Asumismenot ja ruoka, mihin

Asunto, ruoka, vakuutukset, harrastukset, puhelimet, sähkö, netti, lehdet, auto, kesämökki, matkaliput, vaatteet, konsertti-ja leffaliput, työpaikan lounasruokailu, lukiokirjat ja muu opiskelijoiden tukeminen, hyväntekeväisyys, muut vapaa-ajan menot.

En minäkään käy kahviloissa enkä sisusta, ostan vaatteeni kestämään kauan mutta kyllä yksinhuoltajana rahaa saa menemään välttämättömyyksiinkin.

Mulla ei ole onneksi kesämökkiä, enkä tarvitse lounasruokailua töissä kun aina omat eväät, lapseni on vasta peruskoululainen, joten lukiokirjoihinkaan ei mene rahaa, vaatteita on ihan liikaa jo valmiiksi joten päätin etten osta mitään pitkään aikaan, lehdet luen kirjastossa, mutta kulttuuria harrastan sillöin tällöin, joten jos siihen jotain 30 e kk menee, niin ei sekään ole paljoa. Olen vain niin pitkään tullut ihan hirveän pienellä summalla toimeen, etten enää edes ymmärrä miten suuria summia ihmiset käyttävät ihan tavallisessa arjessa. Minä olen hyvin pienituloinen ja mies keskituloinen, ja ollaan eletty säästeliäästi, säästössä jo n 15 000 e. Enkä koe olevani mitään paitsi, kaikkea on mitä tarvitaan.ap

Taloon ja ruokaan ei paljoa mene - yhteensä 2500€ eli siihen riittää hyvin toisen palkka.

Meillä menee vakuutuksiin paljon, on henki, liikenne, matka, koti yms vakuutuksia. Mun auton privaattileasingmaksu ja bensa yht 450€/kk, tv-lupa ja lapsen kännykkä, 1 viikkolehti, maksullinen tv kanava, ajoneuvohallintokeskuksen maksut. Visa yllättää joka kuukausi vaikkei mitään ostella.... paitsi nyt keväällä lasketteluvälineitä ja -varusteita.... Matkoja on myös makseltu jo pois, kesän laivaliput ja talven lennot.

Kyllä se raha vaan menee....

No meilläkin menee laskuihin: autovero, liikennevakuutus, kotivakuutus, lapsen vakuutus, oma tapaturmavakuutus. Bensat, ruoka, asuminen,puhelinlaskut ja netti,  sähkö, vesi, sauna- ja parkkimaksu, HS ja miehen harrastelehtitlaus, Plus TV (mies tykkää katsella formulaa ja lapset Junioria), lääkärimaksut, lääkkeet, ja vaatteet (juuri nyt pitää ostaa lapselle ulkokengät ja ulkovaatteita kuten välikausihaalari, ohuempi hattu ja hanskat, kurahousut) parturi ja kampaamomenot, lapsen harrastusmeno (partio), ja sitten laitan itse sisustukseen rahaa. Minulle on tärkeää, että koti on kaunis, kun siellä viettää niin paljon aikaa. Haluan, että pinnat on siistit ja huonekalut sopivat yhteen ja ovat kauniita. Nyt juuri pitäisi ostaa lapselle sänky ja lelukaappi sekä kirjoituspöytä ja -tuoli.

Paljon tulee vaatetta hankittua lapsiperheessä: tuntuu että aina saa olla ostamassa pipoa, hanskaa, ulkovaatetta. Lisäksi paljon tulee hankittua lapsille harrastusväleitä; kasvava lapsi kasvaa nopeasti ulos suksista, luistimista, polkupyöristä ja -kypäristä! Pyrin kyllä näitä harrastusvälineitä ostamaan käytettynä, samoin kuin vaatteita.

Lisäksi matkustellaan kesällä pari matkaa ja talvella aina yhden reissun teemme. Eli näihinkin menee rahaa.

Vaikka ei erityisemmin haluaisi shoppialla vaatteita ja olla aina muodin mukainen, niin kyllä silti vaatteisiin menee rahaa.

Töissä on oltava jollain tavalla siisti ja vaatteet kuluu, joten uusia on välillä ostettava. Lapset kasvaa koko ajan, joten vaatteita on pakko hankkia koko ajan. On oltava siistimpää + ulkoiluun ja harrastukseen sopivaa, joten kyllä ainakin mä saan niihin rahaa menemän ihan reilusti. Kun lapselle on kasvun takia lähes joka vuosi ostettava jo kenkiäkin kamala määrä, saappaat, talvikengät, kesäsandaalit, siistit juhlakengät, sisäpelikengät, lenkkarit...

