Lue keskustelun säännöt.
Voiko hyvässäkin suhteessa toisen seura tympiä?
03.05.2013 |
Meillä on meneillään jonkinlainen alamäen kausi. Emme ehdi viettää kovinkaan paljon aikaa yhdessä (toisella päivätyö, toisella iltatyö), ja sitä toivoisi kovasti että ne harvat yhteiset hetket olisivat romanttisia, rentouttavia ja mukavia. Mutta nykyään vietämme enemmän ja enemmän aikaa eri huoneissa tietokoneilla surffaillen tai tv:tä katsoen, koska molempia jotenkin tympii toisen naama. Ärsyynnymme kumpikin helpommin kuin ennen toistemme sanoista tai tekemisistä, ja vaikka emme varsinaisesti riitele paljon, niin jonkinlaista tympääntynyttä puhinaa on aistittavissa usein.
Onko teillä muilla parisuhteessa olevilla joskus tällaista? Järkevästi ajatellen tiedän ettei minulla pitäisi olla syytä ärsyyntyä miehestä niin helposti, mutta silti niin vain käy. Usein. Huomaan ajattelevani jo kyllästyneesti että mikä tollo ja tumpelo tuo mies onkaan.
Normaalia??
Kommentit (4)
Pitkässä suhteessa kyllästyminen toisen naamaan on tosi tyypillistä. Ihmettelen, jos joillain on auvoa ja onnea ihan koko ajan (ehkä heitäkin on, ikuisesti pusipusirakastuneita). Joskus tuntuu, olenko ollenkaan enää rakastunut mieheeni, rakastan häntä kuitenkin valtavasti. Seksiä meillä on, mutta hellyys on vähentynyt, ja se harmittaa minua. En kuitenkaan haluaisi aina olla se, joka tulee antamaan pusun, toivoisin aktiivisuutta mieheltänikin.
Mekin ollaan usein kumpikin eri koneella eri huoneissa. Yhdessä ollaan iltaisin, jos katsotaan digiboksilta jotain ohjelmaa yhdessä. Syödään myös iltaruoka yhdessä, ja laitetaan lapsi yhdessä nukkumaan. Muuten ollaan tosi paljon erillään.
Jos jollain on vinkkejä, millä saa uudelleen läheisyyttä ja hellyyttä vanhaan suhteeseen, niin otetaan vastaan. Eikä mitään pitkiä keskusteluja tai jotain tyhmiä leikkejä, vaan mielellään sellaisia, joihin mieskin suostuisi osallistumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutulta kuulostaa! Eiköhän tuollaisia vaiheita ole kaikilla joskus. Luulen, että jonkinlaista keskustelua tarvitsette, jos haluatte muutosta aikaan. Me ollaan toisinaan sovittu jo alkuviikosta kalenteriin aikoja, jolloin ollaan yhdessä ja tehdään jotain mukavaa. Esim. laitetaan ruokaa kunnolla, ulkoillaan, katsotaan leffa, syödään romanttinen illallinen kynttilänvalossa tms. Kun molemmat sitoutuvat yhdessä oloon eikä kumpikaan livistä koneen ääreen, on yhdessäolo paljon kiinnostavampaa ja palkitsevampaa.
Kuulostaa vallan normaalilta. Ratkaisun avain piilee varmaan juuri siinä, mitä ei tekisi mieli, eli vaikka miehen naama kuinka tympii, järjestäkää yhteistä aikaa. Meillä parhaiten toimii rutiinien rikkominen jollain tapaa eli kotona öllöilyn sijaan ylös, ulos ja treffeille. Vaikka kuinka ärsyttäisi. Yhdessä tekemistä vaativat treffit toimivat parhaiten: keilaamaan, seinäkiipeilemään, minigolfaamaan (mitä hölmömpää toimintaa, sen parempi oikeastaan, molemmat joutuvat rentoutumaan). Jälkikäteen syömään hyvin. Kännykät ja muutkin älylaitteet jätätte molemmat kotiin häiritsemästä. Alku aina kankeaa, mutta uskoisin yhteisen sävelen siinä illan aikana taas löytyvän.
Uusinta vähintään kerran kuussa.
Voi :D
Minä olen alkanut toivoa viikonlopuiksi töitä, kun mies vapaalla...