Rohkaiskaa mua
Reilu viikko sitten olin työpaikan pikkujouluissa ja tietysti kännissä. Siellä oli työkavereita ja yhteistyökumppaneita. Loppuillasta yritin iskeä tyyppiä, joka on tavallaan esimieheni. Meillä on ollut jotain sutinaa aikaisemmin, mutta tällä kertaa hän ei lämmennyt. Nolottaa. Kävin myös sössöttämässä ties mitä juttuja vaikka kenelle, puolitutuille ja tuntemattomille. Häpeän puna nousee kasvoilleni sitä iltaa ajatellessa, vaikkei mitään kovin kauheaa tapahtunutkaan.
Huomenna meillä on töissä tapahtuma, johon on kai tulossa paljonkin porukkaa. Pelkään näkeväni samoja ihmisiä kuin pikkujouluissa. Vaikka tiedän, että muutkin siellä olivat varmaan jurrissa, silti nolottaa. Miten pääsen eroon tästä ahdistuksesta?! Ahdistaa jo pelkkä ajatus, että joku puolituttu on nähnyt minut kännissä. Pelkään kai sairaalloisesti kontrollin menettämistä.
Kommentit (2)
Pokkana vaan. Kaikilla muillakin on jotain nolosteltavaa ja kaikki miettiävät vain omia mokiaan.
Hih! Kiitos. Tottahan tuo on. Kaipa minulle olisi kerrottu, jos olisin tehnyt jotain ihan hirveää tai asiatonta. - ap