Mä en jaksa enää tätä elämää
Mulla on asiat ihan sekaisin, mä en enää jaksa, kun kukaan ei huomaa mun pahaaoloani. Mä taidan ottaa lääkkeitä yliannostuksen, sillä tästä päästään,. Jos kuolen, niin hyvä, jos en, niin jos sitten saisin apua.
Kommentit (31)
[quote author="Vierailija" time="24.04.2013 klo 22:28"]Eipä ole tullut mitään firman nimeä sähköpostilla, niinkuin yksi kirjoittaja lupasi......En enää tiedä mitä ajatella, ei ainakaan mitään hyvää: ei ole työtä, ei ole ystäviä, ei ole oikeastaan mitään minkä vuoksi elää. Kertokaa miksi olisin täällä, kun ihmiset täälläkin pettävät?[/quote]
Siksi, koska elämä yllättää. Elämä on täysin ennustamatonta. Huomenna kaikki voi jo olla toisin.
Toivon elämääsi toivon pilkahduksia, parempaa oloa ja voimia huomiseen!
MIkä sulla on hunosti? Äläkä vain sano, että kaikki asiat.
Ei ole töitä, ei ole ollut vuoteen, siitä johtuen ei ole rahaa, terveys alkaa menemään tähän masennukseen. Menetän lasteni kunnioituksen tässä pikkuhiljaa, kun ei ole mitään heille tarjota. Niin mielelläni menisin töihin, mutta kun ei pääse vaikka kuinka yrittää, en ole kenellekään kehdannut sanoa että olen työtön. Joskus kun joku tuttu tulee vastaan, vastailen jotain ympäripyöreää töistä. Meillä ei käy ketään ja me ei käydä missään.
ap
Mitä vittua mäkin odotin täältä??????
Ehkä hieman keskusteluapua mutta kun ei, niin ei....Kun mä olen saamarin epäonnistunut ihminen ettei mulla ole ketään muutakaan paikkaa missä puhua!!!!!
Tiedän ainakin mitä tänä iltana tai yönä tehdä, harmi vaan sitten kun lapset mut löytää, mutt ei voi mitään....
Hyvää elämää teille kaikille, mulle sitä ei suotu!
ap
Soita kuntasi mielenterveyspalveluihin.
Älä nyt, ei tässä koneella kerkiä koko aikaa olemaan.
Kesä tulossa ja kaikkea halpaa voi tehdä ja olla sosiaalisempi ihminen. Otat vain itseä niskasta kiinni. Miten muka lasten kunnioituksen menettää, jos ei ole tarjota heillä materiaa? Nyt sä olet kyllä hakoteillä. Rakkaus ja toisen kunnioitus lastenkin kanssa riittää pitkälle. Kerrot heille rehellisesti miten asiat ovat, mutta et todellakaan sano heille, että olet joku työtön luuseri, joka ei kelpaa kelleen. Nyt on sellainen aika, että monessa kaupungissa on rysähtäen tullut suuria määriä työttömiä. Asuntoja myydään, kun niitä ei ole varaa pitää, huonekaluja viedään kirppiksille, että on rahaa ruokaan jne. Älä kuvittelekaan että olet ainoa, jolla ei ole työtä.
Tai lääkäripäivystykseen. Ihan vaikka héti. Neuvolakin käy jos lapset on neuvolaikäisiä.
Hohhoijaa. Vai ei ole sinulle elämää suotu. :8
Tiedätkö, tuollaiset keskenkasvuiset provosoijat on niin ärsyttäviä. Ihmisiä kuolee päivittäin tahtomattaan. Kyllä jokainen tekee itse arkensa, jos työ on ainoa jolla ihminen saa arvostusta niin sanon että melko suppea on kuvakulma. Oih ja voih kun on niin draamaa niin draamaa.
Yksi neuvo myös, älä häpeä työttömyytäsi. Se nimen omaan vaikuttaa sun terveyteen. Sä häpeät sitä niin paljon, et todennäköisesti halua sen takia nähdä ystäviäkään. Työttymyys ei ole nykypäivänä mikään häpeä.
