Lukiovertailuissa keskitytään vieläkin vääriin asioihin
Paras tapa verrata lukioita keskenään on selvittää, miten oppilaat ovat sijoittuneet ensimmäisenä syksynä lukion lopettamisen jälkeen. Laatukoulujen kasvateilla on opiskelupaikat, ja parhailla tietenkin yliopistotasoiset.
Kommentit (5)
Ei jatko-opiskelupaikkojen perusteella ainakaan saada lukioita paremmuusjärjestykseen. On paljon lukio-opiskelijoita, jotka eivät erinomaisesta koulumenestyksestään huolimatta hakeudu yliopistoihin. Koulutus lukion jälkeen riippuu monesta tekijästä. Paljon on merkitystä esim. nuoren kotitaustalla. Akateemisten vanhempien vähemmänkin lahjakas nuori hakeutuu yliopistoon, kun taas esim. työläistaustaisen kodin lahjakaskin nuori voi käydä vaikkapa ammattikorkean.
[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 22:12"]
Höpsis. Kun lukioiden suorituskykyä mitataan, nimen omaan se, mihin oppilaat sijoittuu lukion jälkeen, ratkaisee koulun hyvyyden. Turha mussuttaa mitään valikoituneesta oppilaspohjasta tai vanhempien koulutuksesta. Hyvän koulun oppilailla on sellainen pohja, että siitä ponnistaa jatko-opintoihin. Silloin on sekä oppilaiden suoritustaso korkealla että opinto-ohjaus mennyt hyvin.
[/quote]
Suurin osa jatko-opinnoista on pääsykokeen takana, ja pääsykoe voi epäonnistua monestakin syystä. Lisäksi yliopistoon pääseminen vaatii lähes kaikilla aloilla valmennuskurssin käymisen. Pelkkä lukio ei riitä juuri millekään alalle. Jotain oikista lukuun ottamatta uusi ylioppilas lähtee reilulta takamatkalta, kun pääsykoekirjat on julkistettu ehkä jo edellisenä syksynä, jolloin abi lukee vielä täyttä häkää kirjoituksiin.
Suomen yksi keskeisimpiä ongelmia on myöhäinen opintojen aloittaminen, ja sillä(kään) asialla ei ole mitään tekemistä lukion kanssa. Meillä myös lähes ainoana on tällainen pääsykoesysteemi. Jotenkin kummasti hyvät Pisa-tulokset haihtuvat, ja rankoista valintakokeista huolimatta meillä on tyhmimmät maisterit.
Oikeasti hyvän lukion käyneellä todennäköisyys, että söhlää pääsykokeissa, on pienempi kuin muuten. Siitä olen samaa mieltä, että pääsykoesysteemeitä pitää muuttaa, eikä pidä suosia niitä, jotka vuosikaudet hinkkaavat pääsykoekirjoja, vaan painoa pitää laittaa enemmän kokeelle, joka laittaa tekijänsä samalle viivalle eli valtakunnalliselle yo-kokeelle.
Mutta syynä ei ole se lukion opetus, vaan lukion valikoitunut oppilaspohja. Lisäksi koulutus periytyy, eikä tällä asialla ole mitään tekemistä lukion kanssa.
Johan VATT totesi, että lukioita ei millään keinolla pysty pistämään luotettavasti järjestykseen.
Höpsis. Kun lukioiden suorituskykyä mitataan, nimen omaan se, mihin oppilaat sijoittuu lukion jälkeen, ratkaisee koulun hyvyyden. Turha mussuttaa mitään valikoituneesta oppilaspohjasta tai vanhempien koulutuksesta. Hyvän koulun oppilailla on sellainen pohja, että siitä ponnistaa jatko-opintoihin. Silloin on sekä oppilaiden suoritustaso korkealla että opinto-ohjaus mennyt hyvin.