Mulla on sellaiset hiukset, että kampaajallakin on pakko käydä, muuten näytän ihan peikolta ja täysin huolittelemattomalta.

Sisustusta en kyllä muuttele jatkuvasti, teen pitkäikäisiä ja ekologisia hankintoja, joita harkitse tarkkaan.

Edellä mainittujen lisäksi mulla menee rahaa myös lääkkeisiin ja lääkärissä käynteihin.

Suurimmat kulut ovat kylläkin asuminen, sähkö, (koti + mökki), vakuutukset, auto ja bussilippu.

Viimeisestä lauseesta jäi ruoka pois. t. 6

Sitä varten olen opiskellut ja hankkinut vaativan, melko hyväpalkkaisen työn, että ei tarvitse pihtailla rahan kanssa. En ole kerskakuluttaja enkä himoshoppailija, mutta en toisaalta saisi minkäänlaista iloa minibudjetilla sinnittelystä. Sitä varten tuloja hankitaan, että voidaan elää aineellisestikin täysipainoista elämää.

Eipä sitä rahaa mene, jos ei halua sitä käyttää. Itsekään en mikään mieletön tuhlari ole ja säästöjä löytyy, mutta kyllä minä tykkään "panostaa" itseeni ja perheeseen. Itse ainakin tarvitsen kodin ja perheen lisäksi sosiaalista elämää harrastusten ja muiden menojen muodossa. Esim seuraava tällainen on parin viikon kuluttua, kun olemme ystävän kanssa varanneet hotellihuoneen toiselta paikkakunnalta vk-lopuksi ja menemme syömään, shoppailemaan jne ihan näin "tyttöjen" kesken. Todennäköisesti shoppailuun itsessään ei hirmuisesti rahaa mene, mutta syömisiin, kulkemisiin, kulttuurimenoihin jne varmasti riittävästi saa kulumaan.

Elämä on elämistä varten ja siitä kannattaa nauttia. Toki tavallinen perhe-elämäkin on nautinnollista, mutta ei mitään jaksa 24/7 vaan muutokset ja vaihtelut arkeen ovat elämän suola.

Meillä menee noiden kahden lisäksi paljon rahaa autoihin (2 kpl) ja sitten kyllä ihan noihin juokseviin hankintoihin. Nytkin just ostin monella sadalla eurolla isommalle pojalle kenkiä, kun ei voi ostaa mitään muita kuin juuri ne, jotka hälle sopii ja niitä on harvassa. (alakoululaisen koko siro 45-46 eli leveät mallit miesten kengistä ei käy ja pakko olla gorea).

Lisäksi rahaa menee tuhottomasti mm. vakuutuksiin ja kaiken maailman puhelin- ja nettikuluihin. Nykyajan kosketusnäyttöihin kun on vaan oltava nettiyhteydet.

Sisustukseen ja kodin hankintoihin menee kyllä yleensä vähän rahaa. Vaatteita on kyllä pakko ostaa.

Ohiksena:Suomessa menee ihan järjettömästi rahaa lastenvaatteisiin. Kun lapsille pitää olla erikseen sisä- ja ulkovaatteet, kesävaatteet, talvivaatteet, välkausivaatteet, sadevaatteet. Pitää olla hattua ja hanskaa kylmille pakkaskeleille, leudommille syksy ja kevätkeleille, sadekeleille ja hellekeleille... Esim. yhdellä lapsella pitää olla lämpimät talvikengät, loskaan lämpimät sadekengät, välikausikengät, lenkkarit, sandaalit, kumisaappaat.

Lisäksi meillä erityislapsi hukkaa joka paikkaan hanskat ja hatut! Olen tänä talvena ostanut lapselle viidet (5!) hatut, ja seitsemät hanskat!! Ja nyt on enää yhdet jäljellä. Olemme koluneet koulun, iltapäiväkerhon ja kaverit.. Ei löydy, vaikka ollaan kaikki merkitty selvästi nimellä! Lisäksi lapsella on nyt menossa kolmannet talvihaalarit (talvi on ollut tosi pitkä) kun ovat repeytyneet niin pahasti, että on ollut taas pakko ostaa uudet housut! Ja ollaan paikkailtu jne. Mutta kerran revetessään, se paikka ei aina ole niin pysyvä ja housut uudelleen herkästi repeävät lisää. Lasta on myös todellakin ohjattu ja painostettu pitämään huoli omista vaatteistaan ja ettei rymyäisi vaatteita pilalle!! Mutta erityislapsi ei vain niin ole helppo saada toimimaan ohjeiden mukaan. Harmittaa ihan hemmetisti se jatkuva vaatteisiin menevä rahanmeno!!

