Miksi ihmistä rangaistaan siitä, ettei halua olla työttömänä kotona vaan jaksaa yrittää jatkuvasti?

Meillä on rahat ollut aina tiukilla, koska miehelle on jouduttu tekemään paljon leikkauksia kolarin takia. Mies on ollut paljon sairaslomalla ja sen takia on ollut vaikea saada tietysti töitäkään.



Minä sitten vuorollani olen töissä ollut, mutta eihän naisen palkka yksin riitä perhettä elättämään, taikka niukin naukin elättää, mutta eipä sillä paljon ylimääräistä hankita. Ei meillä mitään puutetta kärsitä kuitenkaan, eikä sossusta ole rahaa haettu, eikä kelastakaan mitään asumistukia enää viitsitty hakea, kun niitäkin ollaan aina heti perimässä takaisin, jos vähäksi aikaa töihin menee.



Tämä systeemi on niin perseestä! Mies kun on varamiespalvelussa, niin kun on töitä, niin hyvä, palkka tulee 2 viikon välein ja kiva juttu. Mutta auta armias jos tulet kipeäksi - jos tulee 40 asteen kuume (mitä nytkin on liikkeellä), niin sairaslomarahat joudut hakemaan Kelasta, siinä on sitten 6 päivän omavastuu, eli sairastat täysin rahattomana kotona. Työtapaturman sattuessa varamiespalvelu maksaa sairaspäivärahan, mutta senkin aina kamalan myöhään, eli kuitenkin sairastat siis rahattomana. Jos olet viikon kotona työpaikkojen välissä, joudut täyttämään hakemuksia hakemusten perään, saadaksesi päätösen, että Kela on evännyt päivärahahakemuksesti, koska omavastuuajan jälkeen ei jää maksettavaa.



Eli, jos olet kotona työttömänä, saat SÄÄNNÖLLISESTI rahaa, saat asumistukeakin ja ehkä jos luonto antaa periksi, voit saada sossustakin apua.



Mutta kun yrität tehdä töitä (vaikka oikeesti miehelläkin on kroppa siinä kunnossa, että eläkepapereita voisi hakea), niin rahaa tulee miten sattuu, mitä summia sattuu, menetät asumistuet, makselet jo maksettuja tukia takaisin ja sairaana olet täysin rahatta ja vailla mitään turvaa.



Täysin perseestä tämä tilanne!!!



Itse teen osa-aikatyötä, saan liitosta ositeltua päivärahaa ja sitten lasten kotihoidon tukea, eli maksan kolmesta eri rahasta isot verot, joten käteenhän siitä ei paljoakaan jää.



Jos olisin kotona, rahat tulisi yhdestä paikasta, säännöllisesti ja enemmän.



Mutta me kun emme halua yhteiskunnan elättinä olla, me vaan sitten kärsimme ja yritämme.



Ja katselemme sivusta kun tuttavapariskunta ei mukamas asu yhdessä, sossu maksaa vuokrat, sähköt, uudet patjat, ja vaikka mitä. Ja on rahaa millä mällätä. Perkele