Menettääkö nainen paljon jos ei koskaan koe omia häitä?

Minustakaan ei menetä. Omat häät oli pienet ja olisin pärjännyt ilmankin. Sivusta monia häitä seuranneena mietin aina, miten elämän kannalta epäoleelliset asiat kasvavat monilla ihan käsittämättömiin mittasuhteisiin. Enkä muutenkaan arvosta rituaaleja, mielestäni ne vievät huomion pois niistä asioista, joiden pitäisi olla tärkeimpiä.

No en ole menettänyt mitään!  En tiedä mitään niin teennäistä ja hölmöä, kuin häiden vietto!

T. Omasta tahdostaan maistraatissa 16v sitten avioitunut

Ei menetä. Päinvastoin. Voit laskea kuinka paljon rahaa saa juhlien sijaan käyttää kaikkeen muuhun hyödylliseen tai hyödyttömään ;)

Itse en halunnut isoja juhlia ja keskipisteenä olemista. Pelkäsin kuitenkin katuvani, jos ei mitään juhlaa olisi, joten järjestimme lähisuvulle (vanhemmat ja sisarukset) juhlan kotonamme. Minulla oli iltapukutarkoitukseen aikaisemmin hankittu mekko +huntu. Meidät vihittiin kirkossa ja kävimme valokuvaamossa. Lähdimme pitkälle häämatkalle juhlan jälkeen.

Pieni juhlamme oli ihana, mutta siinäkin oli paljon järjestämistä (siivoaminen, tarjoilut, koristelua, kattamista, itsensä laittamista), liian paljon minun makuuni. Näin jälkikäteen olen sitä mieltä, että kaikkein paras ja minulle sopivin tapa olisi ollut vihkiminen maistraatissa kahden kesken ja lähtö ihanalle häämatkalle. Jos perheille olisi halunnut jotakin juhlaa järjestää, niin olisi voinut varata  pöydän ravintolasta.

Tykkään hääjuhlista, mutta en pidä huomion keskipisteenä olosta, järjestelyistä, sukulaisten ja kavereiden ja sukujen "pakkoyhdistämisestä" samaan juhlaan, stressaamisesta tärkeänä päivänä enkä rahankulusta. Enkä osaa suositella niitä kenellekään :P

Ei mielestäni

Ei minusta. Olisin selvinnyt ilman häitäkin, toki oli kiva ne myös saada. Riippuu vähän kuinka paljon nainen on niistä unelmoinut ja haaveillut. Päivä prinsessana ei ehkä ole kaikille niin tarpeellinen, jos on esimerkiksi saanut harrastuksen puolesta lapsena leikkiä prinsessaa tarpeeksi (jäätanssi, baletti, tanssi jne) Mutta olihan se ihana juhlistaa ystävien ja sukulaisten kanssa minun ja mieheni rakkautta toisiamme kohtaan. Toisaalta rakkauden täyteisen päivän voisi viettää muullakin tavoin. Jos häitä ei halua tai voi pitää, niin voisi lähteä miehen kanssa matkalle yhdessä viettämään epävirallista "häämatkaa" jossa sitä rakkautta toisilleen julistettaisiin. Kyllä kaikille tekee hyvää päivä täynnä rakkautta, mutta sen voi toteuttaa muullakin tavoin kuin viettämällä häitä.

Ei menetä mitään.

Avioliitto on aikansa elä(htä)nyt instituutio!

nim. häänsä viettänyt rouva (lähinnä miehen mieliksi itse olisin mielummin avoliitossa)

Kyllä. Mielestäni suhde on ihan eri tasolla avioitumisen jälkeen, vaikken olisi uskonut sitä aiemmin. Meillä oli maistraattihäät, kun ei ehtinyt/jaksanut ennen vauvaa muuta. Kuitenkin jokin erityinen siunaus ja lämpö oli koettavissa, kaikki paikalla olijatkin siitä puhuivat, vaikka ihan arkinen keskiviikko olikin kyseessä. Toki juhlavat asut, kukat, valokuvaaja, kampaajat, meikit jne. Toiveissa olisi liiton siunaus, valkea puku jne, ei välttämättä paljoa vieraita, lähinnä haluaisin ne kuvat muistoksi ja sen tunteen, päivän prinsessana, vaikka olen jo 40v.

Lahjoja paljon.

[quote author="Vierailija" time="18.02.2013 klo 10:30"]

Kyllä. Mielestäni suhde on ihan eri tasolla avioitumisen jälkeen, vaikken olisi uskonut sitä aiemmin. Meillä oli maistraattihäät, kun ei ehtinyt/jaksanut ennen vauvaa muuta. Kuitenkin jokin erityinen siunaus ja lämpö oli koettavissa, kaikki paikalla olijatkin siitä puhuivat, vaikka ihan arkinen keskiviikko olikin kyseessä. Toki juhlavat asut, kukat, valokuvaaja, kampaajat, meikit jne. Toiveissa olisi liiton siunaus, valkea puku jne, ei välttämättä paljoa vieraita, lähinnä haluaisin ne kuvat muistoksi ja sen tunteen, päivän prinsessana, vaikka olen jo 40v.

[/quote]

Mikään ei ole niin rumaa kuin yli 40 vuotias harppu hääpuvussa

[quote author="Vierailija" time="18.02.2013 klo 10:21"]

Päivä prinsessana ei ehkä ole kaikille niin tarpeellinen, jos on esimerkiksi saanut harrastuksen puolesta lapsena leikkiä prinsessaa tarpeeksi (jäätanssi, baletti, tanssi jne) [/quote]

En ole juuri lainkaan leikkinyt prinsessaa, enkä silti kaipaa päivää prinsessana. Ehkä siinä juuri syy, eipä ole koskaan kiinnostanut tuollainen. Suorastaan kavahdan ajatusta, että pitäisi heilua täysvalkoisessa prinsessaunelmassa esittelemässä suurta rakkautta juhlakansalle.

Kukin tyylillään.

No minä ainakin koen menettäneeni. Siis olen naimisissa, mutta häitä ei juhlittu. Menimme naimisiin maistraatissa virkatodistajien kanssa ja ihan salaa. Jälkikäteen on harmittanut, olisi kiva jos olisi edes pienet ja vaatimattomat häät, joita muistella. Ihan vaikka kotona pienet kahvitarjoilut ja jotain nättiä päällä ja valokuvaus. Eniten vain harmittaa muistella sitä, että niin lapsellisesti piti "karata" vihille arjen keskellä.

Mitään toista "hääjuhlaa" en ole halunnut, tuntuu mauttomalta ja epäaidolta pitää juhlia erikseen kun on jo kerran menty naimisiin.

Häät ja avioliitto ei ole sama asia! Ap kysyi häistä.

oma vastaukseni on ei menetä.