[quote author="Vierailija" time="15.04.2013 klo 09:23"]

Ohiksena:Suomessa menee ihan järjettömästi rahaa lastenvaatteisiin. Kun lapsille pitää olla erikseen sisä- ja ulkovaatteet, kesävaatteet, talvivaatteet, välkausivaatteet, sadevaatteet. Pitää olla hattua ja hanskaa kylmille pakkaskeleille, leudommille syksy ja kevätkeleille, sadekeleille ja hellekeleille... Esim. yhdellä lapsella pitää olla lämpimät talvikengät, loskaan lämpimät sadekengät, välikausikengät, lenkkarit, sandaalit, kumisaappaat.

Lisäksi meillä erityislapsi hukkaa joka paikkaan hanskat ja hatut! Olen tänä talvena ostanut lapselle viidet (5!) hatut, ja seitsemät hanskat!! Ja nyt on enää yhdet jäljellä. Olemme koluneet koulun, iltapäiväkerhon ja kaverit.. Ei löydy, vaikka ollaan kaikki merkitty selvästi nimellä! Lisäksi lapsella on nyt menossa kolmannet talvihaalarit (talvi on ollut tosi pitkä) kun ovat repeytyneet niin pahasti, että on ollut taas pakko ostaa uudet housut! Ja ollaan paikkailtu jne. Mutta kerran revetessään, se paikka ei aina ole niin pysyvä ja housut uudelleen herkästi repeävät lisää. Lasta on myös todellakin ohjattu ja painostettu pitämään huoli omista vaatteistaan ja ettei rymyäisi vaatteita pilalle!! Mutta erityislapsi ei vain niin ole helppo saada toimimaan ohjeiden mukaan. Harmittaa ihan hemmetisti se jatkuva vaatteisiin menevä rahanmeno!!

[/quote]

Mä aina kateellisena katson Ranskassa ja Englannissa kun mammat ostaa lapsille kerralla uuden puvuston - ostoskärryllinen vaatteita 2-3 kertaa vuodessa!! Ihania kenkiä, housuja, hameita, puseroita, neuleita ja päällysvaatteita, parit juhlavaatteet ja alusvaatteet tietty. Monta kassillista vaatetta ja hinta - ehkä 200€ tai puntaa....

Mitäs meillä saa 200€:lla?? Yhden reiman haalarin ja t-paidan henkkamaukasta....

Hyvään ruokaan, harrastuksiin (golf, kuntosali, talvisin lasketellaan, lapset käy parissa eri harrastuksessa), mökin ylläpitoon menee rahaa, matkustamiseen niin kotimaassa kuin ulkomailla, kotiin pitää laittaa välillä pientä ja välillä isompaa (uima-allas pitäisi uusia, vaatekaapit pitäisi laittaa uusiksi, sohva pitäisi uusia, samaten ruokailuryhmä), käydää elokuvissa, teatterissa, ystävien kanssa ulkona syömässä, auton ylläpitoon menee rahaa jne.

Mulla on vain tämä yksi elämä, miksi viettäisin sen säästämällä kaikesta? Hauan matkustaa, harrastaa, näkeä ja kokea.

Mulla menee asumiskustannuksiin vain muutama satanen kuussa, koska asun kimppakämpässä. Ruuasta tingin myös, syön lähinnä kaurapuuroa, nuudeleita, hapankorppuja sekä kananmunia. Lähinnä siksi että nämä ruuanlaitto asiat ei niin kiinnosta... Autoa en omista vaan pyöräilen tai kävelen joka paikkaan.

Mutta sitten taas sitä rahaa mulla menee kampaajalle, kosmetologille, manikyyriin, kuntosalikorttiin, leffoihin, baariin, shoppailuun... Saan kyllä tilin käytettyä aika hyvin joka kuukausi, pyrin saamaan säästötilille 50 euroa kuukaudessa, muut menee mitä tulee :D

Joo arvaatte varmaan että oon lapseton.

