Lue keskustelun säännöt.
Mieheni ei rakasta minua, mitä teen?
22.02.2013 |
hän ei tarvitse minua mihinkään. ei kerro juurikaan asioitaan, viettää enemmän aikaa kavereidensa kanssa, oikeasti meillä on vähän yhteisiä intressejä muutenkaan eikä hän yritä niitä edes luoda. En tiedä mitä hän loppujen lopuksi haluaa, häntä kyllä kiinnostaa missä minä liikun ja milloinka olen kotona ja mitä ruokaa laitan. Kotitöitä hän ei tee, joskus pesee pyykit.
Muuta hän ei minun asioista koskaan kysy. Hän ei ole kiinnostunut liikunnasta kuten minä, ei urheile. Hän matkusteleekin mieluiten kavereiden kanssa. Joskus tuo kukkia, ja ostaa jonkun huonosti istuvan vaatteen mulle, mutta tuntuu että kun hänen pitää viettää aikaa minun kanssani, hän vaan kärsii. Koskaan hän ei ole keskustele mistään syvällisestä.
Ollaan oltu aviossa 9v. ja lapsia ei ole saatu. hän haluaisin niitä ja minusta tuntuu että hän syyttää lapsettomuudesta minua. Kerran kysyi asiasta ja hän sanoi että hän ei halua erota mutta lapsia hän haluaisi kyllä. Hän on lapsirakas, mikä on hänen persoonassaan ristiriitaista, hän on kaikille muille ystävällinen paitsi minulle ja omille siskoilleen, sekin on outoa.
En haluaisi erota, koska taloudellisesti jäisin puille paljaille.
Kommentit (18)
Onko lapsettomuushoitoa kokeiltu? ntä lukenut parisuhdekirjoja tai harkinnut pariterapiaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En haluaisi erota, koska taloudellisesti jäisin puille paljaille...
Ymmärrän, että tämäkin asia mietityttää, mutta jos tuo tosiaan on se ainoa syy, mikä pitää sinua miehesi kanssa, niin huh. Maksullisia naisia on monenlaisia.
joo minä en haluaisi miksikään sossun asiakkaaksi, niin siinä kävisi. en halua elää kädestä suuhun. minusta se on hyvä syy olla yhdessä. Minä en saa lapsia, hoidot ei auta.
ap
Olen pahoillani, ettet saa lapsia. Mutta miksi jäisit puille paljaille? Etkö käy töissä, opiskele?
Lapsia ei kannata eikä saa tehdä jos parisuhde on jo valmiiksi huonoissa kantimissa. Lapset tuo suhteeseen vielä omat haasteensa.
Todella väärin olettaa, että kaikki paranee kunhan lapsia vain tulisi.
Ensin parisuhde kuntoon ja sitten esim. adoptioita miettimään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis sinä pysyt miehesi kanssa vain rahan takia eikä miehesi rakasta sinua. Voiko masentavampaa suhdetta enää olla!
joo en minä voi eróta, se olisi häpeällistä ja oikeasti, eläisittekö te itse muka sossun varassa vapaaehtoisesti?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi väistelet kysymystä siitä miksi jäisit sossun varaan? Eikö ole työpaikkaa, opiskelupaikkaa? Jos ei ole niin sitten hommaat sellaisen (jopa molemmat) ja et joudu olemaan sossun asiakkaana kuin muutamia vuosia ja sitten saat elämäsi kuntoon. Ei sossun asiakkaana oleminen ole yhtään säälittävämpää tai surkeampaa kuin tuollaisessa rakkaudettomassa suhteessa toisen elätettävänä eläminen.. Ja jos miehesi ei tosiaan rakasta sinua etkä pysty hänelle hänen haluamiaan lapsia antamaan, mikät takaa ettei hän huomenna, vuoden päästä tai vaikka viiden vuoden päästä löydä nuorempaa naista ja rakastu? Silloin ero tulee joka tapauksessa, sinusta riippumatta. Kannattaisi nyt alkaa hoitamaan asioita sille mallille että et sitten eron tapahtuessa olisi ihan tyhjän päällä.
Tosiaan mieluummin miehen, joka viiis veisaa sinusta elättinä kuin sossun asiakkaana?
Oletko opiskellut mitään? Jos et, voisitko alkaa opiskella? Eikö sinulla ole työpaikkaakaan? Mitä ihmettä olet sitten tehnyt nuo 9v miehesi kanssa? Loisinut kotona työttömänä?
Nainen, kasvata selkäranka ja ota vastuu omasta elämästäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, jos olisi pakko valita sosiaalitoimiston asiakkuuden tai rakkaudettoman ja epätyydyttävän suhteen välillä, niin KYLLÄ eläisin mieluummin köyhänä sosiaalitoimiston asiakkaana kuin "huoraisin" huonossa suhteessa rahan takia!
