Miten teillä suurperheelliset riittää aikaa jokaiselle lapselle?

Tarkoitatko, että jokaisen kanssa pitäisi olla kahdestaan tietty määrä? Kyllä se menee enimmäkseen perheen kanssa yhdessä tekemiseen. Tietysti jutella voi kaksinkin silloin, kun on asiaa. Kun ovat kouluikäisiä ja tulevat kotiinkin eri aikaan, ei kaikkien aina tarvitse olla läsnä. Ihna hyvin sitä aikaa mielestäni on.

[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 09:28"]

Tarkoitatko, että jokaisen kanssa pitäisi olla kahdestaan tietty määrä? Kyllä se menee enimmäkseen perheen kanssa yhdessä tekemiseen. Tietysti jutella voi kaksinkin silloin, kun on asiaa. Kun ovat kouluikäisiä ja tulevat kotiinkin eri aikaan, ei kaikkien aina tarvitse olla läsnä. Ihna hyvin sitä aikaa mielestäni on.

[/quote]

Montako lasta sulla on ja minkäikäisiä? kokevatko että saavat tarpeeksi esim jutella kaksin vanhemman kanssa?

Meillä on 7 lasta ja osa jo aikuisiässä. Olen jutellut heidän kanssaan paljonkin siitä miten ovat kokeneet saaneensa huomiota ja aikaa. Ovat erityisen kiitollisia viikottaisista saunailloista, joita vietimme pitkälle teini-ikään. Saunassa ehdimme puhua kaikki tärkeät asiat ja olin kuulolla vain lasten asioille ja mietteille.

Loppujen lopuksi intensiivistä yhdessäoloa ei ole tarvittu kauheasti, mutta pyrin olemaan aidosti läsnä silloin kuin lapsilla on asiaa. Laitain oikeasti telkkarin tai kirjan kiinni, eikä nettikään saa olla viemässä huomiota. Silloin tällöin kukin on ollut vuorollaan mukana kahdestaan vaikka kauppareissulla tai syömässä äidin/ isän kanssa, toisinaan vaikka uimahallireissulla.

Normaalissa arjessa yritän muistaa joka päivä sanoa, että tykkään lapsesta tai rakastan häntä, ja muistan halata muulloinkin kuin hyvän yön halit. Yritän muistaa kiittää tai kehua jostakin pikkujutusta, vaikka siitä miten pienin muisti laittaa kengät ojennukseen tai toinen nousi kouluun reippaana. Tai kolmas tyhjensi tiskikoneen yllätykseksi ja pyytämättä. Tai että ovat vain olleet hauskaa seuraa, kun ovat nauraneet niin kauheasti.  2

[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 09:44"]

Meillä on 7 lasta ja osa jo aikuisiässä. Olen jutellut heidän kanssaan paljonkin siitä miten ovat kokeneet saaneensa huomiota ja aikaa. Ovat erityisen kiitollisia viikottaisista saunailloista, joita vietimme pitkälle teini-ikään. Saunassa ehdimme puhua kaikki tärkeät asiat ja olin kuulolla vain lasten asioille ja mietteille.

Loppujen lopuksi intensiivistä yhdessäoloa ei ole tarvittu kauheasti, mutta pyrin olemaan aidosti läsnä silloin kuin lapsilla on asiaa. Laitain oikeasti telkkarin tai kirjan kiinni, eikä nettikään saa olla viemässä huomiota. Silloin tällöin kukin on ollut vuorollaan mukana kahdestaan vaikka kauppareissulla tai syömässä äidin/ isän kanssa, toisinaan vaikka uimahallireissulla.

Normaalissa arjessa yritän muistaa joka päivä sanoa, että tykkään lapsesta tai rakastan häntä, ja muistan halata muulloinkin kuin hyvän yön halit. Yritän muistaa kiittää tai kehua jostakin pikkujutusta, vaikka siitä miten pienin muisti laittaa kengät ojennukseen tai toinen nousi kouluun reippaana. Tai kolmas tyhjensi tiskikoneen yllätykseksi ja pyytämättä. Tai että ovat vain olleet hauskaa seuraa, kun ovat nauraneet niin kauheasti.  2

[/quote]

Kuulostaa jotenkin surulliselta kuinka vähän sitä aikaa suurperheellisellä on per lapsi.

