua? Kuitenkin nämä kaikki rahoitetaan verovaroista.
http://yle.fi/uutiset/dosentti_suomen_koululaitos_voi_ruokkia_nuorten_radikalisoitumista/7675468