En mä kuvittelekaan että olen ainoa, mutta olen ollut viimeiset 20v reippaasti yli puolet ajasta työtön, niin se on ihan sama mulle onko lama vai ei, onko työttömiä vai, mä en saa ikinä töitä ja se on fakta ja mä en vaan jaksa tätä elämää enää. Ja tähän on ihan turha tulla lätisemään että ota itseäsi niskasta kiinni....Luuletko etten ottaisi jos se auttaisi, mutta kun ei auta! Ja mulla on niin isot lapset jo että kyll ne tajua asioita, saan niiltä kuulla vähätteleviä kommentteja harva se päivä valitettavasti. Että sitäkin on turha tulla sanomaan että tällaisen takia ei voi lasten kunnioitusta menettää, kyllä voi, sanon mä kokemuksen syvällä rintaäänellä.
ap
Minä toivoisin, että mun ystävä kertoisi, jos jäisi työttömäksi.
Toivottavasti et ole tosissasi mutta, jos olet niin hae ihmeessä ihan kunnon apua. Ethän kai halua jättää lapsillesi tuollaista muistoa sinusta.
Ei asiat voi olla niin pahasti mutta itsekin joskus masennuksesta kärsineenä tiedän että se ei ole mikään pikku juttu.
Mitä se lääkäripäivystys mua auttaisi?
Mulla ei ole rahaa mihinkään mielialalääkkeisiin ja todellisuudessa en ole masentunut, vaan työnsaanti olisi se mulle paras ratkaisu, mutta sitä ei lääkäripäivystyksestä saa
ap
Mä en oikein tiedä mitä sanoisin. Sulla on jo selvästi niin vahvat mielipiteet ja kokemukset. Mutta sen mä tiedän, että lastesi elämästä teet helvettiä, jos itsarin teet. Tulevat ikuisesti syyttämään itseään ja siinä oli aika iso prosenttiluku, että itsarin tehneen vanhemman lapsetkin tekevät sen. Tuskin haluat sitä.
Mä olen myös sitä mieltä, että mä haluaisin tietää, jos mun ystävä jäisi työttämäksi. Mun mielestä ystäviä kuuluu auttaa. Mä voisin viedä sua ulos tuulettumaan, tehtäisiin porukalla jotain kivaa jne. Niin ylpeä ei saa olla ettei ole valmis vastaan ottamaan apua. Multa et saisi ainakaan mitään sääliapua, vaan auttaisin sua sen takia, koska olet kaverini.
Mua vituttaa lukea tällasia aloituksia. Oon seurannut pitemmän aikaa yhden naisen blogia. Tän naisen 3-vuotias, ihana, poika kuoli syöpään vähän ennen 4-vuotissyntymäpäiviä. Tuhkattiin syntymäpäivänään. Se poika olis antanut mitä vaan että olis saanut tervehtyä ja jatkaa elämää.
Sitten täällä avautuu joku jonka "ongelmia" on rahan ja työn puute. Opettele arvostamaan sitä mitä sulla on. Elä kaikkien niiden puolesta jotka on kuolleet lapsina tai nuorina. Tee asioita joista nautit, haudassa se on myöhäistä. Työ ja raha ei ole mitään itseisarvoja.
Ja mulla ei ole ystäviä, en kai muuten tänne kirjoittaisi, vain jotain tuttuja joille sanotaan kaupassa heit ja joskus, tosi harvoin jotain kuulumisiakin vaihdetaan, mutta ei todellakaan mitään syvällisiä.
Ja sinulle joka vähättelit tilannettani, tulisit vuodeksi mun elämään, niin pitäisit sen jälkeen suusi kiinni!
ap
Oletko hyvä puhumaan? Nykyään voi tehdä telemarkkinointia ja haastatteluja kotoa käsin eli etätyönä. Itse tein esim. kyselytutkimuksia eli haastatteluja (lähettävät kännykkäliittymän kotiin, ohjeet ja soitettavan materiaalin sähköisesti). Ei mikään hirveän iso palkka, mutta parempi varmasti kuin työttömyyskorvaus (tuntipalkka oli keskimäärin 10-12€).
Eipä ole tullut mitään firman nimeä sähköpostilla, niinkuin yksi kirjoittaja lupasi......En enää tiedä mitä ajatella, ei ainakaan mitään hyvää: ei ole työtä, ei ole ystäviä, ei ole oikeastaan mitään minkä vuoksi elää. Kertokaa miksi olisin täällä, kun ihmiset täälläkin pettävät?