Kannattaa viettää kaikki aika Facebookin äitylit-ryhmässä niin ei tarvitse miettiä tällaisia turhia... ;)

5, silloin sitä tosiaan on vähän, kun lapset käyvät koulussa ja itselläkin on vuorotyö tehtävänä. Kuinka paljon itselläsi on mahdollisuus olla lasten kanssa? 2

Olen suurperheen kotiäiti ja minulla on varmaankin huomattavasti enemmän yhteistä aikaa per lapsi kuin vaikka kahden lapsen vanhemmalla joka töissä ja lapsi päiväkodissa. Tuolla toisessa ketjussa kävi ilmi, ettei lasta välttämättä ehdi nähdä kuin pari tuntia arki-iltaisin ennen nukkumaan menoa. :(

Ei heillä riitäkään. Meitä oli vai viisi lasta, mutta silti jäimme käytännössä täysin yksin riitelemään keskenämme. En muista viettäneeni hetkeäkään kahdestaan kummankaan vanhempani kanssa. He pysähtyivät vain mennessään nukkumaan sekä juhlissa ja sukulaisvierailuilla. Silloin äitini valitti, kun roikuimme hänen helmoissaan. En tajua vanhempia, jotka hankkivat enemmän lapsia kuin pystyvät hoitamaan.

Tässä pitäisikin kysyä asiaa suurperheen lapsilta, eikä vanhemmilta, joilla voi olla ihan eri käsitys.

[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 10:02"]

Olen suurperheen kotiäiti ja minulla on varmaankin huomattavasti enemmän yhteistä aikaa per lapsi kuin vaikka kahden lapsen vanhemmalla joka töissä ja lapsi päiväkodissa. Tuolla toisessa ketjussa kävi ilmi, ettei lasta välttämättä ehdi nähdä kuin pari tuntia arki-iltaisin ennen nukkumaan menoa. :(

[/quote]

Mulla varmaan enemmän aikaa lapselleni kuin sinulla koska olen yhden lapsen kotiäiti.

Se kotiäiti voi tosiaan tarjota halutessaan enemmän aikaa lapsille kuin työssäkäyvä mutta oman käsitykseni mukaan monet kotäidit viettävät päivänsä melkoisen kotityöpyörityksen keskellä ja ne perheen pienimmät (vaippaikäiset) saavat sen huomion. Suurperheelle kokkaaminen, pyykkääminen, ostosten teko ei mene ihan tuosta vaan ja nopeasti vaan vaatii enemmän aikaa, vaikka kuinka yrittäisi asian vängätä toisin.

Esimerkiksi perheessä on yksi koululailnen ja yksi päiväkotilainen. Vanhemmat kotiutuvat klo 16.30. Toinen on käynyt kaupassa ja toinen hakee päiväkotilaisen.  Ruoka nelljälle klo 17, sitten perheen yhteistä aikaa tunti, toinen vanhemmista vie koululaisen harrastukseen ja kotiutuvat klo 19. Klo 21 nukkumaan. Kumpikin lapsi saa toisen vanhemman itselleen tunniksi, lisäksi perheen yhteistä aikaa on yli 3 tuntia. Pyykkikone pyörii lasten nukkumaanmenon jälkeen, viikkosiivouksen suorittaa siivooja.   

