Kuinka usein 8-9v ovat kavereidensa kanssa?

ei se oo yksinäinen , käy iltapäiväkerhossa ja kolme kertaa viikossa lätkässä ja vielä kerran viikossa käy joku , ei meillä nyt sentään viikoittain vieraita käy. anna kun arvaan sää oot KAUPunkilainen.

meillä on tokaluokkalainen tyttö, ainokainen hänkin. On lähes päivittäin kavereitten kanssa koulun jälkeen (ei ole iltapäiväkerhossa enää). Hänen kaverinsa eivät ole iltapäiväkerhossa, joten siitä luovuttiin jo syksyllä. Jäi usein kaveritta iltapäiväkerhosta tullessaan, kun muut olivat jo ehtineet kaverin sille päivää sopia. Nykyään vain harvoin on iltapäiviä, jolloin ei ole ketään kaveria. Viikonloppuisin saatetaan viettää täysin perheaikaakin ja arki-illat varsinkin harrastusten jälkeen menevät perheen kesken.

Joo, siis viihtyy kyllä kotonakin, mutta kiusaamista on ollut koulussa, nyt ei enää, mutta olen heti huolissani, jos ei oikein näy kavereita. Koulussa kuulemma on kavereita! Joo, ja ollaan kaupunkilaisia=D

[quote author="Vierailija" time="22.02.2013 klo 15:09"]

ei se oo yksinäinen , käy iltapäiväkerhossa ja kolme kertaa viikossa lätkässä ja vielä kerran viikossa käy joku , ei meillä nyt sentään viikoittain vieraita käy. anna kun arvaan sää oot KAUPunkilainen.

[/quote]

Miten tuo kaupunkilaisuus vaikuttaa siihen leikkivätkö lapset kavereidensa kanssa vai ei. Ihmettelee yksi kaupunkilainen, jonka 7v ja juuri 9v täyttäneet pojat kutsuvat kavereitaan meille pari-kolme kertaa viikossa. Aina kun vaan ennättävät harrastusten välissä (pojilla fudista x3/vk ja säbää x2/vk). Harvemmin käyvät kavereidensa luona (me asutaan ihan koulun lähellä, siksi meille on helppo tulla) ja välillä käyvät kavereidensa kanssa pelaamassa ulkona lätkää/säbää/fudista. Meille ovat kaverit lämpimästi tervetulleita, minusta on ihanaa, että pojillamme on kavereita.

Ymmärrän hyvin ap:n huolen, jos pelkää, että poika jää yksin.

[quote author="Vierailija" time="22.02.2013 klo 15:20"]

[quote author="Vierailija" time="22.02.2013 klo 15:09"]

ei se oo yksinäinen , käy iltapäiväkerhossa ja kolme kertaa viikossa lätkässä ja vielä kerran viikossa käy joku , ei meillä nyt sentään viikoittain vieraita käy. anna kun arvaan sää oot KAUPunkilainen.

[/quote]

Miten tuo kaupunkilaisuus vaikuttaa siihen leikkivätkö lapset kavereidensa kanssa vai ei. Ihmettelee yksi kaupunkilainen, jonka 7v ja juuri 9v täyttäneet pojat kutsuvat kavereitaan meille pari-kolme kertaa viikossa. Aina kun vaan ennättävät harrastusten välissä (pojilla fudista x3/vk ja säbää x2/vk). Harvemmin käyvät kavereidensa luona (me asutaan ihan koulun lähellä, siksi meille on helppo tulla) ja välillä käyvät kavereidensa kanssa pelaamassa ulkona lätkää/säbää/fudista. Meille ovat kaverit lämpimästi tervetulleita, minusta on ihanaa, että pojillamme on kavereita.

Ymmärrän hyvin ap:n huolen, jos pelkää, että poika jää yksin.

[/quote]

No jos matkaa parhaiden kaverien luokse on vaikkapa 10 km, eikä julkisia kulkuneuvoja käytössä, ei se kyläily niin yksinkertaista ole. Koulukyyteihinkään ei oteta ylimääräisiä matkustajia nykyään.

Tällä viikolla kun poika ollut 4 päivänä 3 eri kaverin kanssa. Eilen oltiin kahdestaan, kun pojalla oli treenit. Täyttää 9v. Toinen poika 11v. ja hänellä ei ole yhtään kaveria.

[quote author="Vierailija" time="22.02.2013 klo 15:20"]

[quote author="Vierailija" time="22.02.2013 klo 15:09"]

ei se oo yksinäinen , käy iltapäiväkerhossa ja kolme kertaa viikossa lätkässä ja vielä kerran viikossa käy joku , ei meillä nyt sentään viikoittain vieraita käy. anna kun arvaan sää oot KAUPunkilainen.

[/quote]

Miten tuo kaupunkilaisuus vaikuttaa siihen leikkivätkö lapset kavereidensa kanssa vai ei. Ihmettelee yksi kaupunkilainen, jonka 7v ja juuri 9v täyttäneet pojat kutsuvat kavereitaan meille pari-kolme kertaa viikossa. Aina kun vaan ennättävät harrastusten välissä (pojilla fudista x3/vk ja säbää x2/vk). Harvemmin käyvät kavereidensa luona (me asutaan ihan koulun lähellä, siksi meille on helppo tulla) ja välillä käyvät kavereidensa kanssa pelaamassa ulkona lätkää/säbää/fudista. Meille ovat kaverit lämpimästi tervetulleita, minusta on ihanaa, että pojillamme on kavereita.

Ymmärrän hyvin ap:n huolen, jos pelkää, että poika jää yksin.