Vastauksista huomaan, että monelle auto on melkoinen menoerä. Me luovuimme perheemme toisesta autosta, ja se todella kannatti. Käytän nyt itse bussia, ja se tulee edulliseksi, kun kuukauden lataus vain vajaat 60 euroa. Myös vakuutukset ja sähkö yms on tarkaan valittu, mistä otetaan. Ja vaatehankinnat tehdään vain tarpeeseen, säästyy myös kaappitilaa, kun ei osta koko ajan jotain. Ruokamenoissa säästää selvästi kun tekee itse tavallista perusruokaa suuren määrän kerralla, esimerkiksi kasvis-jauhelihakeittoa ison kattilan täyteen. Einekset ovat kalliita ja pahoja. Harrastuksiakin on niin monenlaisia, itse harrastan lähinnä kaikkea mikä ei maksa, kävely, lukeminen, maalaaminen, laulu. lapsella edullinen harrastus, josta pitää. Pidämme verkkaisesta elämänmenosta, ilman kiirettä ja jatkuvaa suorittamista, kulutuksen vähentäminen on parantanut elämänlaatuamme selvästi.

[quote author="Vierailija" time="15.04.2013 klo 10:42"]

Vastauksista huomaan, että monelle auto on melkoinen menoerä. Me luovuimme perheemme toisesta autosta, ja se todella kannatti. Käytän nyt itse bussia, ja se tulee edulliseksi, kun kuukauden lataus vain vajaat 60 euroa. Myös vakuutukset ja sähkö yms on tarkaan valittu, mistä otetaan. Ja vaatehankinnat tehdään vain tarpeeseen, säästyy myös kaappitilaa, kun ei osta koko ajan jotain. Ruokamenoissa säästää selvästi kun tekee itse tavallista perusruokaa suuren määrän kerralla, esimerkiksi kasvis-jauhelihakeittoa ison kattilan täyteen. Einekset ovat kalliita ja pahoja. Harrastuksiakin on niin monenlaisia, itse harrastan lähinnä kaikkea mikä ei maksa, kävely, lukeminen, maalaaminen, laulu. lapsella edullinen harrastus, josta pitää. Pidämme verkkaisesta elämänmenosta, ilman kiirettä ja jatkuvaa suorittamista, kulutuksen vähentäminen on parantanut elämänlaatuamme selvästi.

[/quote]

Jossain tapauksessa on vain oltava kaksi autoa. Itselläni on työ jossa pitää olla auto, samoin miehellä. Ja mistä ja miten päättelete että elämä on suorittamista jos tykkään laittaa kotiaan tai vaikka harrastaa tai matkustella? Ihan ihmeellisiä väittämiä

Muuten elän  harkitsevaisesti, mutta koira ja Das Auto on selkeästi rahareikä. Koiran eli mun personal trainerin ruokaan menee rahaa, ja pitää olla säästössä kassaa sen eläinlääkärikäynteihin. Das auto: Töihin ei sillä Hesan keskustaan kannata änkeä, mutta autotta en voi olla. Minulla on nimittäin 110 km päässä mökki, jonne ei pääse julkisilla, lisäksi lasten harrastuksiin kuskaamiset ja kaikennäköistä menemistä ja tulemista sinne ja tänne. Auto mahdollistaa myös sen, että voin kesällä käydä mökillä yöpymässä keskellä viikkoa. Käyn myös säännöllisesti 500 km päässä moikkaamassa vanhaa mummoani ja isän puolen sukulaisiani. Liikenneyhteydet sinnepäin on surkeat. Joten auton tarvitsen. 

Ex-mieheni oli sairaalloisen nuuka ja saarnasi aina, miten (minun) rahaa pitää käyttää. Siitä riippakivestä eroon päässeenä ja oppineena kieltäydyn elämästä ainokaista elämääni tylsästi, jos ei ole ihan pakko!

11, sama täällä: vanhin on poika, erityislapsi, ja on tähän mennessä hajottanut tammikuussa aleista ostetun takin kainalon (Harsin käsin kasaan, ei olisi koneella onnistunut, ei tullut niin hyvä), sekä kahdet ulkoiluhousut (paikkaa persuksiin). Lisäksi saa hajalle uskomattoman nopeasti kenkiä. Olen suosiolla ostanut laatumerkkejä, koska halpikset ei kestä meillä kolmea viikkoa kauempaa ja tulee kalliimmiksi. Halvalla ei saa hyvää. Mutta sitten ottaa ankarasti aivoon ja lompakkoon, kun poika vielä hukkaa niitä...

 terv. 17

Ei maaseudun eläjillä auto ole mikään luksustuote.  Se on pakko olla.  Ei meillä kulje minkäänlaista bussia että pääsisi työ- tai muutakaan matkaa tekemään. Enkä edes asu missään korvessa.