Mutta kerropa meille, miksi et hae töitä tai opiskelemaan? Mitä noin niin kuin muuten ajattelit elämälläsi ja elämässäsi tehdä? Elää vanhukseksi asti miehesi siivellä? Mitä teet, jos miehesi jättää sinut. - Ja hei, jos liittonne on niin huonossa jamassa, kuin annat ymmärtää, miehesi voi hyvin joku päivä halutakin päättää liittonne.
Puhut sossun asiakkuudesta, kuin se olisi suuri häpeä, mutta kyllä tuo rahaan perustuva liitossa roikkuminen on vielä aika paljon säälittävämpää. Ja tiesithän, että se sossun asiakkuuskin on tarkoitettu VÄLIAIKAISEKSI tulomuodoksi. Kannattaisiko sinun miettiä, mitä voisit tulevaisuudellasi ihan oikeasti tehdä?
Nyt vakava keskustelu miehen kanssa: onko teillä halua ja mahdollisuuksia panostaa liittonne parantamiseen? Ja jos on, mitä voisi tehdä (pariterapia, yhteistä aikaa...)? Jos molemminpuolista aitoa halua ei ole, niin kyllä minä kehottaisin sitten eroamaan suosiolla. Elämä on liian arvokas tuhlattavaksi tuollaisessa kuviossa!
Mä jäin aikoinaan puille paljaille, kun erosin exästä. Olin 3-vuotiaan yh, ja todellakin kävimme sossussa.
Nykyään mulla on yli 60 000 euron vuositulot. Tämä ei olisi ikinä exän kanssa toteutunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mutta onhan se nyt nolompaa olla sossun asiakas koska huonossa suhteessa voi sentään esittää, että menee hyvin ja kukaan ei aavista mitään. Hymy naamalle vaan ja vähän kehumista peliin. Sossun asikkaana kaikki taas arvaavat sen koska mistäs muualta sitä rahaa sais jos ei käy töissä eikä opiskele?
Miehesi varmaan säälii sinua eikä sen takia kehtaa sinua pihalle. Ja sinullehan sääli kelpaa.
mulla on iso vuokra kämpästä, edullisempaa en ole löytänyt ( joo olen siis etsinyt) ja minä olen töissä kyllä. Mutta vuokra on yli 1000€ ja asunto on minun nimissäni. Saattaa olla että hän lähtee joku pävi, so what? se on sitten hänen ratkaisunsa ja onnea sitten vaan.
Minulla oli viime vuonna toinen mies ja olin tosi ihastunut, mutta mieheni takia jätin tämän toisen, halusin kuitenkin pitäää sen lupauksen ( ja taistella) jonka aikoinaan annoin hänelle.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mieheni ei tiedä mitään tästä minun sivusuhteestani.
ap
Niin sitä vaan, että jos miehesi lähtee joku päivä, niin pakkohan sinun on silloinkin asumisjärjestelyt jotenkin hoitaa kukkarollesi sopiviksi. - Kuulostaa siltä, että käytät noita isoja asumiskuluja tekosyynä. Mihinkään liittoon ei tarvitse jäädä asunnon takia!
Sinulla on nyt muutama vaihtoehto
a) Jatkat entiseen malliin ja olet onneton, sillä parisuhteesi ei selvästikään ole hyvä ja toimiva.
b) Puhut miehesi kanssa vakavasti, ja jos sitä molemminpuolista halua työskennellä liiton eteen on, koitatte parantaa parisuhdettanne yhdessä. Vika ei selvästikään ole vain miehesi käytöksessä, kun itsekin olet ollut uskoton.
c) Lopetat parisuhteesi, etsit edullisemman asunnon ja elät palkkasi mukaan. Prosessin aikana saatat joutua turvautumaan sosiaalitoimistoon, so what?
Itse todennäköisesti aloittaisin b-vaihtoehdosta, mutta jos mies ei tosiaan rakasta, eikä sitä halua liiton parantamiseen löytyisi, niin hyppäisin aika helvatan nopeasti c-vaihtoehtoon. A-vaihtoehto ei minulle olisi vaihtoehto lainkaan. Mieluummin olisin yksin..
En oikein tajua tuota kuviota... ja esim. mun kämpän vuokra on 350 e.
Ihana nainen.
Huoraa, pettää ja valittaa.
Harmi että on varattu
T: mies
olen tosin masentunut asiasta, ajattelen aina että olenko oikasti niin huono etten ansaitse tulla rakastetuksi.
ap