Suurperheessä koululaisia on kolme ja vauva, taapero ja leikki-ikäinen. Äiti jakaa huomiota vauvalle, taaperolle ja leikki-ikäiselle, lisäksi hän päivän mittaan valmistaa lounaan, välipalan ja päivällisen, siivoaa, pyykkää (suurperheessä ei yksi koneellinen päivässä riitä), huolehtii vauvan imetykset ja vaihtaa vaipat, huomioi koululaiset, kun tulevat koulusta, käy kaupassa jne. Koska perheessä on vain yksi palkansaaja, on epätodennäköistä, että siivous olisi ulkoistettu ja sen ainoan palkansaajankin on pakko tehdä pitkää päivää. Illalla kolmella koululaisella on harrastukset vähän limittäin, toinen vanhempi vie ja hakee ja tähän menee noin 2 tuntia. Kenenkään harrastusta vanhempi ei ehdi seurata kuskausten takia. Perheen yhteistä aikaa on max 2 tuntia, luultavasti vähemmän kun ainoa palkansaaja joutuu tekemään enemmän eikä ehdi perheen luo ns. normiajassa. Perheen äiti on toki viettänyt aikaa kodissaan mutta on jakanut sen ajan kuuden lapsen kesken (paitsi sen kaksi tuntia, jonka koululaiset ovat harrastuksissa ja koulupäivän ajan). Vauva ja taapero vaativat jatkuvaa vanhemman huomiota, päiväuniaikaan on ehkä ehditty kohdata koululaiset rauhassa, ne kaikki kolme. Jos pienet nukkuvat päiväunet klo 12-14, ja joku koululaisista pääsee ennen klo 14, niin hän saa varmaankin mukavan hetken vanhemman kanssa. Muuten se hetki on jaettu kotitöiden ja sisarusten kanssa.

Suurperheen pyörittäminen käy työstä ja käytännössä niiden lasten lukumäärä aiheuttaa sen, ettei aikaa ole enempää eikä välttämättä edes yhtäpaljon kuin työssäkäyvien vanhempien aika lastensa kanssa. Tarkoitan siis sitä aikaa, jolloin ei oikeasti puuhata muuta (ei imetetä, vaihdeta vaippaa, tehdä ruokaa tms) vaan annetaan rauhassa aikaa juuri sille yhdelle lapselle.

Siskoni on neljän lapsen kotiäiti ja vänkäsi kanssani aiheesta, kunnes teimme aikataulun ja hän itse tajusi, mikä määrä kotitöitä mahtuu yhteen päivään. Jaksoi silti vakuuttaa, että kohtaa koululaiset ihan rauhassa kun toiset nukkuvat päiväunia ja ehtii kuunnella lapsia monta kertaa päivässä. Kun lapselta kysyttiin, koki, ettei äidillä ole yhtään aikaa hänelle. Ei lapsi ajattele, että sen toisen vaipanvaihdon tai imetyksen tai pyykin viikkaamisen yhteydessä äiti oikeasti kuuntelee ja on läsnä vaan nimenomaan tuntee, ettei ole sen hetken pysähdyksen arvoinen.

Suurperheiden vanhemmat usein vähättelevät kahdenkeskisen tai edes sen rauhallisen hetken merkitystä ja kokevat, että kun porukalla puhutaan ruokapöydässä niin se lapsi on siinä kohdattu. Ei ole.  

[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 10:33"]

[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 10:02"]

Olen suurperheen kotiäiti ja minulla on varmaankin huomattavasti enemmän yhteistä aikaa per lapsi kuin vaikka kahden lapsen vanhemmalla joka töissä ja lapsi päiväkodissa. Tuolla toisessa ketjussa kävi ilmi, ettei lasta välttämättä ehdi nähdä kuin pari tuntia arki-iltaisin ennen nukkumaan menoa. :(

[/quote]

Mulla varmaan enemmän aikaa lapselleni kuin sinulla koska olen yhden lapsen kotiäiti.

[/quote]Ihan varmasti onkin. Mutta uskoisin minullakin olevan ihan tarpeeksi. Lisäksi lapsilla on aina leikkikavereita kotona ja oppivat sisarusten kanssa sosiaalisia taitoja.

Olen kotiäiti, lapsia on 6 kpl, nuorin 2v ja vanhin 15v. Koska lapset eivät ole päivähoidossa, saavat he vanhamman aikaa huomattavasti enemmän kuin ne lapset, jotka ovat viikolla päivähoidossa ja viikonloput mummolassa. Kotona olevat 2 lasta saavat päivässä jakamatonta huomiota 3 tuntia kumpikin, "pikkukoululaiset" 2 tuntia ja "isot koululaiset" 1-2 tuntia. Tavallinen päivähoidossa oleva 2-lapsisen perheen lapsi saa vanhemman aikaa keskimäärin 30 minuuttia päivässä.