[/quote]

Mitenköhän se kaupunkilaisuus vaikuttaa? Mieti, mieti... Maalla kuljetaan usein kouluun koulukyydeillä, joihin ei oteta kuin ne, joilla oikeus kyytiin. Ei siinä noin vain mennä kylään koulun jälkeen, ellei satu säkällä lähistöllä asumaan kavereita. Aika pitkälti ollaan vanhempien kyytimisten varassa.

Aina kun mahdollista on normaalia.

Jatkoa tuolle, kun mietin miten kaupungissa asuminen vaikuttaa kavereiden kanssa olemisen tiheyteen, niin eivätkö vahemmat sitten koe velvollisuudekseen tukea lastensa kavereiden kanssa oleilua, jos ovat päättäneet asua maalla? Ei kai maalla asuminen voi tarkoittaa sitä, että lapset eivät voi elää normaalia lasten elämää? Sitten kai vanhempien pitää vaan kuskata lapsiaan? Miettii edelleen tämä yksi, joka itse asuu Helsingissä kantakaupungissa. Kaupunkiasuminen pn valittu juuri sen helppuden takia, kävellen ja julkisilla pääsee hyvin kulkemaan paikasta toiseen. Nyt alkavat 7v ja juuri 9v täyttäneet hiljalleen kulkea itse kavereidensa luo, pienempänä ei olla liikenteen takia päästetty itse kulkemaan. Joten tällöin on käyty saattamassa kavereiden luokse jne.

[quote author="Vierailija" time="22.02.2013 klo 16:18"]

Jatkoa tuolle, kun mietin miten kaupungissa asuminen vaikuttaa kavereiden kanssa olemisen tiheyteen, niin eivätkö vahemmat sitten koe velvollisuudekseen tukea lastensa kavereiden kanssa oleilua, jos ovat päättäneet asua maalla? Ei kai maalla asuminen voi tarkoittaa sitä, että lapset eivät voi elää normaalia lasten elämää? Sitten kai vanhempien pitää vaan kuskata lapsiaan? Miettii edelleen tämä yksi, joka itse asuu Helsingissä kantakaupungissa. Kaupunkiasuminen pn valittu juuri sen helppuden takia, kävellen ja julkisilla pääsee hyvin kulkemaan paikasta toiseen. Nyt alkavat 7v ja juuri 9v täyttäneet hiljalleen kulkea itse kavereidensa luo, pienempänä ei olla liikenteen takia päästetty itse kulkemaan. Joten tällöin on käyty saattamassa kavereiden luokse jne.

[/quote]

Joo, mutta aina ja joka päivä kuskaaminen ei tietenkään ole mahdollista. Maallakin asuvat vanhemmat myös saattavat käydä muualla töissä - ei siinä noin vain sinkoilla esim. keskellä päivää viemään lapsia koulusta kaverille. Ja jos on viemässä toista lasta harrastuksiin lähikaupunkiin, ei voi olla samaan aikaa toisaalla. Lasten kyläilyt ja harrastukset vaativat enemmän suunnittelua ja sopimista siis.

Toki maalla asumisessa on sitten paljon hyviäkin puolia. Me olemme asuneet sekä kaupungissa että maalla, ja nykyinen maaseutuasuminen on meidän juttumme. Lapsilla on täälläkin parhaat kaverinsa, vaikka heitä eivät joka päivä näekään koulun ulkopuolella.

Meillä tokaluokkalainen poika leikkii lähes joka päivä kaverin kanssa koulun jälkeen. Useimmiten se on naapurin vuotta nuorempi poika tai/ja samalla luokalla oleva, lähellä asuva kaveri.

Meidän tokaluokkalainen on iltiksessä (kuten lähes kaikki luokkakaverit), joten kavereiden kanssa saa leikkiä tunteja päivässä.

Kotona kavereita käy ehkä kerran viikossa tai kahdessa.  Ei arki-iltoina hirveästi ehdi kyläillä. Kaikilla on harrastuksia, joten yhteisiä vapaailtoja kavereiden kanssa on vain harvoin. Mekin asumme sen verran maalla että näin talvella varsinkin (=ei voi pyöräillä) kyläilyt ovat täysin vanhempien varassa.

Ja sille joka puhui "normaalin" lapsen elämän elämisestä.  Minusta elämme erittäin normaalia elämää. Silloin kun asuimme kaupungissa oli mielestä tosi epänormaalia ja ärsyttävää kun naapuruston lapset ramppasivat vähän väliä soittamassa ovikelloamme. Hetkeäkään ei saanut olla rauhassa (lapset tuolloin reilusti alle kouluikäisiä). Esim. illalla saattoi kello soida vielä 21 jälkeen tai viikonloppuna saattoi joku 4 v olla jo ennen kahdeksaa ovella.

Meillä, jotka siis asumme Helsingissä kantakaupungissa lastemme kanssa, ei ekaluokkalaisen ja tokaluokkalaisemme kaverit käy soittelemassa ovikelloa, vaan tapaamiset sovitaan ainakin vielä toistaiseksi  täälläkin etukäteen. Tokaluokkalainen saa jo kulkea yksin kouluun (matkaa n 200m, mutta vilkas katu ylitettävänä, siinä ajetaan jatkuvasti päin punaista, siksi ekaluokkalainen vielä saatetaan kouluun) ja soittaa usein kysyäkseen saako joku kavereista tulla meille koulun jälkeen.  Mutta muuten vierailut sovitaan yleenäs vanhempien kanssa esim. tekstiviestitellen. Tällöin sovitaan myös lasten kotiinlähtöajasta jne. Onkohan lähiöelämää enemmänkin se, että lapset kulkevat itskseen pihamailla.