12, eikö kuitenkin lähtökohtaisesti ole parempi niin, että sitä aikaa on edes mahdollisuus antaa enemmän kuin silloin jos lasta edes näkee vain se pari tuntia illasta? Aika erikoista vääntämisen makua oli tuossa kirjoituksessasi. Kaikki suurperheetkään eivät ole samanlaisia, äidin ajankäytön jakaantuminen riippuu paljon juuri siitä kuinka tiheästi lapset ovat syntyneet ja onko perheessä vauvaa jne. En voi vastata kaikkien suurperheellisten puolesta,  mutta esim. meillä ei ole vauvaa, pyykkiäkin saatan pestä vain sen yhden koneellisen  päivässä toisin kuin väitit jne. Ja vaikka olisikin vauva, niin on ihan luonnollista ja ymmärrettävämpää että vauvan imetykseen ja hoitoon menee äidin aikaa kuin että äitiä ja isää seuraavat työt kotiin ja työstressin takia ei jaksa kotonakaan keskittyä lapsiin ja jutella heidän kanssaan / huomata heidän tarpeitaan?

[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 09:53"]

[quote author="Vierailija" time="20.12.2014 klo 09:44"]

Meillä on 7 lasta ja osa jo aikuisiässä. Olen jutellut heidän kanssaan paljonkin siitä miten ovat kokeneet saaneensa huomiota ja aikaa. Ovat erityisen kiitollisia viikottaisista saunailloista, joita vietimme pitkälle teini-ikään. Saunassa ehdimme puhua kaikki tärkeät asiat ja olin kuulolla vain lasten asioille ja mietteille.

Loppujen lopuksi intensiivistä yhdessäoloa ei ole tarvittu kauheasti, mutta pyrin olemaan aidosti läsnä silloin kuin lapsilla on asiaa. Laitain oikeasti telkkarin tai kirjan kiinni, eikä nettikään saa olla viemässä huomiota. Silloin tällöin kukin on ollut vuorollaan mukana kahdestaan vaikka kauppareissulla tai syömässä äidin/ isän kanssa, toisinaan vaikka uimahallireissulla.

Normaalissa arjessa yritän muistaa joka päivä sanoa, että tykkään lapsesta tai rakastan häntä, ja muistan halata muulloinkin kuin hyvän yön halit. Yritän muistaa kiittää tai kehua jostakin pikkujutusta, vaikka siitä miten pienin muisti laittaa kengät ojennukseen tai toinen nousi kouluun reippaana. Tai kolmas tyhjensi tiskikoneen yllätykseksi ja pyytämättä. Tai että ovat vain olleet hauskaa seuraa, kun ovat nauraneet niin kauheasti.  2

[/quote]

Kuulostaa jotenkin surulliselta kuinka vähän sitä aikaa suurperheellisellä on per lapsi.

[/quote]

Höpö höpö. Kirjoittajan perheessä eletään ainakin tekstin mukaan tavallista, turvallista arkea yhdessä lasten kanssa. Uskon lasten olevan hyvin onnellisia tuollaisessa perheessä.

Täällä on meneillään joku ihmeellinen suurperheiden haukkuminen, useassa ketjussa arvostellaan miten lapset kärsivät mikäli vanhemmat eivät vietä heidän kanssaan kahdenkeskistä aikaa tiettyä tuntimäärää/päivä.

Ei se lyhyt laatuaika onnellista lapsuutta tee vaan tasapainoinen, turvallinen ja yhteinen arki ja yhdessä oleminen perheen kesken, toisten kunnioittaminen ja kuunteleminen. Nämä onnistuvat aivan yhtä hyvin pienessä ja suuressa perheessä.

Monessa perheessä lapset ovat virikehoidossa ja vanhemmat omissa harrastuksissaan ja menoissaan yms, joten ehkä sitä on helpompi ajatella, että tunti päivässä lapsen kanssa kahdestaan korvaa kaiken muun.